Kansainvälinen terveydenhuolto

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyden lähtökohta on, että kaikessa terveyden edistämiseen tähtäävässä työssä tarvitaan tietoa ja osaamista koskien globalisaation sekä globaalien haasteiden, ilmiöiden ja toimien vaikutuksista ihmisten terveyteen sekä terveydenhuoltoon. Terveyshaasteet ovat suuria erityisesti matalan tulotason maissa, sekä haavoittuvissa väestöryhmissä ympäri maailman. Erityispätevyydessä perehdytään erityisesti matalan tulotason maiden ja ryhmien erityishaasteisiin. 

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa  12.6.1997, päivitetty 20.5.2020

1. Johdanto

Erityispätevyys on tarkoitettu lääkärin, hammaslääkärin tai eläinlääkärin (jatkossa lääkärin) peruskoulutuksen suorittaneille laillistetuille lääkäreille. Se vastaa koulutustarpeeseen, jota lääkärien perus- ja erikoistumiskoulutus ei tällä hetkellä täytä.   

Lähtökohtana kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyydessä on, että kaikessa terveyden edistämiseen tähtäävässä työssä tarvitaan tietoa ja osaamista koskien globalisaation sekä globaalien haasteiden, ilmiöiden ja toimien vaikutuksista ihmisten terveyteen sekä terveydenhuoltoon.

Terveyshaasteet ovat suuria erityisesti matalan tulotason maissa, sekä haavoittuvissa väestöryhmissä ympäri maailman. Siksi tässä erityispätevyydessä perehdytään erityisesti näiden maiden ja ryhmien erityishaasteisiin. 

2. Ketkä hyötyvät opinnoista

Erityspätevyyden opinnot soveltuvat kaikille lääkäreille. Erityispätevyydestä hyötyvät erityisesti lääkärit, jotka toimivat:

  • Suomessa terveydenhuollon suunnittelu-, hallinto- ja johtotehtävissä  
  • Kansainvälistä työtä tekevissä organisaatioissa Suomessa, ulkomailla tai maailmanlaajuisesti
  • Matalan tulotason maiden väestön ja haavoittuvien väestöryhmien terveyden edistämisessä

3. Tavoitteet

Erityispätevyyden tarkoituksena on edistää lääkärien osaamista ja valmiuksia työskennellä kansainvälisen terveyden asiantuntijatehtävissä.

Erityispätevyyden suorittanut lääkäri kykenee työssään ja toiminnassaan:

1. Hankkimaan ja analysoimaan tietoa globaalista toimintaympäristöstä sekä sen eri tekijöistä ja toimijoista, jotka vaikuttavat suoraan tai välillisesti väestön terveyteen.

2. Kartoittamaan ja tunnistamaan väestön terveyden edistämisen tarpeita, hankkimaan tietoa yhteiskunnallisista ja yhteisöllisistä keinoista vastata näihin tarpeisiin, sekä suunnittelemaan ja toteuttamaan monialaista terveydenedistämistä yhteistyössä yhteiskunnan muiden toimijoiden ja sektorien kanssa.

3. Suunnittelemaan ja toteuttamaan terveydenhuollon kehittämistä globaalissa toimintaympäristössä, matalan tulotason maissa ja haavoittuvien väestönryhmien keskuudessa kaikkialla siten, että painotus on terveyden edistämisessä ja sairauksien ehkäisyssä. 

4. Toimimaan terveydenhuollon asiantuntijana erityistilanteissa kuten humanitaarisissa kriiseissä ja epidemioissa.

4. Erityispätevyyden osa-alueet   

Tavoitteiden saavuttamiseksi erityispätevyyden opinnot ja oppiminen koostuvat seuraavista teemoista ja osa-alueista. Niissä tietotaitoa täytyy hankkia siinä määrin, että opiskelija saavuttaa edellä kuvatut osaamistavoitteet. 

  1. Terveyden globaalit uhat: mm. ilmastonmuutos, ympäristön saastuminen, luonnonkatastrofit, aseelliset konfliktit ml ydinaseiden käyttö, sekä taloudellinen ja sosiaalinen eriarvoisuus. Uhkien ja ongelmien vaikutukset väestön terveyteen ja terveydenhuoltoon. Keinot uhkien ja niiden vaikutusten vähentämiseksi ja vaikutuksiin varautumiseksi.   
  2. Globaalin talouden ja kansainvälisen kauppapolitiikan keskeiset vaikutukset väestön terveyteen ja terveydenhuoltoon, sekä mahdollisuudet puuttua niihin.  
  3. Terveyden ja sairauksien globaali esiintyvyys ja sen trendit. Esiintyvyyden globaalit ja kansalliset poliittiset, taloudelliset, sosiaaliset, kaupalliset, ympäristölliset ja kulttuuriset määrittäjät. Määrittäjien merkitys ja vaikutus ilmiöihin ja tekijöihin, jotka vaikuttavat terveyteen: mm. köyhyyteen, eriarvoisuuteen, syrjintään, konflikteihin, saastumiseen, elinympäristöön, työhön ja sen ehtoihin, kaupungistumiseen, pakolaisuuteen ja muuhun liikkuvuuteen, ruokaturvaan sekä elintapoihin.
  4. Keskeisten terveysalan kansainvälisten organisaatioiden, ohjelmien, rahoittajien, avunantajien ja kansalaisjärjestöjen rooli, merkitys ja haasteet. Muiden kuin terveysalan toimijoiden rooli, merkitys ja haasteet suhteessa terveyteen. 
  5. Terveysjärjestelmän merkitys väestön terveydessä ja hyvän terveysjärjestelmän keskeiset ominaisuudet. Terveysjärjestelmien ongelmat ja haasteet erityisesti köyhimmissä maissa, sekä haavoittuvien väestöryhmien suhteen kaikkialla. Terveys kaikissa politiikoissa-toimintaperiaate (Health in All Policies): tavoitteet ja käytännön sovelluksia. Yhteinen terveys (One Health): merkitys, tavoitteet ja käytännön sovelluksia.
  6. Perusterveydenhuollon periaatteet, tavoitteet, keskeiset strategiat ja tärkeimmät kansainväliset kehittämisohjelmat. Perusterveydenhuollon haasteet ja tärkeimmät, toimivat mallit erityisesti matalan tulotason maissa. Hankkeen suunnittelu, toteutuksen johtaminen sekä seuranta ja arviointi.
  7. Terveysturvallisuus, humanitaariset katastrofit ja konfliktit. Tyypilliset terveysongelmat ja terveydenhuollon järjestäminen humanitaarisissa kriiseissä, sekä humanitaarisen työn kansainväliset koordinaatiomekanismit. Kansainvälisen terveysturvallisuuden peruste, epidemioihin varautuminen ja mikrobilääkeresistenssi globaalina uhkana. 

5. Opintojen rakenne ja sisältö

Erityispätevyyden opinnot koostuvat viidestä osasta:

  1. Peruskoulutus

Suomessa laillistettu lääkäri.

  1. Käytännön palvelu

Erityispätevyyden saaminen edellyttää vähintään kahden vuoden päätoimista palvelua kansainvälisen terveyden parissa. Tästä palvelusta vähintään puolet on oltava muualta kuin Suomesta ja liityttävä pääosin matalan- tai keskitulotason maiden terveyteen ja terveyteen vaikuttaviin tekijöihin. Päätoimista opiskelua tai tutkimustyötä voi kahteen vuoteen sisältyä yhteensä enintään kuusi kuukautta.

Kansainvälisen terveyden palveluksi katsotaan:

  1. työskentely kansainvälisissä terveyden suunnittelu-, tutkimus-, opetus-, hallinto-, johto- ja arviointitehtävissä ja niihin verrattavissa tehtävissä,
  2. työskentely, myös kliininen, matalan tai keskitulotason maissa tai kriisialueilla ja
  3. työskentely maahanmuuttajien terveydenhuollon tehtävissä.

Osa-aikainen palvelu voidaan muuntaa vastaavaksi päätoimiseksi palveluksi, jos osa-aikatyö on vähintään puolet täydestä työajasta. Jos työskentely ei ole täyspäiväistä, selvitys käytetystä ajasta annetaan portfolio-tyyppisesti

3. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Teoreettinen koulutus on laajuudeltaan vähintään 200 tuntia. Koulutukseen voi sisältyä esimerkiksi:

  • suomalaisten tai ulkomaisten yliopistojen tai muiden tahojen kursseja edellä luetelluilta erityispätevyyden osa-alueilta. Esimerkkinä suomalaisten yliopistojen yhteinen Globaalin terveyden- kurssi
  • verkkokursseja
  • kongressiosallistumista  
  • alan koulutuksen suunnittelua ja toteutusta.

4. Kirjallisuutta

Seuraavassa on lueteltu suositeltavaa kirjallisuutta osa-alueittain. Lisäksi suositellaan omaa tiedonhakua. 

Erityispätevyyden osa-alueet A ja B

Globaali terveys.:  

Erityispätevyyden osa-alue C

Terveyden ja sairauksien globaali esiintyminen, trendit ja määrittäjät:

    • Global burden of diseases:

https://www.thelancet.com/gbd?source=post_page

http://www.healthdata.org/gbd

    • Social, economic, commercial and cultural determinants of health: näiden kuvaus ja merkitys sekä niiden huomioimisen keinot terveyden edistämisessä. Tietoa saatavilla kansainvälisessä kirjallisuudessa, mm Lancet-lehti.     

Erityispätevyyden osa-alue D

Keskeisten kansainväliset terveysalan toimijat ja terveyteen vaikuttavat toimijat: rooli, merkitys ja haasteet:  

    • Ks. yllä Hanefeldin kirja sekä alan kansainvälisten lehtien artikkeleita, joissa on kriittistä analyysia.   

Erityispätevyyden osa-alue E

Terveysjärjestelmät:

  • WHO:n health systems-verkkosivut
  • Health in All Policies, esim. https://thl.fi/en/web/health-promotion/health-in-all-policies 

Erityispätevyyden osa-alue F

Perusterveydenhuolto:

  • WHO:n verkkosivusto “Primary Health Care”, ml. siinä mainitut dokumentit.
  • Alan kansainvälisten lehtien viimeaikaiset artikkelit.
  • WHO:n verkkosivusto “Universal Health Coverage”

Erityispätevyyden osa-alue G

Kriisit ja terveys:

Soveltuvin osin.

  • Suun terveys (erityisesti hammaslääkäreille):
  • Yhteinen terveys (erityisesti eläinlääkäreille):
    • Schelling, Tanner, Zinsstag, Whittaker ja Waltner-Toews. One Health, The Theory and Practice of Integrated Health Approaches  (kustantaja Cabi). Kirja on saatavissa mm. Fennovetin verkkokaupassa.  https://www.fennovet.fi/kauppa/kirjat/muu-tieteellinen-kirjallisuus/one-health-the-theory-and-practice-of-integrated-health-approaches-p-586.html
    •  

5 Kirjallinen kuulustelu  

Erityispätevyystoimikunta voi tarvittaessa edellyttää hakijalta kirjallisen kuulustelun hyväksyttyä suorittamista edellä mainitun kirjallisuuden pohjalta. Kuulustelua edellytetään silloin kun teoreettinen koulutus tai käytännön palvelu ei riittävässä määrin täytä erityispätevyyden tavoitteita ja sisältöä. Kuulustelupäivämäärä sovitaan erityispätevyystoimikunnan puheenjohtajan kanssa.

6. Ohjelman vastuutaho ja erityispätevyysasioiden käsittely

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunnassa ovat edustettuina Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Suomen Hammaslääkäriliitto, Suomen Eläinlääkäriliitto, Lääkärin sosiaalinen vastuu, David Livingstone-seura ja Suomen Kristillinen Lääkäriseura, jotka nimeävät viiden vuoden välein edustajansa. Toimikuntaan voidaan kutsua myös muiden tahojen edustajia. Toimikunnan jäsenillä on oltava kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys tai heidän tulee muuten edustaa alan asiantuntemusta.

Toimikunta kokoontuu tarvittaessa käsittelemään erityispätevyyshakemuksia vähintään kaksi kertaa vuodessa. Toimikunta valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, joka toimii hakemusten vastaanottajana ja antaa tarvittaessa lisätietoa. Erityispätevyystoimikunta tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä joko Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajalle, Hammaslääkäriliiton hallitukselle tai Eläinlääkäriliitolle sen mukaan, minkä liiton jäsen hakija on.

Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyystoimikunta 2020: puheenjohtaja Kaisa Kontunen (THL) ja jäsenet Ulla Harjunmaa (Suomen Hammaslääkäriliitto), Niina Markkula (Lääkärin sosiaalinen vastuu), Pauliina Aarnio (David Livingstone -seura), Tapio Pitkänen (Suomen Kristillinen Lääkäriseura), Taneli Puumalainen (THL) ja Kirsi Sario (Suomen Eläinlääkäriliitto). Asiantuntijana toimii Mikaela Grotenfelt-Enegren.

7. Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen liiton jäsenelle

Hakemuslomake liitteineen toimitetaan sähköisesti kaisa.kontunen@thl.fi. Hakemus sisältää yhteenvedon suoritetusta käytännön palvelusta ja kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen liitetään työtodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta, todistus suoritetusta erityispätevyyskuulustelusta (tarvittaessa) ja mahdolliset muut selvitykset, joilla on merkitystä erityispätevyyttä arvioitaessa.

Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten 10 vuoden ja kuulustelun viimeisen 4 vuoden aikana.

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton, Suomen Hammaslääkäriliiton tai Suomen Eläinlääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyyden myöntää hakijan liitto erityispätevyystoimikunnan esityksestä. Erityispätevyyden myöntämisestä peritään 60 € suuruinen todistusmaksu. Päätöksen oikaisua, tiedon rekisteröintiä ja julkaisua koskevissa asioissa noudatetaan Suomen Lääkäriliiton antamia ohjeita. Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä Kansainvälisen terveydenhuollon erityispätevyys. Pätevyyden englanninkielinen nimi on Special competency in international health ja ruotsinkielinen nimi Specialcompetens inom internationell hälso- och sjukvård.

 

Lisätietoja

Kaisa Kontunen erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja kaisa.kontunen@thl.fi
Takaisin