Haavanhoito

Haavanhoidon erityispätevyyden suorittanut lääkäri on perehtynyt haavapotilaan kokonaisvaltaiseen ja moniammatilliseen tiimihoidon periaatteeseen ja pystyy erikoisalansa puitteiden lisäksi ottamaan huomioon haasteellisen laajan diagnostisen kentän ja suunnittelemaan potilaan hoidon. Hän voi myös toimia muun muassa alan kouluttajana, tutkijana ja asiantuntijana.

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 10.12.2015, päivitetty 7.12.2020

Tausta ja perustelut

Kroonisten haavojen esiintyvyys lisääntyy koko ajan väestön ikääntyessä ja diabeteksen yleistyessä Haavojen ilmaantumiseen ja huonoon parantumiseen liittyy yksi tai useampia sisäisiä tai ulkoisia tekijöitä, joiden diagnostisointi ja hoito on edellytys haavan paranemiselle. Merkittävä osa kroonisista haavoista on monitekijäisiä. Haavojen hoito jakautuu monille erikoisaloille ja hoito on usein pirstaloitunutta. Laaja-alaisesti perehtyneitä lääkäreitä tarvitaan eri erikoisaloilla ja erityisesti perusterveydenhuollossa.

Kroonisten haavojen hoidon kustannukset kertyvät pääasiassa hoidon kestosta ja työvoimakustannuksista eri hoidon tasoilla. Kroonisten haavojen hoidon kokonaiskustannukset nousevat 3-5% kaikesta terveydenhuollon kokonaismenoista.  Kroonisten haavojen menestyksekkään hoidon kulmakivenä ovat nopea ja tarkka etiologian selvittely, ja useimmiten tarvitaan usean eri erikoisalan yhteistyötä diagnostiikassa ja hoidon toteutuksessa. Tarvitaan vakiintuneita haavanhoidon hoitoketjuja erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välille. Haavanhoidon erityispätevyys kannustaa haavapotilaiden parissa työskenteleviä lääkäreitä systemaattisesti hankkimaan koulutusta ja kehittämään haavapotilaiden hoitoa eri erikoisalojen ja hoidon tasojen välillä. Erityispätevyyttä voidaan pitää perusteena lisäansioon palkkauksessa. Kustannustehokkuuden ja hoitokäytäntöjen parantamiseksi tarvitaan laadukasta haavojen diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvää tutkimusta.

Tavoitteet

Haavanhoidon erityispätevyysohjelman tavoitteena on yhdenmukaistaa valtakunnallisesti diagnostiikka- ja hoitokäytäntöjä haavojen hoidossa, lisätä sekä eri erikoisalojen että perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välistä yhteistyötä sekä edesauttaa toimivien hoitopolkujen luomisessa perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon välille.

Erityispätevyyden hankkinut henkilö pystyy itsenäisesti tutkimaan ja hoitamaan suositusten mukaisesti haavapotilaita sekä pystyy toimimaan erikoisalallaan haavanhoidon kouluttajana ja asiantuntijana.

Haavanhoidon erityispätevyyden suorittanut lääkäri:

• on perehtynyt sekä akuutin että kroonisen haavan hoidossa tarvittavaan teoreettiseen tietoon

• hallitsee riittävän laajasti erotusdiagnostiikan pohjautuen kliiniseen tutkimukseen sekä tarkoituksenmukaiseen lisätutkimusmetodien ja konsultaatioiden käyttöön

• tuntee alueensa erikoisalojen konsultaatiokäytännöt/lähetekäytännöt

• kykenee suunnittelemaan konsultoiden hoidon kokonaisuuden tuntien eri hoitomuotojen mahdollisuudet ja rajoitukset, sekä ennaltaehkäisyn tarvittavine apuvälineineen ja/tai

• pystyy toimimaan oman erikoisalansa edustajana haavaa koskevissa konsultaatioissa ja monialaisessa haavatyöryhmässä

• kykenee haavanhoidon organisointi-, kehittämis-, opetus- ja tutkimustyöhön

Sisältö

Hakijan tulee olla toiminut alansa erikoislääkärinä vähintään 2 vuotta. Pääsääntöisesti edellytetään erikoislääkärin tutkntoa/oikeuksia joillakin seuraavista erikoisaloista: geriatria, endokrinologia, ihotaudit ja allergologia, infektiosairaudet, ortopedia, plastiikkakirurgia, sisätaudit, yleiskirurgia, yleislääketiede tai verisuonikirurgia.

Käytännön palvelu

Erityispätevyyttä suunnittelevan tulee yhdessä vastuukouluttajan kanssa laatia kirjallinen suunnitelma koulutusrungosta, joka täyttää erityispätevyystoimikunnassa asetetut yleiset ja erikoisalakohtaiset tavoitteet (täydentyy myöhemmin). Kouluttautumissuunnitelma hyväksytään erityispätevyystoimikunnassa. Kouluttautumissuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan lokikirjan avulla. Lokikirjan sisältö määritellään erityispätevyystoimikunnassa.

Erityispätevyysohjelman mukaisen käytännön koulutusjakson on kestettävä vähintään kaksi vuotta täysipäiväisenä. Ulkomailla suoritettavan käytännön palvelun hyväksymisestä päättää erityispätevyystoimikunta.

Erikoislääkäritutkintoon hyväksyttyä käytännön koulutusjakson muilla kuin omalla erikoisalla voidaan hyväksyä myös erityispätevyyteen maksimissaan 1 vuosi. Käytännön koulutusjakson voi suorittaa koulutusoikeudet saaneessa yliopistoklinikan, keskussairaalan tai perusterveydenhuollon toimintayksikössä vastuukouluttajan opastuksessa. Koulutusoikeuden myöntää erityispätevyystoimikunta. Vastuukouluttajalla tulee olla haavanhoidonerityispätevyys. Käytännön koulutusjaksoon tulee sisältyä sekä vuodeosasto- että polikliinista palvelua, jossa haavapotilaita on merkittävä määrä. Koulutusjaksoissa eri aloilla tulisi olla nimetty kouluttaja ohjaamassa kouluttautumista. Vastuukouluttajan tulee olla säännöllisesti konsultoitavissa.

Koulutukseen kuuluvat haavojen diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvät esitelmät omissa koulutusyksiköissä tai yleisissä koulutustilaisuuksissa.  Käytännön koulutusjaksoa voi korvata osallistuminen haavanhoidon parissa tehtyyn tutkimus-, opetus- tai kehitystyöhön maksimissaan kolmen kuukauden ajalta.

Kirurgiseen haavanhoitoon perehtyminen (plastiikkakirurgia, ortopedia ja verisuonikirurgia) tulee osoittaa joko erikoisalalla työskentelemällä, koulutuksiin osallistumisella tai polikliinista työtä seuraamalla. Konservatiivisten alojen haavahoitoon perehtyminen tulee osoittaa joko erikoisalalla (ihotaudit, diabeettinen jalkapkl, infektiotaudit) työskentelemällä tai koulutuksiin osallistumalla. Diabeettiseen jalkahaavan diagnosointiin ja hoitoon perehtyminen on osoitettava koulutuksellisesti, jos diabeettiseen jalkatyötyhmään osallistuminen ei ole mahdollista.

Hakemuksen liitteenä tulee toimittaa lokikirja, jonka osoittaa miten moniammatillinen (kirurgisten /konservatiivisten erikoisalojen) koulutus on toteutettu koulutusohjelman aikana.

Teoreettinen koulutus

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Ohjelma sisältää teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 20 pistettä. 1 päivä = 2 pistettä, ½ päivä = 1 piste. Teoreettisia koulutuksia hyväksytään takautuvasti 7 vuoden ajalta.

Koulutuspäivät ja -tapahtumat: Valtakunnalliset Haavapäivät, Operatiiviset päivät, Lääkäripäivät haavahoitoon ja diagnostiikkaan liittyviltä osuuksilta sikäli kun koulutuksesta myönnetään pisteitä erikoistumisopintoihin. Muut alueelliset tms. haavakoulutukset harkinnan mukaan hakemuksen perusteella, hakemuksiin on lisättävä päivien koulutusohjelma.

Ulkomaiset kongressit: European Wound Management Association (EWMA), European Pressure Ulcer Advisory Panel (EPUAP), International Conference on Diabetic Foot (ICDF), Diabetic Foot Global conference (DFC), International Symposium on the Diabetic Foot (ISDF, joka IWGDF:n alainen= International Working Group on the Diabetic Foot), Nordic Diabetic foot symposium. Muut erikoisalojen monialaiset ulkomaiset kongressit haavanhoidon diagnostiikkaan ja hoitoon liittyvin soveltuvin osin (kongressiohjelma liitteeksi).

Kirjallisuussuositukset

Oppikirjat, uusin painos

Bryant, R.A. ed Acute and chronic wounds: Current Concepts 3ed St Louis: Mosby

Haavanhoidon periaatteet (Sanoma Pro)

Lehdet

Edellytetään tutustumista kolmeen viimeisimpään vuosikertaan.

Journal of Wound Care, Wound Repair and Regeneration, International Journal of Low Extrem Wounds

Kotimaiset suositukset

Käypä hoito -suositukset haavanhoidon alalta, uusin päivitys:

Kuten diabetes (9/2013), diabeetikon jalkaongelmat (6/2009), ihon bakteeri-infektiot (11/2010), krooninen alaraajahaava (3/2014), alaraajojen tukkiva valtimotauti (5/2010) ja alaraajojen laskimoiden vajaatoiminta (3/2010), sekä soveltuvin osin muut suositukset, joissa annetaan hoitosuosituksia myös haavapotilaiden hoidosta.

Kansainväliset suositukset

EWMA - Position Documents

EPUAP/NPUAP - Guidelines

Proceedings of the International Symposium on the Diabetic Foot, uusimmat painokset

Haavanhoidon alueellisiin hoitopolkuihin tutustuminen

Potilastapaukset

Koulutettavien edellytetään kirjoittavan 6 potilastapausta etiologialtaan erilaisista haavoista joissa diagnostiikkaa ja hoitoa pohditaan myös kirjallisuusviitteiden valossa. Potilastapauksissa tulisi kuvata myös paikallisen moniammatillisen haavanhoidon hoitoketjun toimivuus sekä potilaalle tehty hoitosuunnitelma. Potilastapaukset arvioi erityispätevyystoimikunta, joka halutessaan voi kutsua koulutettavan suulliseen kuulusteluun.

Koulutuspaikat ja kouluttajat

Kts. kohta käytännön palvelu. Yliopistollista keskussairaalapalvelua ei välttämättä edellytetä.

Erikoisalayhdistysten nimeämä toimikunta (kultakin erikoisalalta 1–2 jäsentä) nimeää erityispätevyysohjelmaan hyväksyttävät vastuukouluttajat. Koulutuspaikat ovat velvollisia ilmoittamaan vastuukouluttajien vaihdoksista.

Toimikunta voi hyväksyä haavanhoidon erityispätevyyden koulutuspaikaksi yksikön, jossa on koulutusoikeuden omaava vastuukouluttaja ja erityispätevyyden edellyttämät erikoisalat edustettuina. Kouluttajan tulee olla konsultoitavissa päivittäin. Koulutusoikeudet raukeavat, mikäli yksiköstä haavanhoidon erityispätevyyden kouluttaja lähtee.

HUS-alueen koulutuksen vastuuhenkilö Milla Kallio, etunimi.sukunimi@hus.fi 

KYS-alueen koulutuksen vastuuhenkilö Outi Kaarela, etunimi.sukunimi@kuh.fi

OYS-alueen koulutuksen vastuuhenkilö Pekka Hyvönen, etunimi.sukunimi@ppshp.fi

TAYS-alueen koulutuksen vastuuhenkilö Jorma Lahtela, etunimi.sukunimi@pshp.fi

TYKS-alueen koulutuksen vastuuhenkilö Tarja Niemi, etunimi.sukunimi@tyks.fi

Erityispätevyystoimikunta

Asianosaiset erikoisalayhdistykset (Suomen Plastiikkakirurgiyhdistys ry, Suomen Ortopediyhdistys ry, Suomen Verisuonikirurginen yhdistys ry, Suomen Ihotautilääkäriyhdistys ry, Suomen Endokrinologiyhdistys ry, Suomen Infektiolääkärit ry, Suomen Yleislääkärit GPF ry, Suomen yleiskirurginen yhdistys ry) nimeävät toimikunnan, joka:

  • nimeää kouluttajat

  • asettaa koulutuksen tarkemmat tavoitteet

  • myöntää koulutusoikeudet

  • hyväksyy koulutettavan palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia palvelujen täydentämistavoista koulutettavaa itseään (tämän niin halutessa henkilökohtaisesti) kuullen

  • valvoo koulutusta

  • valitsee suositeltavan kirjallisuuden

  • tarkastaa ja arvioi potilastapausselostukset

  • tekee ehdotukset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä

  • laatii koulutuksen rungon/tarkistaa 3 v. välein

Toimikunnan jäsenet edustavat seuraavia erikoisaloja: verisuonikirurgia, plastiikkakirurgia, ortopedia, yleiskirurgia, endokrinologia, yleislääketiede, ihotaudit ja allergologia, sisätaudit, infektiosairaudet, geriatria tai muu soveltuva erikoisala. Toimikunnan puheenjohtajana toimii Heli Kavola, sihteerinä Tarja Niemi, etunimi.sukunimi@tyks.fi ja varapuheenjohtajana Kirsti Ahmajärvi.

Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen Lääkäriliiton jäsenelle

Hakemus  erityispätevyyden saamiseksi toimitetaan käsiteltäväksi erityispätevyystoimikunnalle (ohjeet tulevat myöhemmin/16.12.2020). Hakemuksen siirtymäajan päätyttyä tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää mukaan nimikirjanote ja/tai palvelustodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja arviot potilastapausselostuksista sekä mahdolliset muut selvitykset. Lääkäriliitto ja toimikunta suosittelevat, että pätevöityjä käyttää pätevöitymisen dokumentoinnissa Taitoni-palvelua.

Erityispätevyystoimikunta tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliiton koulutuspäällikölle. 

Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten seitsemän (7) vuoden aikana.

Siirtymäaika 10.12.2015-10.12.2018

Erityispätevyysohjelman kolmen vuoden siirtymäaika oli 10.12.2015-10.12.2018. Siirtymäaikana pätevyys myönnettiin 91 jäsenelle. Erityispätevyys voitiin hakemuksesta myöntää ohjelman muodoista poiketen lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttivät ohjelmassa asetetut tavoitteet, jolloin ohjelman mukaista käytännön palvelua ei edellytetä. Siirtymäaikana erityispätevyyttä hakevalta vaadittiin hakemuslomakkeen lisäksi CV ja potilastapausselostukset (ohje) ja hakijan edellytettiin toimivan jatkossa  kouluttajana pätevöitymisohjelmassa. Koulutuspaikkatoiminta on alkanut. Haavanhoidon erityispätevyyden suorittamisesta kiinnostuneita pyydetään ottamaan yhteyttä alueellisiin koulutusvastaaviin yksilöllisen koulutusohjelmasuunnitelman laatimista varten.

Haavanhoidon erityispätevyysohjelman valmistelleen työryhmän jäsenet

Kirsti Ahmajärvi (yleislääketiede), Kirsi Isoherranen siht. (ihotaudit), Vesa Juutilainen (plastiikkakirurgia), Heli Kavola (plastiikkakirurgia), Heli Lagus pj. (plastiikkakirurgia), Mauri Lepäntalo (verisuonikirurgia), Niina Matikainen (endokrinologia/diabetologia), Kimmo Mattila (infektiotaudit), Pirkka Vikatmaa (verisuonikirurgia).

 

Takaisin