Terveydenhuollon laatu ja potilasturvallisuus

Terveydenhuollon laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyys on erillisen työryhmän valmistelema ja ohjelma hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 29.4.2021. Taustaorganisaatioina ovat Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen lääkärijaos ja Lääkäriliiton terveydenhuollon hallinto- ja johtajalääkärien alaosasto.

Erityispätevyystoimikunta on valittu 1.6.2021. Toimikunta järjestäytyy syyskuussa. Lisätiedot ilmestyvät näille nettisivuille.

Erityispätevyyden perusteluita:

  • Lisätä systemaattista laatu- ja potilasturvallisuusosaamista terveydenhuollossa

  • Lisätä lääkärien kiinnostusta ja osallistumista aktiivisesti laatu- ja potilasturvallisuustyöhön

  • Lisätä alan osaajien välistä kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista ja yhteydenpitoa

  • Lisätä alan koulutusta ja tutkimusta

  • Lopullisena päämääränä on parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta terveydenhuollon palvelujärjestelmässä kaikin edellä mainituin keinoin

 

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 29.4.2021

1. Tausta

Terveydenhuollossa laatu muodostuu monesta osatekijästä. Agency for Healthcare Research and Qualityn (ent. Institute of Medicine, IOM) ja Future EU Agenda on quality of health care with a special emphasis on patient safety 2014 mukaan laadun ulottuvuudet ovat:

  1. potilaskeskeisyys
  2. saatavuus (oikea-aikaisuus)
  3. turvallisuus (potilas ja henkilöstö)
  4. tehokkuus, yhdenvertaisuus
  5. vaikuttavuus
  6. lääketieteellinen laatu

Potilasturvallisuudella tarkoitetaan niitä periaatteita ja käytäntöjä, joilla varmistetaan turvallisten palvelujen ja hoidon toteutuminen. Hoidon turvallisuus on keskeinen laadun osatekijä ja liittyy useimpiin muihin laadun ulottuvuuksiin. Potilasturvallisuuden ja laadun varmistus ja edistäminen ovat luonteeltaan moniammatillista toimintaa, johon tarvitaan kaikkien terveydenhuollon ammattiryhmien panos. Koska lääkärien rooli terveydenhuollossa on merkittävä ja he edustavat siinä korkeinta lääketieteellistä asiantuntemusta, tarvitaan ammattikunnan aktiivisuutta ja näkyvää panosta käytännön laatu- ja potilasturvallisuustyössä, niiden kehittämisessä ja johtamisessa.  

Yksi keino edistää laatu- ja potilasturvallisuustyön osaamista ja aktiivisuutta lääkärikunnan keskuudessa on erityispätevyyden perustaminen. Mitään vastaavaa pätevyyttä ei ole osana erikoislääkärikoulutus- tai tiedekuntien lisäkoulutusjärjestelmää. Ehdotettu laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyys on osoitus lääkärin ammatillisesta kehittymisestä, jonka perusteena on hankittu kokemus ja osaaminen. Se olisi mahdollista huomioida palkkausjärjestelmässä muiden muodollisten pätevyyksien tavoin. Laadun ulottuvuuksista lääketieteellinen hoidon laatu on oma erillinen kokonaisuutensa, johon sisältyy kaikkien erikoisalojen toiminta. Sitä ei ole tarkoitus sisällyttää tähän erityispätevyyteen.

2. Tavoitteet

2.1. Pätevöitymisohjelman yleiset tavoitteet

  • Lisätä systemaattista laatu- ja potilasturvallisuusosaamista terveydenhuollossa
  • Lisätä lääkärien kiinnostusta ja osallistumista aktiivisesti laatu- ja potilasturvallisuustyöhön
  • Lisätä alan osaajien välistä kansallista ja kansainvälistä verkostoitumista ja yhteydenpitoa
  • Lisätä alan koulutusta ja tutkimusta
  • Lopullisena päämääränä on parantaa hoidon laatua ja turvallisuutta terveydenhuollon palvelujärjestelmässä kaikin edellä mainituin keinoin

2.2. Osaamistavoitteet

Erityispätevyyden saavutettuaan lääkäri:

  • osaa toimia kansallisissa ja kansainvälisissä laatua ja potilasturvallisuutta edistävissä verkostoissa ja etsiä kansainvälistä tietoa laadun ja potilasturvallisuuden kehittämisestä
  • kykenee seuraamaan ja arvioimaan kriittisesti alan kirjallisuutta ja tutkimuksia
  • osaa löytää ja noudattaa alaan liittyviä Suomessa sovellettavia säädöksiä, ohjeita ja suosituksia
  • hallitsee ja soveltaa monipuolisesti laatu- ja potilasturvallisuusmenettelyjä työssään
  • ymmärtää laatujärjestelmän periaatteet ja merkityksen organisaatiolle
  • hallitsee potilasturvallisuusriskien ja laatupoikkeamien havaitsemiseen ja vaaratapahtumien läpikäymiseen sekä niistä oppimiseen liittyvät prosessit
  • osaa käyttää ja seurata palvelujärjestelmän ja kliinisen laadun sekä potilasturvallisuuden mittareita tai laaturekisterejä ja arvioida niiden antaman tiedon merkitystä
  • osaa hyödyntää potilasvahingoista, muistutuksista, kanteluista ja asiakaspalautteista kertyvää tietoa toiminnan laadun ja turvallisuuden kehittämisessä
  • pystyy kehittämään ja johtamaan terveydenhuollon yksikön laatu- ja potilasturvallisuustyötä

3. Ohjelman sisältö

3.1. Pohjakoulutus

Laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyden hakemiseksi edellytetään erikoislääkärin tutkintoa joltain lääketieteen erikoisalalta tai vähintään erikoislääkärikoulutusta vastaavan pituista työkokemusta (5 vuotta) lääkäriksi valmistumisen jälkeen. Työkokemuksen tulee kattaa riittävästi kliinistä lääkärin työtä potilasnäkökulman ja moniammatillisen yhteistyön merkityksen ymmärtämiseksi.

3.2. Käytännön palvelu

Palvelujen määrä

  • Erityispätevyyteen vaaditaan joko päätoimista käytännön palvelua vähintään kahden vuoden ajalta tai osa-aikaista tai projektiluonteista/tilapäistä palvelua yhteenlaskettuina kahden vuoden verran. Osa-aikaisessa työssä voidaan vaadittava palveluaika laskea seuraavasti (päivää/viikko):
    • 4–5 päivää, 2 vuotta
    • 3 päivää, 3 vuotta
    • 2 päivää, 4 vuotta
    • 1 päivä, 5 vuotta
    • ½ päivää, 7 vuotta
  • Hyväksyä voidaan myös lyhyissä jaksoissa suoritetut erilliset palvelut, joiden pituus on vähintään yksi (1) viikko.
  • Niistä palveluista, joita ei voida varmentaa tehtävänimikkeestä, tarvitaan joko yksityiskohtainen työnantajan todistus tai hakijan oma selvitys tehtävänkuvauksesta tai kehittämisprojektin loppuraportti.
  • Osa-aikaisien ja tilapäisten palvelujen määrä voidaan työnantajan todistuksessa ilmoittaa esim. keskimääräisinä työpäivinä per viikko tai yhteenlaskettuina henkilötyöpäivinä. Lisäksi on syytä kuvata lyhyesti tehtävän sisältö.
  • Käytännön palvelun tulee olla suoritettu viimeisen 10 vuoden aikana ennen erityispätevyyden hakemista. Erityispätevyyttä hakeva henkilö voi perustellusta syystä saada pidennystä suoritustensa voimassaoloon. Tällaisiksi syiksi voidaan lukea esimerkiksi äitiys-, isyys- ja vanhempainvapaa, varusmiespalvelu sekä harkinnan mukaan myös hoitovapaa tai muu vastaava peruste. Hakijan tulee erityispätevyyden myöntämistä hakiessaan esittää kirjallinen pyyntö vanhentuneiden suoritusten hyväksymisestä.

Hyväksyttävä käytännön palvelu

  • Toimiminen lääkärinä laatu- tai potilasturvallisuustehtävässä julkisen tai yksityisen työnantajan palveluksessa.
  • Toimiminen laatua tai potilasturvallisuutta kehittävän, arvioivan tai valvovan organisaation asiantuntijana, joka käsittelee hoidon laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyviä potilastapauksia tai osallistuu yleiseen laadun ja potilasturvallisuuden varmistamiseen tai kehittämiseen.
  • Toimiminen palkattuna laadun tai potilasturvallisuuden kehittämis- tai tutkimusprojekteissa.
  • Käytännön palveluiksi voidaan myös hyväksyä toimiminen esim. johtajan, päällikön, erityisasiantuntijan tms. tehtävissä silloinkin, kun pätevyysvaatimuksena ei ole lääkärin koulutus, mikäli tehtävät kuitenkin keskeisesti liittyvät terveydenhuollon laatuun ja potilasturvallisuuteen.

Palveluksi hyväksyttäviä laatuun tai potilasturvallisuuteen liittyviä tehtäviä

  • Suunnittelutehtävät, kehittämisprojektit, asiantuntija- tai konsulttitehtävät
  • Opetuksen tai koulutustapahtuman suunnittelu tai toteuttaminen
  • Hallinnolliset, johtamis- tai valvontatehtävät, laatujärjestelmään tai -rekisteriin liittyvä työ
  • Virallisesti asetettujen työryhmien jäsenyys
  • Työnantajaorganisaation, alueen tai kansallisen tason työryhmät, joiden tehtävänä on laadun tai potilasturvallisuuden kehittäminen, arviointi, ohjaus, yhteensovittaminen tai muu vastaava. Käytännön palvelua voidaan korvata enintään 3 kk verran.  
  • Luottamustehtävät laatua tai potilasturvallisuutta edistävissä yhdistyksissä/seuroissa tai toiminta terveydenhuollon tai lääketieteellisten yhdistysten laatua tai potilasturvallisuutta edistävissä työryhmissä. Käytännön palvelua voi korvata enintään 3 kk yhdistys- tai järjestötoiminnalla.
  • Erityispätevyysalaan soveltuva tutkimustyö, tutkimusten tai opinnäytetöiden ohjaus ja tutkimusjulkaisujen ja muun alan kirjallisuuden tuottaminen. Käytännön palveluksi hyväksytään tutkimustoimintaa enintään 6 kk (esimerkiksi valmistunut väitöskirja 6 kk, väitöskirjatyön ohjaus 2 kk, muu vertaisarvioitu tutkimusjulkaisu 1 viikko).
  • Käytännön palvelu voi muodostua edellä mainittujen tai muiden tehtävien yhdistelmistä.

Käytännön palvelujen tulee täyttää erityispätevyyden tavoitteet mahdollisimman monipuolisesti.

Esimerkkejä palvelujen suorittamisesta

  • Soveltuvia työpaikkoja ovat terveydenhuollon palveluja tuottavat julkiset tai yksityiset organisaatiot, sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonala (STM, Valvira, aluehallintavirastot, Fimea, Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos, Säteilyturvakeskus), Potilasvakuutuskeskus ja yliopistojen lääketieteelliset tai terveydenhuollon johtamisen tai hallinnollista koulutusta antavat tiedekunnat.
  • Ulkomailla suoritettua palvelua voidaan hyväksyä harkinnan mukaan työtodistuksen perusteella samoin ehdoin kuin kotimaassa suoritettua palvelua. Vähintään yksi vuosi palvelua tulee suorittaa kotimaassa.

3.3. Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Yhteensä 80 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta monipuolisesti laadun ja potilasturvallisuuden eri sektoreilta.

  • Suositeltavia koulutuksia ovat laatu- tai potilasturvallisuusaiheiset kotimaiset ja kansainväliset konferenssit tai seminaarit/webinaarit, valtakunnalliset tai alueelliset koulutustapahtumat sekä yliopistojen ja korkeakoulujen järjestämät tai hyväksymät laatua tai potilasturvallisuutta käsittelevät kurssimuotoiset koulutukset ja laadun sertifiointia ylläpitävien organisaatioiden koulutukset.
  • Enintään 20 tuntia voi koostua oman organisaation sisäisistä tai alueellisesti järjestetystä alan koulutuksesta.
  • Erityispätevyystoimikunta voi hyväksyä anomuksesta myös muita suomalaisia tai kansainvälisiä koulutuksia.
  • Kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu lääkäriksi valmistumisen jälkeen ja 10 vuoden sisällä ennen erityispätevyyden hakemista. Erityispätevyyttä hakeva henkilö voi perustellusta syystä saada pidennystä suoritustensa voimassaoloon, kts kohta 3.2.

3.4. Suositeltava kirjallisuus

  • Laadunhallintaa, potilasturvallisuutta, lääkitys- ja laiteturvallisuutta, infektioiden torjuntaa sekä potilasvakuutusta koskevat voimassa olevat säädökset.
  • Valtioneuvoston kanslian, sosiaali- ja terveysministeriön, Valviran, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Fimean julkaisemat selvitykset, muistiot ja raportit tai muut ohjausdokumentit laadusta ja potilasturvallisuudesta viimeisen viiden vuoden ajalta.
  • Patient Safety and Quality Improvement in Health Care, 2021 https://www.springer.com/gp/book/9783030558284
  • Textbook of Patient Safety and Clinical Risk Management, 2021 https://www.springer.com/gp/book/9783030594022
  • Crossing the Global Quality Chasm: Improving Health Care Worldwide, The National Academies Press, 2018
  • Asiakasturvallisuus sosiaali- ja terveysalalla, 2021
  • Potilasturvallisuuden perusteet -oppikirja, 2013 ja yhdeksän verkkokoulutusta, Duodecim
  • BMJ Quality and Safety –lehden numerot viimeiseltä kolmelta vuodelta
  • Laaturekisterit, www.thl.fi
  • Tutustuminen mittaristoon, www.ichom.org
  • OECD, Suomen terveysprofiili laadun ja potilasturvallisuuden osalta, https://www.oecd-ilibrary.org/social-issues-migration-health/suomi-maan-terveysprofiili-2019_342765e3-fi
  • Suomen Lääkärilehti, Aikakauskirja Duodecim, Sosiaalilääketieteellinen Aikakauslehti kolme viimeisintä vuosikertaa laatua ja potilasturvallisuutta koskevilta osin.
  • Tutustuminen sivustoihin www.ihi.org, www.ahrq.com

Suositeltava ulkomainen vuosittainen kokous: https://internationalforum.bmj.com/

3.5. Arviointi

  • Erityispätevyyden arviointi tapahtuu oppimisportfolion avulla, jonka muodon määrittää erityispätevyystoimikunta.
  • Erityispätevyyttä haetaan laatimalla Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen verkkosivuilla julkaistavaan strukturoituun oppimisportfolioon kuvaus omasta laatu- ja potilasturvallisuustyöstä.
  • Erityispätevyyden suorittamiseen sisältyy kuulustelun sijaan laadun tai potilasturvallisuuden kehittämisprojekti.

Oppimisportfoliossa erityispätevyyden hakija:

  • kuvaa pohjakoulutuksensa ja käytännön palvelunsa
  • osoittaa hankkimansa teoreettisen kurssimuotoisen koulutuksen
  • kuvaa tekemänsä kehittämisprojektit ja muun osallistumisensa laadun ja potilasturvallisuuden suunnitteluun, kehittämiseen, mittaamiseen tai arviointiin ja kouluttamiseen tai tutkimukseen
  • reflektoi alan oppikirjoista, tutkimuksista tai muista tietolähteistä omaksumiaan käsityksiä laadun ja potilasturvallisuuden edistämisestä
  • käsittelee jotain itselle ajatuksia herättänyttä laatu- ja potilasturvallisuuteen liittyvää kirjaa
  • kuvaa kohdan 2.2. oppimistavoitteiden täyttymistä omalla kohdallaan ja analysoi omaa käsitystään kehityksestään ja roolistaan laadun ja potilasturvallisuuden asiantuntijana
  • esittelee laatimaansa materiaalia tai selvitys- ja tutkimustyönsä tuloksia
  • kuvaa osallistumistaan laadun ja potilasturvallisuuden tutkijoiden ja kehittäjien verkostoissa sekä miten on edustanut omaa organisaatiotaan tai sidosryhmäänsä kansallisissa tai kansainvälisissä tapahtumissa tai muussa yhteistyössä
  • selostaa, miten aikoo tulevaisuudessa jatkaa laadun ja potilasturvallisuuden kehittämistä.
     
  • Erityispätevyys voidaan myöntää suoraan tämän portfolion perusteella, mikäli erityispätevyyden edellytykset katsotaan täytetyiksi.
  • Jos erityispätevyystoimikunta toteaa, että hakijan koulutusta tai kokemusta on syytä täydentää, hakija laatii henkilökohtaisen opintosuunnitelman, jossa hän esittää millä tavoin hän voi saavuttaa riittävät tiedot ja taidot.
  • Portfolion hyväksyvät erityispätevyystoimikunnan valitsemat tarkastajat.
  • Koulutuksen taustayhdistykset voivat periä maksun portfolion tarkastamisesta.

3.6. Opinnäytetyö ja muu osaamisen osoittaminen

Mikäli käytännön palvelut painottuvat yksipuolisesti, voi osaamistaan ja perehtyneisyyttään muihin laadun ja potilasturvallisuuden sektoreihin osoittaa myös käytännön palveluja täydentävillä erillisillä opinnäytetöillä, jotka arvioidaan tapauskohtaisesti.

4. Koulutuspaikat ja kouluttajat/ohjaajat

Koska laatua ja potilasturvallisuutta voi edistää ja siihen liittyvää työtä tehdä monissa erilaisissa lääkäreiden tehtävissä ja työpaikoissa, ei käytännön palvelun suorituspaikkoja ole kategorisesti rajoitettu. Palveluksi kelpaaviin työtehtäviin on kuuluttava säännöllisesti tai projektiluonteisesti aktiivista terveydenhuollon laatu- ja potilasturvallisuustyötä, jonka määrä on selvästi osoitettavissa (kts. Kohta 3.2).

Erityispätevyyttä suorittavalla tulee olla erityispätevyyden suorittanut ohjaaja, joka seuraa ja tukee koulutettavaa. Koulutusohjelmasta vastaava erityispätevyyden toimikunta nimittää ohjaajan, kun kouluttautuja ilmoittautuu erityispätevyyden suorittajaksi (ks. 3.1.). Kouluttautuja voi itsekin ehdottaa ohjaajaa. Kouluttautujaa kannustetaan tarvittaessa hankkimaan ohjausta lisäksi myös omassa organisaatiossaan tai lähiseudulla työskentelevältä ja/tai laatu- tai potilasturvallisuustutkimusta tekevältä erityispätevyyden omaavalta lääkäriltä. Ohjaajan tarkemman roolin määrittelee erityispätevyyden toimikunta toimintansa alussa.

5. Ohjelman vastuutaho ja ohjelmaan ilmoittautuminen

Vastuutahona toimii laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyden toimikunta. Taustaorganisaatioina toimivat Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen lääkärijaos sekä Terveydenhuollon hallinto- ja johtajalääkäreiden alaosasto.

Erityispätevyystoimikunta on valittu 1.6.2021. Toimikunta järjestäytyy syyskuussa. Lisätiedot ilmestyvät näille nettisivuille.

Taustaorganisaatiot kutsuvat toimikunnan jäseniksi enintään 16 varsinaista jäsentä ja heille varajäsenet. Jäsenet valitaan kolmeksi vuodeksi kerrallaan. Ensimmäiseen toimikuntaan valitaan jäseniä myös yhden ja kahden vuoden toimikausille, että jäsenten vaihtuvuus olisi tasaista. Jäsenet on mahdollista valita uudelleen toimikauden päätyttyä. Toimikunta laatii toimintasäännöt järjestäytyessään ja valitsee keskuudestaan puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan, jotka vaihtuvat kolmen vuoden välein. Erityispätevyyshakemuksen käsittelystä toimikunnassa peritään toimikunnan harkinnan mukaan käsittelymaksu.

Laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyden toimikuntaan kutsutaan laatuun ja potilasturvallisuuteen perehtyneitä jäseniä seuraavista organisaatioista:

  1. Suomen potilas- ja asiakasturvallisuusyhdistyksen lääkärijaos
  2. Terveydenhuollon hallinto- ja johtajalääkäreiden alaosasto
  3. Suomen yliopistolliset keskussairaalat
  4. Keskussairaala
  5. Kansanterveystyön johtajien verkosto
  6. Potilasvakuutuskeskus
  7. Terveyspalveluja tuottava yksityinen yritys
  8. THL
  9. STM
  10. Alan professori
  11. Sihteeri

Toimikunnan jäsenet ovat lääkäreitä ja jäsenissä on tärkeä olla eri laadun ulottuvuuksien osaamisalueita edustettuina. Toimikunnalla on myös oikeus tarvittaessa kutsua 1-2 asiantuntijaa ryhmän osaamisen täydentämiseksi.

Toimikunta:

  • nimeää ja hyväksyy kouluttajat, määrittelee ohjaajan roolin
  • hyväksyy koulutettavan koulutussuunnitelman
  • valvoo koulutusta
  • hyväksyy koulutettavan palvelut ja tarvittaessa antaa suosituksia palvelujen täydentämistavoista
  • valitsee pätevöitymisohjelman suositeltavan kirjallisuuden
  • tekee esitykset Suomen Lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämisestä

Erityispätevyyden suorittamisen aloittamisesta tulee ilmoittaa ohjelmasta vastaavalle toimikunnalle. Ilmoittautuminen tapahtuu täyttämällä lomake, joka sisältää koulutussuunnitelman. Palveluksia ja koulutuksia voidaan kuitenkin hyväksyä myös ilmoituksia edeltäneeltä ajalta ja alkuvuosina näin tulee säännönmukaisesti olemaankin.

6. Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen liiton jäsenelle

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä. Hakemus osoitetaan Laadun ja potilasturvallisuuden erityispätevyyden toimikunnalle ja toimikunta harkintansa mukaan esittää pätevyyden myöntämistä Suomen Lääkäriliitolle.

Hakemuksessa tulee olla (1) erityispätevyyden hakijan hakukaavakkeelle [linkki tulossa myöhemmin] täyttämät laajan opetusportfolion mukaiset kuvaukset teoreettisesta koulutuksesta ja muusta kohdan 2.2 oppimistavoitteiden täyttymisestä sekä laatuun ja potilasturvallisuuteen liittyneistä työtehtävistään ja näiden palvelujen täysaikaiseksi työksi muutettu määrä ja yhteenlaskettu summa, (2) työnantajien todistukset hakijan käytännön palveluista ja riittävän yksityiskohtaiset kuvaukset osa-aikaisista ja tilapäisistä palveluista, niiden luonteesta ja määrästä, sekä (3) todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta eriteltyinä oman organisaation järjestämiin (enintään 20 tuntia) sekä valtakunnallisiin tai kansainvälisiin koulutuksiin, molemmista tuntimäärät yhteensä. Hakija liittää hakemukseensa myös tarvittavat muut selvitykset esim. alaan liittyvistä tutkimustöistään, julkaisuistaan, järjestötoiminnastaan tai asiantuntijatehtävistään, joihin haluaa vedota hakemuksessaan.

 7. Siirtymäaika

Kolmen vuoden siirtymäaikana  29.4.2021-29.4.2024 voidaan myöntää pätevyys poikkeusmenettelyllä lääkärille, joilla on jo riittävä perehtyneisyys sekä kiistaton osoitus pitkäaikaisesta ja aktiivisesta laatu- ja potilasturvallisuustyöstä. Siirtymäaikana voidaan joustaa kertymisaikoja koskevista ehdoista.

8. Esityksen Lääkäriliitolle tehneen työryhmän jäsenet

  • LL, FT, dos. Auvo Rauhala, SPTY:n hallituksen pj ja tutkimusylil. Vaasan shp:n potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus
  • LL, MBA, shp:n johtaja Ermo Haavisto, Satasairaala ja SPTY:n hallituksen jäsen
  • LT Maiju Welling, Potilasvakuutuskeskus ja SPTY:n hallituksen jäsen
  • Potilasturvallisuuden prof. emer. Risto P. Roine, SPTY
  • LKT, Lääkintöneuvos Timo Keistinen, SPTY:n hallituksen jäsen
  • LT, johtajaylilääkäri Peter Nieminen, Vaasan keskussairaala
  • LT, dos. Leena-Maija Aaltonen, HUS
  • LL, ylilääkäri Tuula Korhonen, PPSHP Raahen leikkausyksikkö
  • Prof. emer. Seppo Alahuhta, Oulun yliopisto  
  • LT, Potilasturvallisuuden prof. Tuija Ikonen, TY ja johtaja, Vaasan shp:n potilas- ja asiakasturvallisuuden kehittämiskeskus. SPTY
  • Dos. ylilääkäri Annika Takala, Valvira, nyt laitelääkäri, HUS
  • Dos., LT, EMBA, laatuylilääkäri Sanna-Maria Kivivuori, HUS, SPTY:n hallituksen jäsen

 

 

 

Takaisin