Palliatiivinen lääketiede

Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri hallitsee oirelähtöisen diagnostiikan ja hoitomenetelmät etenevissä, parantumattomissa sairauksissa. Hän osaa huomioida hoidon psykososiaaliset ja eksistentiaaliset ulottuvuudet sekä läheisten tuen merkityksen.

Hyväksytty 19.1.2007, tarkistettu 31.12.2021

Tässä esitetyt palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden koulutuskriteerit astuvat voimaan 1.1.2022. Erityispätevyyden voi kuitenkin suorittaa myös tätä päivitystä edeltävien koulutuskriteereiden mukaisesti 31.12.2023 saakka (siirtymäaika). Aiemmat erityispätevyyden koulutuskriteerit löytyvät täältä.

1. Tausta

Palliatiivisella hoidolla tarkoitetaan kuolemaan johtavaa tai henkeä uhkaava sairautta sairastavan potilaan ja hänen läheistensä kokonaisvaltaista hoitoa. Sen tarkoituksena on lievittää ja ehkäistä fyysistä, psyykkistä ja eksistentiaalista kärsimystä sekä parantaa elämänlaatua. Suomessa vähintään 30 000 ihmistä vuodessa tarvitsee palliatiivista hoitoa ja tarve lisääntyy koko Euroopassa. Palliatiivista hoitoa tarvitaan useissa potilasryhmissä, kuten pitkälle edenneissä syöpä-, sydän-, keuhko-, munuais-, muisti- ja maksasairauksissa sekä neurologisissa sairauksissa. Vaikka perussairauksien hoidot eroavat toisistaan, hoidon ja tuen tarpeet pitkälle edenneissä sairauksissa ja elämän loppuvaiheessa ovat samankaltaisia. Siksi palliatiivisen hoidon osaamista tarvitaan usealla erikoisalalla.

Sosiaali- ja terveysministeriön (STM) suosituksen mukaisesti palliatiivisen hoidon erityistasolla toimivalla lääkärillä tulee olla palliatiivisen lääketieteen erikoistumiskoulutus. Vaikka suurin osa palliatiivisesta hoidosta toteutuu perustasolla, merkittävä osa potilaista tarvitsee erityistason hoitoa ja konsultaatiota. Erityistaso vastaa vaativasta palliatiivisesta hoidosta, konsultaatiotuesta perustasolle, hoitoketjuista sekä alan opetuksesta ja tutkimuksesta yhdessä yliopistojen kanssa. Palliatiivisen hoidon osaamisen tarve on maassamme ilmeinen ja erityispätevyyden merkitys on STM:n suositusten myötä edelleen kasvanut.

2. Koulutettavat lääkärit

Teoreettisen ja käytännön koulutuksen voi aloittaa Suomessa laillistettu lääkäri, joka on toiminut vähintään 2 vuotta kliinisessä lääkärin työssä (tämän jälkeen hankittua koulutusta voidaan hyväksyä erityispätevyyteen). Erityispätevyyden saaminen kuitenkin edellyttää erikoislääkärioikeuksia ja Suomen lääkäriliiton jäsenyyttä. Koulutukseen ei tarvitse erikseen ilmoittautua.

3. Osaamistavoitteet

Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden suorittanut lääkäri hallitsee oirelähtöisen diagnostiikan ja hoidon pitkälle edenneissä sairauksissa. Hän osaa huomioida hoidon psykososiaaliset ja eksistentiaaliset ulottuvuudet sekä läheisten tuen merkityksen. Erityispätevyyden suorittanut lääkäri osaa toimia palliatiivisen hoidon erityistason lääkärinä ja konsulttina sekä palliatiivisen lääketieteen asiantuntijana, kouluttajana ja kehittäjänä.

Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyden suorittaneen lääkärin tulee:

  • osata palliatiivisen lääketieteen käsitteet ja organisaatio
  • osata hoitolinjauksien, hoidon rajauksien ja palliatiivisen hoitosuunnitelman teko mukaan lukien vaativat ja monimutkaiset tilanteet
  • osata oirelähtöinen diagnostiikka ja ennusteen arvio pitkälle edenneissä sairauksissa sekä taustasairauksien ominaisuudet ja oireiden erityispiirteet
  • osata oireiden ja oirehoitojen mekanismit, taustat ja kokonaisvaltaisuus
  • osata erilaiset oireiden mittausmenetelmät
  • osata oireiden näyttöön perustuvat lääkkeelliset ja lääkkeettömät hoitomenetelmät mukaan lukien vaativat ja monimutkaiset tilanteet
  • tuntea oirehoidon erityistekniikat kuten palliatiivinen sädehoito, kivun hoidon erityistekniikat ja palliatiivinen kirurgia
  • osata edistyneet vuorovaikutustaidot mukaan lukien vaativat hoitoneuvottelut, vuorovaikutus erityisryhmien, alaikäisten ja tiimin jäsenten kanssa
  • osata psyykkisten oireiden sekä psykososiaalisen ja eksistentiaalisen tuen tarpeiden taustat ja yleiset kehityskulut
  • osata antaa psykososiaalista tukea potilaille ja läheisille mukaan lukien erityisryhmät, alaikäiset läheiset ja vaativat psyykkiset reaktiot ja oireet
  • osata tunnistaa ja kohdata eksistentiaalinen kärsimys ja tuen tarve sekä ohjata erityisen eksistentiaalisen tuen piiriin
  • osata kuolevan potilaan erityistason hoito (saattohoito) mukaan lukien vaikean kärsimyksen hoito, palliatiivinen sedaatio ja läheisten jälkihoito
  • osata palliatiivisen hoidon eettiset periaatteet mukaan lukien etiikka haastavissa tilanteissa kuten kuolin toiveiden yhteydessä
  • osata toimia palliatiivisessa tiimissä ja johtaa palliatiivisen yksikön toimintaa
  • osata toimia palliatiivisen lääketieteen asiantuntijana ja kehittäjänä
  • osata tulkita palliatiivisen lääketieteen tutkimustuloksia sekä tuntea palliatiivisen lääketieteen tutkimuksen teon periaatteet
  • osata toimia palliatiivisen hoidon kouluttajana

4. Koulutuksen sisältö

Koulutus koostuu käytännön koulutuksesta, teoreettisesta koulutuksesta sekä erityispätevyyskuulustelusta. Koulutuksen sisältö on koottu Taulukkoon 1.

 

Taulukko 1. Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutuksen sisältö.

                              Koulutus

Laajuus

 

 

Käytännön koulutus

24 kk

    1. Perustason yksikkö

≤ 12 kk

    2. Erityistason yksikkö (koulutusoikeudet)

    Erityistason koulutuksesta vähintään:

≥ 12 kk

  • Palliatiivinen poliklinikka, konsultaatiotiimi tai palliatiivisen keskuksen interventiopaikat

3 kk  

  • Palliatiivinen osasto, saattohoito-osasto, saattohoitokoti tai kotisairaala

3 kk  

 

 

Kurssimuotoinen teoreettinen koulutus

100 h

 

 

Toimipaikkakoulutus

24 h

 

 

Lokikirja

Palautettu

 

 

Valtakunnallinen kuulustelu

Hyväksytty

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

4.1. Käytännön koulutus

Erityispätevyyskoulutuksen käytännön palvelun kesto on 2 vuotta.

Käytännön koulutuksesta enintään 12 kk voidaan hyväksyä työskentelystä terveydenhuollon yksiköissä, jotka ovat perehtyneet palliatiiviseen hoitoon osana perustehtäväänsä. Perustason koulutuksesta 6 kk voi korvata alan tutkimustyöllä.

Käytännön koulutuksesta vähintään 12 kk tulee suorittaa palliatiivisen lääketieteen erityistason koulutusyksikössä. Erityistason koulutusyksiköt ovat palliatiivisen hoidon erityistason yksiköitä, joille on myönnetty koulutusoikeudet. Erityistason koulutuksesta vähintään 3 kk tulee suorittaa palliatiivisella poliklinikalla, sairaalan konsultaatiotiimissä tai palliatiivisen keskuksen interventiopotilaita hoitamalla. Vastaavasti vähintään 3 kk tulee suorittaa palliatiivisella osastolla, saattohoito-osastolla, saattohoitokodissa tai palliatiivisessa kotisairaalassa. Lisäksi suositellaan, että vähintään 3 kk palvelusta tehdään yliopistollisessa, sairaanhoitopiirin tai HUS-sairaanhoitoalueen palliatiivisessa keskuksessa.

Palliatiivisen hoidon erityistason yksiköt, joille on myönnetty koulutusoikeudet löytyvät Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen (SPLY) sivuilta. Erityistason koulutusyksikön kriteerit ja ohjeet koulutusyksiköksi hakemisesta esitetään kohdassa 7.

Erityistason koulutusta voi suorittaa osa-aikaisena, mutta vähintään 50 % työajalla. Osa-aikaisena suoritetun palvelun kesto pitenee vastaavasti eikä osa-aikaisuuden vuoksi mikään koulutuksen sisältö saa jäädä toteutumatta. Lyhin mahdollinen erityispätevyyteen hyväksyttävä koulutusjakso on yksi kuukausi. Erityispätevyyshakemuksen tulee sisältää palvelutodistus erityisyksikköpalvelusta sisältäen poissaolot, joita suositellaan olevan mahdollisimman vähän. Asioissa, joita ei ole erikseen mainittu erityispätevyyden vaatimuksissa, noudatetaan soveltuvin osin erikoislääkärikoulutuksen ja erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmien ohjeita. Ulkomailla suoritetun palvelun hyväksyminen arvioidaan tapauskohtaisesti erityispätevyystoimikunnassa.

Lastentautien erikoislääkäreiden koko käytännön palvelusta (perustason tai erityistason yksikkö) osa tulee suorittaa yksikössä, jossa hoidetaan palliatiivisessa hoidossa olevia lapsia. Palvelua voidaan kuitenkin suorittaa myös aikuisten koulutusyksiköissä. Lastentautien erikoislääkäri voi hyväksyttää suunnitelmansa käytännön palveluista etukäteen erityispätevyystoimikunnassa.

4.2. Teoreettinen koulutus

Palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutus käsittää vähintään 100 tuntia teoreettista kurssimuotoista koulutusta sekä 24 tuntia toimipaikkakoulutusta palliatiivisen lääketieteen alalta. Teoreettisen koulutuksen tulee laaja-alaisesti kattaa palliatiivisen lääketieteen osa-alueet täyttäen koulutusohjelman osaamistavoitteet. Koulutuksen tulee sisältää opetusta vaativan tason palliatiivisesta hoidosta erityistason kompetenssien saavuttamiseksi. Lastentautien erikoislääkäreillä osa teoriakoulutuksesta tulee sisältää lasten palliatiivista hoitoa.

Kurssimuotoiseksi koulutukseksi (vähintään 100 tuntia) hyväksytään:

Erityispätevyyden teoreettiseen koulutukseen hyväksyttävien koulutusten tulee liittyä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutusohjelman oppimistavoitteisiin. Järjestäjänä tulee olla soveltuva lääketieteellinen taho (esim. erikoisalayhdistys, lääkäriyhdistys, yliopisto tai palliatiivisen hoidon erityistason yksikkö), jolla on riittävä palliatiivisen lääketieteen osaaminen. Moniammatillisessa koulutuksessa sisällöstä tulee olla vastaamassa myös lääkäri tai em. soveltuva lääketieteellinen taho. Yritysten järjestämää koulutusta voidaan hyväksyä, jos sisällöstä vastaa riittävän palliatiivisen lääketieteen osaamisen omaava lääketieteellinen taho.

Mikäli koulutus selkeästi täyttää em. kriteerit, ei erillistä käsittelyä erityispätevyystoimikunnassa tarvita. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin anoa erityispätevyystoimikunnalta koulutuksen hyväksymistä palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyskoulutuksen teoreettiseksi koulutukseksi. Koulutusanomuksesta tulee käydä ilmi koulutuksen järjestäjät, sisältö, koulutuksen yhteyshenkilö ja montako tuntia koulutuksesta anotaan erityispätevyyskoulutukseksi. Anomukset käsitellään kolmesti vuodessa palliatiivisen lääketieteen erityispätevyystoimikunnassa (materiaalien jättöpäivät 30.12., 30.4. ja 30.8.). Tiedustelut ja anomukset tulee lähettää erityispätevyystoimikunnan sihteeri Kaisa Rajalalle (etunimi.sukunimi@bouldertehdas.fi) ja puheenjohtaja Kristiina Tyynelä-Korhoselle (etunimi.sukunimi@kuh.fi)

Erityistason koulutusyksiköiden tulee tarjota koulutettavalle työtä täydentävää toimipaikkakoulutusta vähintään 2 tuntia kuukaudessa (24 tuntia koko koulutuksen aikana). Koulutus voi olla luentoja, seminaareja, demonstraatioita tai muita opetustilaisuuksia, joissa käydään läpi palliatiivisen lääketieteen keskeisiä aiheita. Yhteistä toimipaikkakoulutusta voidaan järjestää useamman koulutusyksikön kesken (esim. ERVA-alueittain). Muiden erikoisalojen meeting-ohjelmia voidaan hyödyntää, jos niiden sisällöt vastaavat palliatiivisen lääketieteen koulutustavoitteita. Toimipaikkakoulutukseen tulee sisältyä koulutettavan tekemä esitelmä, jonka kouluttaja ohjaa.

4.3. Tutor ja lokikirja

Koulutettavalle tulee nimetä vähintään erityisyksikkökoulutusjaksojen ajaksi tutor, joka on riittävän kliinisen kokemuksen omaava palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyslääkäri. Tutor on koulutuksessa olevan lääkärin ammatillisen kasvun tukija ja tutortoiminta on luonteeltaan jatkuvaa seniori-juniori-yhteistyötä sekä ammatillisten kysymysten työstämistä ja reflektointia. Tutor seuraa koulutettavan edistymistä ja osaamistavoitteiden saavuttamista. Erityispätevyyshakemuksessa tulee mainita tutor tai tutorit yhteystietoineen, jotta koulutettavan osaamistavoitteiden saavuttaminen voidaan tarvittaessa tarkistaa.

Vuoden 2022 aikana julkaistaan valtakunnallinen lokikirja, joka löytyy täältä. Lokikirja on tarkoitettu koulutettavan ja tutorin avuksi osaamistavoitteiden saavuttamisen omaseurantaa varten. Lokikirjan kaikkien tavoitteiden saavuttamista ei vaadita, mutta lokikirja tulee palauttaa koulutuksen tason seuraamiseksi.

4.4. Kuulustelu

Vähintään kahdesti vuodessa järjestetään valtakunnallinen erityispätevyyskuulustelu. Erityispätevyystoimikunta valitsee kuulustelijat. Kuulusteluun voi osallistua suoritettuaan vähintään puolet erityispätevyyteen kuuluvasta teoreettisesta ja käytännön koulutuksesta. Tenttikirjallisuus on lueteltu alla. Lehdistä kolme viimeistä vuosikertaa ja kirjoista viimeisin painos. Lehdistä keskeiset artikkelit (esim. katsaukset ja hoitokäytäntöihin vaikuttavat artikkelit).

Tenttiin ilmoittautuminen Lääkäriliittoon.

          Kirjat:

  • Cherny N, et al (eds.). Oxford Textbook of Palliative Medicine, 5th ed. Oxford University Press 2015
  • Saarto T, Hänninen J, Vainio A, Antikainen R (toim.). Palliatiivinen hoito, 3 painos. Kustannus Oy Duodecim 2015
  • Kalso E, Haanpää M (toim.): Kipu, 4. painos. Kustannus Oy Duodecim 2018

Lehdet:

  • Keskeiset palliatiivisen lääketieteen lehdet (esim. Palliative Medicine ja Journal of Pain and Symptom Management)
  • Palliatiivista lääketiedettä koskevat artikkelit keskeisistä kansainvälisistä lääketieteellisistä lehdistä (esim. BMJ, Lancet, NEJM, JAMA)
  • Palliatiivista lääketiedettä koskevat artikkelit keskeisistä kotimaisista lääketieteellisistä lehdistä (Duodecim, Lääkärilehti)

Yhteispohjoismaisen koulutuksen (Nordic Specialist Course in Palliative Medicine, NSCPM) päätteeksi järjestettävä kirjallinen kuulustelu hyväksytään myös erityispätevyyskuulusteluksi.

5. Suoritusten vanheneminen

Käytännön koulutus ja teoreettinen koulutus vanhenevat kymmenessä (10) vuodessa ja valtakunnallinen kuulustelu neljässä (4) vuodessa.

6. Erityispätevyyden hakeminen ja myöntäminen

Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen hallituksen nimeämä erityispätevyystoimikunta hyväksyy käytännön koulutuksen ja teoriakoulutuksen. Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja erityispätevyystoimikunnan suosituksen mukaan.

Erityispätevyyden hakijat arvioidaan edellä esitettyjen kriteereiden mukaan. Mikäli hakemus ei ole ratkaistavissa pelkästään erityispätevyyskriteereiden perusteella, käytetään kokonaisharkintaa ja soveltuvin osin lääkäreiden erikoistumiskoulutuksen ja erikoislääkäreiden lisäkoulutusohjelmien ohjeita.

Hakemukset erityispätevyyden myöntämiseksi lähetetään Palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen sivuilta löytyvällä sähköisellä lomakkeella (aivan nettisivun lopussa). Sivuilta löytyvät myös hakemuksen täyttöohjeet sekä luettelo tarvittavista liitteistä. Puutteellisesti täytetyt hakemukset palautetaan hakijalle ja käsittely siirtyy myöhempään kokoukseen. Hakemukset käsitellään helmikuun, toukokuun ja lokakuun kokouksissa. Hakemuksen jättämisen määräajat ovat 30.12. (Huom! tämä määräaika vuonna 2022 pidennetty 31.1.2022 asti), 30.4 ja 30.8.

7. Erityistason koulutusyksiköt ja koulutusoikeuksien hakeminen

Erityistason koulutusta antavien yksiköiden tulee täyttää seuraavat kriteerit:

  • Yksikkö on palliatiivisen hoidon erityistason yksikkö (STM suositus 2019)
  • Vastuukouluttaja on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyslääkäri, joka omaa riittävän kliinisen pätevyyden koulutustehtävään. Vastuukouluttaja vastaa koulutuksen asianmukaisuudesta ja laadusta.
  • Yksikkö pystyy tarjoamaan koulutustavoitteet täyttävää koulutusta
  • Yksiköllä on kirjallinen koulutussuunnitelma koulutettavalle
  • Koulutettava saa päivittäin ohjausta palliatiivisen lääketieteen erityispätevyyslääkäriltä, joka osallistuu yksikön päivittäiseen toimintaan, on koulutettavan työaikana konsultoitavissa ja paikan päällä saatavilla
  • Koulutettavan työ kohdistuu palliatiivisen hoidon potilaisiin
  • Yksikkö tarjoaa toimipaikkakoulutusta vähintään 2 tuntia kuukaudessa
  • Yksikkö mahdollistaa koulutettavan osallistumisen toimipaikan ulkopuoliseen teoreettiseen koulutukseen
  • Yksikössä toimii moniammatillinen palliatiivinen tiimi

Erityispätevyystoimikunta myöntää koulutusoikeuden palliatiivisen hoidon erityistason yksiköille hakemuksesta. Koulutusyksikköhakemus löytyy Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistyksen sivuilta. Hakemukset käsitellään helmikuun, toukokuun ja lokakuun kokouksissa. Hakemuksen jättämisen määräajat ovat 30.12., 30.4 ja 30.8. Koulutusoikeudet myönnetään toistaiseksi voimassa olevana tai määräaikaisena. Koulutusyksikön toiminta voidaan auditoida.

Koulutusyksiköiden tulee kunkin kalenterivuoden maaliskuun alkuun mennessä toimittaa vuosiraportti, jolla varmennetaan koulutusyksikkökriteereiden täyttyminen. Raportti toimitetaan SPLY:n sivuilla olevalla lomakkeella. Erityisyksikön vastuukouluttajan on ilmoitettava, jos kouluttaja vaihtuu tai yksikön toiminnassa tapahtuu oleellisia koulutukseen vaikuttavia muutoksia. Ilmoitusten tai vuosiraportoinnin laiminlyönti voi johtaa koulutusoikeuden peruuttamiseen.

Nykyiset erityistason koulutuspaikat löytyvät SPLY:n sivuilta: Koulutuspaikkaesittelyt

8. Vastuuyhdistys ja vastuunjako

Koulutusohjelman vastuuyhdistys on Suomen palliatiivisen lääketieteen yhdistys, joka nimittää erityispätevyystoimikunnan. Erityispätevyystoimikunta hyväksyy erityispätevyyskoulutussuoritukset ja tekee esityksen lääkäriliitolle erityispätevyyden myöntämiseksi. Erityispätevyyden myöntää Suomen Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja. Erityispätevyystoimikunta myöntää koulutusoikeudet palliatiivisen hoidon erityistason yksiköille, vastaa koulutusohjelman sisällöstä ja päivittää koulutusohjelman kolmen vuoden välein.

9. Lisätietoja

 

Takaisin