Opiskelijatutkimuksella selvitämme lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia lääketieteen opetuksen laadusta ja resursseista. Tutkimuksella selvitämme myös opiskelijoiden kesäajan työskentelyä, työehtoja ja palkkausta. Tuloksia hyödynnetään Lääkäriliiton ja Medisiinariliiton edunvalvonnassa.

Tutkimus toteutetaan yhteistyössä Suomen Medisiinariliiton kanssa joka toinen vuosi. Tutkimuksessa selvitetään myös erilaisia ajankohtaisia teemoja, esimerkiksi opiskelijoiden jaksamista ja tulevaisuudensuunnittelmia. 

Koulutuspaikkakyselyn avulla arvioidaan erikoistumiskoulutuksen laatua koulutettavan näkökulmasta. Kyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa koulutuspaikkoja tunnistamaan mahdollisia kehitystarpeita. Koulutuspaikkakyselysarjan tavoitteena on ollut selvittää ammatillisessa jatkokoulutuksessa olevien lääkärien saaman koulutuksen ja ohjauksen laatua sekä työoloja ja työn kuormittavuutta. Vastaajaa on pyydetty antamaan suositteluarvio siitä toimipaikasta, jossa hän kyselyajankohtana työskentelee. Koulutuspaikkakysely toteutetaan Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen yhteistyönä.

Työmarkkinatutkimuksen avulla kerätään tietoa lääkärien palkkatasosta, työhönsijoittumisesta ja täydennyskoulutuksesta sekä kouluttamisen resursseista. Lisäksi vuoden 2022 tutkimuksella selvitettiin kuntasektorin lääkärien työpaikkojen siirtymistä hyvinvointialueelle. Tutkimuksen tuloksia hyödynnetään monin tavoin liiton edunvalvonnassa. Tutkimus sisältää kuusi aihealuetta: työpaikka, palkka, hyvinvointialueet, yksityislääkärit, koulutuslääkärit, täydennyskoulutus ja taustatiedot.

Lääkärin työolot ja terveys tutkimuksen avulla kartoitetaan lääkärikunnan työoloja, työhyvinvointia ja terveyttä. Kyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa Lääkäriliittoa tunnistamaan työelämän kehitystarpeita, joihin voidaan vaikuttaa edunvalvonnan keinoin. Työhyvinvointi on ollut yksi viimeisimmän strategiakauden painopistealueista.

Työhyvinvointiin kohdistuvan tutkimussarja käynnistettiin vuonna 1986, jolloin tutkimuskohteena oli stressi ja burnout. Vuonna 1997 tutkimusta laajennettiin työoloja ja terveyttä kuvaaviin mittareihin. Nykyisessä muodossaan tutkimus tutkimus on toteutettu vuodesta 2006 alkaen. Tutkimusta on tämän jälkeen toistettu noin viiden vuoden välein: 2010, 2015, 2019 ja 2024. Toistuvasti kerätty aineisto mahdollistaa muutosten havaitsemisen ajassa.

Lääkärin työolot ja terveys tutkimuksen suunnittelussa on vuosien varrella ollut mukana useita yhteistyötahoja, mm. Työterveyslaitos, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto.

Tutkimus on jatkoa viiden vuoden välein toistetulle poikkileikkaustutkimusten sarjalle, jonka toteuttamista sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut 35 vuoden ajan. Tutkimus on kohdistettu erityisesti perus- ja erikoistumiskoulutuksiin niissä toteutettujen uudistusten vuoksi. Tutkimuksen ja tulevien erillisjulkaisujen tuloksia hyödynnetään yhteistyökumppanien toimesta terveyspalvelujärjestelmän ja erikoislääkärikoulutuksen kehittämisessä.

Tutkimus on suunniteltu, toteutettu ja raportoitu yhteistyössä Lääkäriliiton, Sosiaali- ja terveysministeriön ja kaikkien viiden Suomessa lääkäreitä kouluttavan tiedekunnan kanssa.

Polte-tutkimuksen tarkoituksena on selvittää potilastietojärjestelmien käytettävyyttä ja teknistä toimivuutta lääkärin näkökulmasta. Potilastietojärjestelmien tulisi optimaalisesti toimiessaan tukea ja nopeuttaa lääkärin työtä, sekä parantaa potilasturvallisuutta. Käytettävyyden ja teknisen toimivuuden lisäksi tutkimuksissa tarkastellaan esimerkiksi tiedonkulun sujuvuutta ja hyötyjä, eli esimerkiksi auttaako järjestelmä välttämään päällekkäisiä tutkimuksia. Järjestelmiä tarkastellaan myös johtamisen näkökulmasta.  

Tutkimus tehdään yhteistyössä Oulun yliopisto, Aalto yliopiston ja THL:n kanssa.

Julkaisemme vuosittain tietoja lääkärien lukumäärästä, työhön sijoittumisesta, lääketieteen opiskelijoista ja muista tutkinnoista sekä mm. maantieteellisestä sijoittumisesta. Tilastot perustuvat rekisteritietoihin ja lääkäreille kohdistettuihin kyselytutkimuksiin.

Tiedot lääkäreiden palkkauksesta ovat tärkeä osa toimintaamme, niin edunvalvonnan kuin vaikuttamistyön näkökulmasta. Julkisella sektorilla työskentelevien lääkäreiden palkkatiedot saamme Tilastokeskuksen rekistereistä. Palkkatietoja täydennetään työmarkkinatutkimuksellamme, jonka kautta saamme myös yksityisen sektorin palkat ja palkkiot. Lääketieteen kandidaattien palkkoja seuraamme opiskelijatutkimuksellamme, jonka avulla kerätään tiedot kandien kesätöistä.

Palkkasummien lisäksi lääkäreiden palkkauksessa oleellinen tekijä on palkan muodostuminen. Toimialasta ja työpaikasta riippuen esimerkiksi päivystys, toimenpiteet tai muut lisät vaikuttavat palkkaan – minkä vuoksi lääkäreiden palkkojen vertailu edellyttää erilaisten palkanosien huomiointia.

Lääkärin työajat liittyvät hyvinvointiin, potilasturvallisuuteen, lääkärin ansioihin ja kokonaisuudessaan lääkärin työkykyyn mutta samalla terveyspalveluiden toimintaan. Seuraamme lääkäreiden työaikoja, päivystysmääriä, osa-aikatyötä ja sen syitä sekä omien tutkimusten että rekisteritietojen avulla.

Olemme koonnet eri lähteistä, sekä eri tutkimuksista että rekistereistä tietoa lääkäreiden työajoista ja niihin liittyvistä tekijöistä.

Tavoitteena on saada ajantasaista tietoa eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa koskevista mielipiteistä sekä näissä tapahtuneista muutoksista.

Lääkäriliitto on kartoittanut lääkäreiden mielipiteitä eutanasiasta ja lääkäriavusteisesta itsemurhasta vuodesta 1993 lähtien. Vuosien 1993, 2003 ja 2013 kyselyt lähetettiin satunnaisotokselle alle 65 v. lääkäreille, mutta vuosina 2020 ja 2023 kyselyn kohdejoukkona oli koko Lääkäriliiton jäsenistö (lääkäri- ja opiskelijajäsenet).