Ohjeet erityispätevyyksistä

Vuonna 1993 perustetun Lääkäriliiton erityispätevyysjärjestelmän tarkoituksena on tukea jäsenistön täydennyskoulutusta ja ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyttä voidaan pitää lisäansiona.

Järjestelmä täydentää erikoislääkärikoulutusta ja tiedekuntien erikoislääkärien lisäkoulutusjärjestelmää, jotka eivät voi täysin kattaa lääketieteen kehittyvää kenttää.

Erityispätevyyden kohteen voi muodostaa jokin eri erikoisalojen yhteinen alue, joka edellyttää erityisosaamista perusterveydenhuollossa, erikoissairaanhoidossa tai yksityissektorilla. Erityispätevyysohjelma kokoaa yhteen kyseisen alueen asiantuntijat ja edistää alan kansainvälisiä yhteyksiä.

Järjestelmän valvonta ja koordinointi ovat Lääkäriliiton vastuulla.

Ohjelman perustaminen

Lääkäriliitto voi perustaa erityispätevyysohjelman erikoislääkäriyhdistyksen tai muun lääkäriyhteisön esityksestä. Esityksen käsittelee liiton professiojaos, jonka jälkeen se lähetetään lausunnolle alueellisille professiovaliokunnille.

Ehdotuksen tehneen yhdistyksen toivotaan pyytävän lausunnot erikoislääkäriyhdistyksiltä ennen kuin esitys lähetetään koulutusvaliokunnan käsiteltäväksi. Jos professiojaos tai -valiokunta katsoo aloitteen koskevan lisäksi jotain muuta yhdistystä, se voi pyytää lausuntoa ja tarvittaessa käyttää muita asiantuntijoita.

Ohjelman sisällön ja nimen lopullisesta hyväksymisestä päättää liiton hallitus/professiojaos.

Erityispätevyyden yleiset lähtökohdat

  • palvelee yksittäisen lääkärin ammatillista kehittymistä
  • on kahden tai useamman erikoisalan yhteinen (eri runkokoulutus)
  • kattaa ja täydentää sitä koulutustarvetta, jota erikoislääkärikoulutuksella ei ole mahdollista täyttää
  • lääkäriyhdistys tai yhdistysten yhteenliittymä soveltuu koulutuksen koordinoinnin vastuutahoksi

Erityispätevyysohjelman vastuutaho huolehtii tarvittavista omista voimavaroista, sitoutuu toimintaan ja huolehtii ohjelman ajantasaisuudesta. Se myös kehittää aktiivisesti osaamisalueen toimintaa ja huolehtii siitä, että monialaisessa erityispätevyystoimikunnassa on erikoisalojen riittävä edustus.

Liiton professiojaos ja -valiokunnat käsittelevät erityispätevyysehdotuksen ottaen huomioon erikoislääkärien koulutusjärjestelmän. Professiojaos pyytää tarvittaessa lausunnot lääketieteellisten tiedekuntien erikoislääkäritoimikunnilta.

Asioiden käsittely yhdistyksessä

Erityispätevyysohjelmasta vastaavalla taholla tulee olla erityispätevyysasioita käsittelevä toimikunta tai vastaava elin. Toimikunta päättää käytännön palvelun koulutuspaikoista ja tutoroinnista, teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja kuulustelusta, tekee ehdotukset Lääkäriliiton varatoiminnanjohtajalle erityispätevyyden myöntämisestä sekä tarkistaa vähintään kolmen vuoden välein ohjelman ja kuulustelun sisällön. Tarkistettu ohjelma hyväksytään tarvittaessa yhdistyksen hallituksessa tai muussa toimielimessä.

Toimikunnan pöytäkirjoista tulee toimittaa kopio liiton yhteyshenkilölle.

Ohjelman sisältö

Erityispätevyysohjelman mukaisen käytännön palvelun on kestettävä vähintään kaksi vuotta. Ulkomailla suoritettavan käytännön palvelun hyväksymisestä päättää erityispätevyystoimikunta. Erikoislääkäritutkintoon tai erikoislääkärikoulutukseen jo hyväksyttyä käytännön palvelua voidaan hyväksyä myös erityispätevyyteen. Ohjelmaa vastaavaa kansainvälistä tutkintoa/todistusta ei hyväksytä sellaisenaan. Tämän lisäksi ohjelma sisältää teoreettista kurssimuotoista koulutusta vähintään 40 tuntia ja tarvittaessa kuulustelun. Pätevyystodistusta haettaessa käytännön palvelun ja kurssimuotoisen koulutuksen tulee olla suoritettu viimeisten kymmenen vuoden aikana ja kuulustelun viimeisten neljän vuoden aikana.

Erityispätevyysohjelmasta vastaava taho voi esittää kolmen vuoden siirtymäaikana erityispätevyyden myöntämistä lääkärille, jonka käytännön tiedot ja taidot täyttävät ohjelmassa asetetut tavoitteet. Siirtymäaika alkaa siitä päivästä, jolloin liiton hallitus/professiojaos hyväksyy ohjelman.

Hakemuksen erityispätevyyden saamiseksi tulee sisältää tiivistelmä suoritetusta käytännön palvelusta ja teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta. Hakemukseen tulee liittää nimikirjanote ja/tai palvelustodistukset, todistukset teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta ja erityispätevyyskuulustelusta sekä mahdolliset muut selvitykset. Ohjelmasta vastaava taho tekee esityksen erityispätevyyden myöntämisestä Lääkäriliitolle. Pätevöityjä voi hakea myös välipäätöstä suoritustensa hyväksymisestä.

Erityispätevyyden myöntäminen

Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Lääkäriliiton jäsenyyttä. Liiton varatoiminnanjohtaja myöntää erityispätevyyden ohjelmasta vastaavan tahon tai toimikunnan esityksestä. Mikäli koulutusjohtaja ei perustellusta syystä erityispätevyyttä myönnä, on hakijalla mahdollisuus pyytää oikaisua päätökseen kuukauden kuluessa liiton professiojaokselta.

Lääkäriliiton jäsenrekisteriin merkitään tieto myönnetyistä erityispätevyyksistä. Tieto julkaistaan Lääkärilehdessä.

Lääkäri käyttää saamastaan pätevyydestä nimitystä " alan - - erityispätevyys", esimerkiksi "LL, päihdelääketieteen erityispätevyys".

Erityispätevyyden myöntämisestä peritään 60 euron todistusmaksu. Ohjelmasta vastaava taho voi periä tämän lisäksi hakemuksenkäsittelymaksun.

Ohjelman lakkauttaminen

Erityispätevyysohjelma voidaan lakkauttaa jos:

  • ohjelma on todettu käytännössä toimimattomaksi tai sen ajantasaisuudesta ei ole huolehdittu tai sen puitteissa ei ole myönnetty pätevyyksiä viimeisten viiden vuoden aikana
  • koulutukseen on havaittu liittyvän lisääntyvää päällekkäisyyttä erikoislääkärikoulutuksen kanssa tai ohjelma on päällekkäinen erikoislääkärien lisäkoulutusohjelmien kanssa, minkä vuoksi on tarkoituksenmukaista siirtää koulutusvastuu yliopistoille
  • se esitetään lakkautettavaksi ohjelmasta vastaavan tahon tai Lääkäriliiton professiojaoksen tai -valiokunnan aloitteesta
  • Ohjelman lakkauttamisesta päättää liiton professiojaos. Lääkärille myönnetty erityispätevyys pysyy voimassa.

Lisätietoja

Ulla Anttila Koulutusasiantuntija Puh. 09 3930744 ulla.anttila@laakariliitto.fi
Takaisin