Muistisairaudet

Muistisairauksien hoidon erityispätevyys antaa lääkärille erityisosaamista muun muassa aivoterveydestä, genetiikasta, neuropsykologisista ja neuropsykiatrisista oireista sekä perhekeskeisestä työstä.

Hyväksytty Lääkäriliiton hallituksessa 10.11.2016, päivitetty 29.4.2022

1.  Tausta/perustelut

Etenevät muistisairaudet ovat kansantauti, joka on merkittävä kansanterveydellinen ja kansantaloudellinen ongelma. Tiedonkäsittelyn lievästä heikkenemisestä kärsii Suomessa jopa 200 000 henkilöä ja lievän dementian oireista kärsii 100 000 ja vähintään keskivaikean dementin oireista 93 000.  Vuosittain sairastuu arviolta 14 500 henkilöä.  Nämä lukumäärät tulevat kasvamaan vuoteen 2030 asti väestön vanhentuessa. Dementia on tärkein toimintakykyä heikentävä tekijä pysyvään laitoshoitoon päädyttäessä. Lievemmät muistioireet ja -sairaudet aiheuttavat myös runsaasti sekä huolta, ahdistusta että työ- ja toimintakyvyttömyyttä. Etenevien muistisairauksien ohella on myös muita sairauksia ja tiloja (esim. alkoholin ja päihteiden aiheuttamat oirekuvat, aivoverenkiertohäiriöt ja aivovammat), jotka tulevaisuudessa aiheuttavat merkittävän lisähaasteen muistipotilaiden hoidolle.

Muistisairauksien ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa, oireiden hoidossa ja pitkäaikaishoidossa on edelleen suuria puutteita. Suurella osalla muistisairaista jää sairauden täsmällinen diagnoosi edelleen avoimeksi. Lieviä muistisairauksia ei usein todeta laisinkaan. Lisäksi monella sairastuneella on hankalia neuropsykiatrisia oireita (psyykkisen vointiin ja käyttäytymiseen liittyviä oireita, kuten masennusta, ahdistusta, levottomuutta, apatiaa, psykoottisia oireita, uni-valverytmin häiriöitä tms.), jotka vaikeuttavat kotona selviytymistä ja hoitoa, ja joiden hoitaminen edellyttää erityisosaamista. Tavoite avohoidon ensisijaisuudesta ei myöskään voi toteutua ilman ammattitaitoista muistisairauksien hoitoon perehtynyttä lääkärikuntaa. Laadukas kuntoutus ja ympärivuorokautinen pitkäaikaishoitokin edellyttävät erityisasiantuntemusta. Muistioireisen terveysongelman oikea-aikainen ratkaisu näyttöön pohjautuvilla, kustannustehokkailla toimenpiteillä vaatii kokonaisvaltaista perehtyneisyyttä muistisairauksiin.  Työurien pidentämisen kannalta myös työikäisten muistin ja tiedonkäsittelyn ongelmien oikeanlainen tutkimus sekä hoito ja kuntoutus ovat tärkeitä ja vaativat erityisosaamista.

Tietämys muistisairauksista ja aivoterveydestä on merkittävästi lisääntynyt viime vuosina. Kohdennettuja, oireenmukaisia lääkehoitoja on jo olemassa, ja sairauden kulkuun vaikuttavia on kehitteillä.  Ymmärrys monitekijäisten interventioiden myönteisestä vaikutuksesta sairauden kulkuun ja sairastuneen toimintakykyyn on lisääntynyt.  Myös diagnostiset menetelmät ovat viime vuosina kehittyneet huomattavasti. Muistisairauden diagnoosi on mahdollista jo sairauden varhaisvaiheessa, ennen dementiatasoisen häiriön kehittymistä. Muistisairauksia voidaan myös ennaltaehkäistä, joten aivoterveyden edistäminen ja muistisairauksien vaaratekijöiden tunnistaminen ja hoito ovat tärkeä osa muistisairauksien hoitoketjua.

Muistisairauksien tutkimus ja hoito ovat moniammatillista toimintaa, joka vaatii erityisosaamista. Aihe ei kuulu yksinomaan millekään erikoisalalle, eikä yhdenkään erikoisalan tietämys yksinään riitä korkeatasoiseen muistisairauksien diagnostiikkaan, hoitoon ja kuntoutukseen. Laajuutensa ja kansanterveydellisten vaikutustensa vuoksi muistisairauksien hyvä hoito edellyttää lisäksi hallinnollisia valmiuksia (potilaiden hoidon kokonaisvaltainen suunnittelu, avohoidon ja ympärivuorokautisen hoidon yhteen nivominen, toimivat hoitoketjut).

2. Tavoitteet

Tavoitteena on, että muistisairauksien tutkimuksesta, hoidosta ja kuntoutuksesta Suomessa eri tasoilla vastaavat lääkärit olisivat monipuolisesti alan asiantuntijoita.

Muistisairauksien hoidon erityispätevyys antaa lääkärille valmiudet kokonaisvaltaiseen hoitoon, joka edellyttää erityisosaamista aivoterveydessä ja ennaltaehkäisyssä, diagnostiikassa, hoidossa, genetiikassa, neuropsykologisten oireiden tuntemisessa, neuropsykiatristen oireiden hoidossa, kuntoutuksessa, sopeutumisvalmennuksessa ja perhekeskeisessä työssä, hoivassa, ympärivuorokautisessa hoidossa sekä hallinnossa.

3. Ohjelman sisältö

Koulutus sisältää käytännön palvelua muistipotilaan hoitoketjun eri tasoilla, teoreettista kurssimuotoista opiskelua sekä kirjallisuuteen perehtymistä.

Koulutuksen läpikäyneen lääkärin tulisi hallita:

Aivoterveys ja muistisairauksien vaaratekijöiden tunnistaminen ja hoito

Muistioireiden ja muiden kognitiivisten oireiden tunnistaminen ja hoito

Muistin toiminta, muut kognitiiviset oireet, muistioireiden toissijaiset syyt, erotusdiagnostiikka (depressio, delirium, amnestinen syndrooma, lievä kognitiivinen heikentyminen, etenevä muistisairaus) sekä ei-etenevien muistioireiden ja -sairauksien hoito.

Etenevät  muistisairaudet

Patofysiologia, genetiikka, neuropsykologia, kliiniset piirteet, neuropsykiatristen oireiden tunnistaminen ja hoito, erotusdiagnostiikka, muistisairauksien kulku ja ennuste sekä kokonaisvaltainen hoito.  Sairauden vaikeusasteen arviointi tulee osata.

Diagnostiset menetelmät

Neuropsykologian perusteet, neuroradiologia, biologiset merkkitekijät, toimintakyvyn eri ulottuvuuksien testit (kognitio, mieliala, fyysinen toimintakyky, neuropsykiatriset oireet) sekä tautiin liittyvien muiden oireiden ja seurausten arvioiminen (ravitsemustila, omaisten kuormittuneisuus, elämänlaatu).

Muistisairaan hoito ja kuntoutus

Kohdennettu lääkehoito, neuropsykiatristen oireiden hoito (lääkkeillä ja ilman), liikunnallinen, kognitiivinen ja ravitsemuksellinen kuntoutus, sopeutumisvalmennus, muistikoordinaattorin tarjoaman tuen mahdollisuudet, omaisen tukeminen, ympärivuorokautinen hoito ja terminaalivaiheen hoito.

Hoidon hallinnointi ja suunnittelu

Alaan liittyvä lainsäädäntö ja Kelan ohjeet, potilaan ja omaisen taloudelliset etuisuudet sekä palvelujärjestelmän tarjoamat tukimahdollisuudet, kysymykset oikeustoimikelpoisuudesta, ajokyvystä ja edunvalvonnasta, hoidon porrastus, hoidon suunnittelu väestötasolla, valmius eettisten kysymysten pohdintaan.

3.1 Pohjakoulutus

Erikoislääkärin tutkinto neurologian, geriatrian, psykiatrian, yleislääketieteen, työterveyshuollon tai muulla soveltuvalla erikoisalalla.  Perustellusta syystä erityispätevyys voidaan hyväksyä myös erikoistumattomalle lääkärille. Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää hakijalta Suomen Lääkäriliiton jäsenyyttä.

3.2 Käytännön palvelu

Koulutus edellyttää kaksi vuotta täysipäiväistä (osapäiväinen vastaavasti pidennettynä) palvelua sellaisessa yksikössä, jossa merkittävässä määrin hoidetaan muistisairaita. Koulutukseen voidaan hyväksyä myös ennen erikoislääkäritutkintoa suoritettua palvelua.

Edellä mainitusta käytännön palvelusta vähintään 6 kk tulee suorittaa neurologisessa tai geriatrisessa yksikössä muistisairauksien tutkimukseen ja hoitoon keskittyneellä muistipoliklinikalla, jossa kouluttajana toimii alan erityispätevyyden omaava erikoislääkäri.

Edelleen vähintään 3 kk tulee suorittaa sellaisella vuodeosastolla tai laitoksessa tai muussa ympärivuorokautisessa yksikössä, jossa hoidetaan merkittävässä määrin muistisairaita (kuten psykogeriatriset osastot, geriatriset vuodeosastot, tietyt pitkäaikaishoitopaikat).

Enintään 6 kk käytännön palvelusta voi korvata aivoterveyteen, muistiin tai muistisairauksiin liittyvällä kliinisellä tai perustutkimukseen liittyvällä tutkimustyöllä.

3.3 Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

150 tuntia teoreettista kurssimuotoista opetusta, jota järjestävät mm. erikoislääkäriyhdistykset, yliopistot, Suomen Alzheimer-tutkimusseura ja Suomen Muistiasiantuntijat.

Koulutukseen kelpaavat myös alaan liittyvät kansainväliset kongressit soveltuvin osin.

Teoreettisesta kurssimuotoisesta koulutuksesta tulee suorittaa vähintään puolet erikoislääkäritutkinnon jälkeen.

3.4 Kuulustelu tai portfolio

Erityispätevyyden saaminen edellyttää kuulustelun hyväksyttyä suorittamista tai hyväksytyn portfolion esittämistä. Portfolion tulee sisältää näyttö muistisairauksien osaamisesta ja kyvystä kehittää oman alueen muistipotilaiden hoitoa (esim. kehittämishanke tai lopputyö).  Tieteellisten artikkelien referaatteja tulee olla vähintään 6 kpl ja näistä 2 voi korvata itse pidetyllä koulutuksella.

Suositeltavaa kirjallisuutta:

Erkinjuntti T, Rinne J,  Soininen H(toim.) Muistisairaudet. Kustannus Oy Duodecim 2015

Jehkonen M, Saunamäki T, Paavola L, Vilkki J (toim.) Kliininen Neuropsykologia, Kustannus Oy Duodecim 2015

Hallikainen M, Mönkäre R, Nukari T, Forder M (toim.) Muistisairaan kuntouttava hoito. Kustannus Oy Duodecim 2013

Juva K, Hublin C, Kalska H, Korkeila J, Sainio M, Tani P, Vataja R (toim.) Kliininen neuropsykiatria, Duodecim 2011

Heimonen S, Voutilainen P. Avaimia arviointiin - dementoituvien kuntoutumista edistävä hoitotyö. Edita 2006

Eloniemi-Sulkava U ym. Omaishoito yhteistyönä. Iäkkäiden dementiaperheiden tukimallin vaikuttavuus. Vanhustyön keskusliitto 2006.

Sormunen S Topo P (toim). Laadukkaat dementiapalvelut. Opas kunnille. Stakes 2008 tai STM, Kuntaliitto: Ikäihmisten palvelujen laatusuositus. 2008

Muistisairaudet Käypä hoito -suositus

Ames D, Burns A, O'Brien J (ed.). Dementia. 4th edition. Edward Arnold (Publishers) Ltd. London, UK 2010.

Suomen Lääkärilehdessä ja Aikakausikirja Duodecimissa viimeisen viiden vuoden aikana julkaistut artikkelit muistisairauksista.

Seurattavat lehdet (viimeiset 3 vuotta)

Alzheimer Disease and Associated Disorders

Alzheimer’s and dementia

Dementia and Geriatric Cognitive Disorders

International Psychogeriatrics

International Journal of Geriatric Psychiatry

Journal of Alzheimer’s disease

 Soveltuvin osin artikkeleita seuraavista lehdistä: JAGS, Neurology, Arch Neurol, Lancet Neurology

4. Koulutuspaikat ja kouluttajat/ohjaajat/tutorit

Koulutusyksikköinä voivat toimia neurologiset, geriatriset ja psykogeriatriset yksiköt sekä erikoislääkärijohtoiset perusterveydenhuollon vanhustenhoidon yksiköt (m.l. terveyskeskuksen kotihoito) ja eräät pitkäaikaishoidon yksiköt. Kouluttajina toimivat alaan perehtyneet erikoislääkärit. Erityispätevyyden omaavat lääkärit toimivat koulutettavien mentoreina ja ohjaajina.

5. Ohjelman vastuutaho ja erityispätevyysasioiden käsittely yhdistyksessä

Koulutuksesta vastaa muistisairauksien hoidon erityispätevyystoimikunta, johon ovat nimenneet jäsenensä Suomen Neurologinen Yhdistys, Suomen Geriatrit, Suomen Psykogeriatrinen Yhdistys, Yleislääketieteen yhdistys, Societas Gerontologica Fennica sekä Suomen Alzheimer-tutkimusseura. Toimikunnan jäsenet: puheenjohtaja/yhteyshenkilö Anne Koivisto (SNY ja Alzheimer-tutkimusseura), Anne Remes (SNY ja Alzheimer-tutkimusseura, varajäsen ), Ari Mönttinen (SYLY), Maria Nuotio (Suomen Geriatrit), Timo Strandberg (Suomen Geriatrit ja SGF, varajäsen) sekä Ari Rosenvall (Alzheimer-tutkimusseura) sihteeri/toinen yhteyshenkilö.

6. Erityispätevyyden hakeminen

Yhdessä mentorin kanssa täytetään lokikirja, mistä käy ilmi suoritettu koulutus ja pätevöityminen, itsearviointi sekä samalla on mahdollisuus antaa palautetta koulutuksesta.  Lokikirjan lisäksi esitetään edellä mainittu oma portfolio, missä oma osaaminen tuodaan esille.  Siihen tulee liittää vähintään 6 aiheeseen liittyvän tutkimuksen tai tieteellisen artikkelin referaattia ja näistä 2 voi korvata pitämällään koulutuksella – tämän sisällöstä kirjoitetaan tiivistelmä.  Nämä aineistot toimitetaan Lääkäriliittoon ja sieltä edelleen erityispätevyystoimikunnan käsiteltäväksi.  Todistuksia pyydetään tarvittaessa erikseen.

 

Lisätietoja

Ari Rosenvall erityispätevyystoimikunnan sihteeri ari.rosenvall@pp.fimnet.fi
Takaisin