Kannanotot

Arkkiatrin ja Lääkäriliiton kannanotto paperittomien terveyspalveluiden turvaamisesta

Pääministeri Orpon hallitus on kiireisellä aikataululla poistamassa paperittomilta oikeuden muihin kuin kiireellisiin sosiaali- ja terveyspalveluihin. Pidämme tätä monella tapaa hyvin ongelmallisena ja vahingollisena.

Lääkäriliiton valtuuskunta: Terveydenhuollon leikkaukset uhkaavat potilaiden perusoikeuksia

Lääkäriliiton valtuuskunta teki kannanoton kevätkokouksessaan 12.5.2023.

Tutkimus on investointi ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin

Tutkimustoiminta on kehittyvän ja vaikuttavan terveydenhuollon edellytys. Ilman tutkimusta ei synny uutta teknologiaa, uusia hoitoja eikä innovaatioita. Yhteiskunnan panostukset ovat investointeja tulevaisuuteen ja parempaan terveyteen.

Lääkärijärjestöt: Suunnitellut henkilöstövähennykset vaarantaisivat lääketieteellisen koulutuksen laadun Oulussa

Oulun yliopiston hallitus on kokouksessaan 23.8.2022 käsitellyt esitystä n. 25 henkilötyövuoden säästämiseksi lääketieteellisessä tiedekunnassa, sillä tiedekunnan talous on jäämässä 1,4 miljoonaa euroa tappiolliseksi vuoden loppuun mennessä. Esitys jäi kokouksessa vielä pöydälle.

Lääkäriliiton hallitus: Terveydenhuollon tilanne otettava vakavasti ja ratkaisuja pitää tehdä budjettiriihessä

Kesän ykkösuutisia on ollut päivystysten ruuhkautuminen. Miltei jokainen sairaanhoitopiiri on ollut suurissa vaikeuksissa ja potilaat ovat joutuneet odottamaan hoitoonpääsyä liian kauan.

Hyvinvointialueiden tulee noudattaa terveydenhuoltolakia ja kunnioittaa demokraattista päätöksentekoa

Terveydenhuoltolain 57 pykälän mukaan terveydenhuollon toimintayksikössä on oltava vastaava lääkäri. Lain mukaan vastaava lääkäri johtaa ja valvoo toimintayksikön terveyden- ja sairaanhoitoa.

Potilaan edun on ohjattava soten toteutusta

Eduskunnan hyväksymä sote-uudistus muodostaa Lääkäriliiton mielestä hyvän pohjan nykyaikaiselle terveydenhuollolle, ja se luo mahdollisuuden palvelujärjestelmämme kehittämiselle potilaiden parhaaksi. Keskeistä uudistuksessa on se, että järjestämisvastuu siirtyy nyt kuntia suuremmille yksiköille.

Lääkäriliiton viestit kehysriihineuvotteluihin

Lääkäriliiton mielestä hallituksen huhtikuun kehysriihessä on toteutettava seuraavat terveydenhuollon toimivuuden kannalta välttämättömät investoinnit: perusterveydenhuollon hoitotakuun rahoittaminen, lääkärikoulutuksen kustannuksia vastaava rahoitus sekä VTR-rahoituksen asteittainen nosto.

Koronarokotukset

Lääkäriliiton hallitus otti kantaa koronarokotuksiin kokouksessaan 25.3.2021.

Lääkäriliiton mielestä lakia raskauden keskeyttämisestä tulee uudistaa

Tuore kansalaisaloite (OmaTahto 2020) raskauden keskeyttämistä koskevan lain uudistamiseksi on perusteltu. Nykyinen lainsäädäntö on vuodelta 1970.

Rajoitustoimien vaikutus lääketieteen koulutukseen on minimoitava

Olemme seuranneet huolestuneina ensimmäisten opiskelijoilla todettujen koronavirustartuntojen vaikutusta lääketieteen koulutuksen järjestämiseen. Tartuntoja seuranneet karanteeni- ja etäopetuspäätökset ovat koskeneet esimerkiksi koko lääketieteellisen opetuksen järjestämistä ja seurauksena on ollut satojen lääketieteen opiskelijoiden siirtyminen väliaikaisesti etäopetukseen. Kliininen opetus on yksi koulutussairaalan tärkeistä tehtävistä ja lääketieteen koulutuksen kivijalka, eikä sitä voida kevyin perustein jättää opiskelijalle tarjoamatta.

Lääkäriliitto kannattaa Maria Teikaria Akavan puheenjohtajaksi

Lääkäriliiton hallitus päätti kannattaa Akavan 25.8. pidettävässä puheenjohtajavaalissa Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen palvelujohtaja Maria Teikaria, jonka katsotaan edustavan Akavassa kaivattavaa uudistushenkisyyttä.

Lisätietoja:

Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Rajaniemi, puh.  040 542 7211

THL:n antama maskisuositus on tärkeä lisä keinovalikoimaan toisen korona-aallon kynnyksellä

Lääkäriliitto on huolissaan Suomen koronaepidemiatilanteesta mahdollisen toisen aallon lähestyessä syksyllä. Ihmisten palatessa töihin ja kouluun sekä opiskelujen ja harrastusten pariin, riski myös tartuntojen määrästä kasvaa. Nyt annettu maskisuositus on tärkeä lisä jo aiemmin annettujen suositusten lisäksi. Kaikkia viranomaisten antamia suosituksia tartuntojen välttämiseksi on syytä noudattaa.

Kliinisen tutkimuksen rahoitus varmistettava budjettiriihessä

Lääkäriliitto vetoaa yhdessä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Lääketeollisuus ry:n ja Suomen Syöpäjärjestöjen kanssa hallitukseen, jotta budjettiriihessä varmistetaan kliinisen tutkimuksen riittävä rahoitus ja käännetään valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen (VTR-rahoitus) nousu-uralle.

Koronaepidemia ei saa johtaa terveydenhuollon pitkäaikaiseen resurssipuutokseen

Terveydenhuoltojärjestelmä tekee kaikkensa Covid-19-epidemiaan varautumisessa ja siihen vastaamisessa. Epidemian laannuttuakin terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä, ja lisäresursseja tarvitaan.

Kehysriihessä on lisättävä kliinisen tutkimuksen rahoitusta

Lääkäriliitto vetoaa yhdessä Duodecimin, Lääketeollisuus ry:n ja Syöpäjärjestöjen kanssa kliinisen tutkimuksen rahoituksen puolesta.

Ympäristöterveys järjestettävä yhtenä kokonaisuutena ja osana terveyspalveluita

Suomen Lääkäriliitto ry, Suomen Hammaslääkäriliitto ry ja Suomen Eläinlääkäriliitto ry toteavat, että ympäristöterveydenhuolto tulee järjestää yhtenä kokonaisuutena ja yhdessä terveyspalveluiden kanssa. Ympäristöterveys on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja osa perusterveydenhuoltoa.

Lääkärien ammatillisesta täydennyskoulutuksesta ei saa tinkiä

Lääkäriliitto haluaa tuoda esiin huolensa lääkärien kouluttautumisoikeuden ja -velvollisuuden toteuttamisesta sekä painottaa työnantajan lainsäädännöstä tulevia velvoitteita, joita tulee noudattaa säästöjenkin aikana.

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy taattava - terveydenhuoltolakia muutettava

Suomen terveydenhuolto on laadukasta ja kustannustehokasta, myös kansainvälisessä vertailussa. Järjestelmämme keskeinen ongelma ovat pitkät odotusajat ja epätasa-arvoinen hoitoonpääsy erityisesti perusterveydenhuollon palveluihin. Köyhimmät ja kipeimmät – vanhukset, työelämän ulkopuolella olevat työikäiset ja lapsiperheet – joutuvat odottamaan pisimpään. Tämä epätasa-arvo kyseenalaistaa järjestelmämme legitimiteetin.

Perustason terveyspalvelujen saatavuusongelma on ratkaistava erillään mahdollisista hallinnollisista uudistuksista ja viivytyksettä. Sitä edellyttää myös tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen: vanheneva väestömme, lisääntyvä palvelutarve, sekä terveydenhuollon teknologian nopea kehittyminen.

Sote-uudistus toteutettava seuraavalla hallituskaudella vaiheittain

Suomen terveydenhuolto kaipaa välttämättä uudistamista. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistusta on jatkettava tulevalla hallituskaudella. Mammuttimaisen kertauudistuksen sijaan kannattaa tavoitella vaiheittaista kehittämistä olemassa olevalta pohjalta, hyödyntäen eri puolilla maata tapahtuvan kehittämistyön kokemuksia.