Kannanotot

Lääkäriliiton mielestä lakia raskauden keskeyttämisestä tulee uudistaa

Tuore kansalaisaloite (OmaTahto 2020) raskauden keskeyttämistä koskevan lain uudistamiseksi on perusteltu. Nykyinen lainsäädäntö on vuodelta 1970.

Rajoitustoimien vaikutus lääketieteen koulutukseen on minimoitava

Olemme seuranneet huolestuneina ensimmäisten opiskelijoilla todettujen koronavirustartuntojen vaikutusta lääketieteen koulutuksen järjestämiseen. Tartuntoja seuranneet karanteeni- ja etäopetuspäätökset ovat koskeneet esimerkiksi koko lääketieteellisen opetuksen järjestämistä ja seurauksena on ollut satojen lääketieteen opiskelijoiden siirtyminen väliaikaisesti etäopetukseen. Kliininen opetus on yksi koulutussairaalan tärkeistä tehtävistä ja lääketieteen koulutuksen kivijalka, eikä sitä voida kevyin perustein jättää opiskelijalle tarjoamatta.

Lääkäriliitto kannattaa Maria Teikaria Akavan puheenjohtajaksi

Lääkäriliiton hallitus päätti kannattaa Akavan 25.8. pidettävässä puheenjohtajavaalissa Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen palvelujohtaja Maria Teikaria, jonka katsotaan edustavan Akavassa kaivattavaa uudistushenkisyyttä.

Lisätietoja:

Lääkäriliiton hallituksen puheenjohtaja Tuula Rajaniemi, puh.  040 542 7211

THL:n antama maskisuositus on tärkeä lisä keinovalikoimaan toisen korona-aallon kynnyksellä

Lääkäriliitto on huolissaan Suomen koronaepidemiatilanteesta mahdollisen toisen aallon lähestyessä syksyllä. Ihmisten palatessa töihin ja kouluun sekä opiskelujen ja harrastusten pariin, riski myös tartuntojen määrästä kasvaa. Nyt annettu maskisuositus on tärkeä lisä jo aiemmin annettujen suositusten lisäksi. Kaikkia viranomaisten antamia suosituksia tartuntojen välttämiseksi on syytä noudattaa.

Kliinisen tutkimuksen rahoitus varmistettava budjettiriihessä

Lääkäriliitto vetoaa yhdessä Suomalaisen Lääkäriseura Duodecimin, Lääketeollisuus ry:n ja Suomen Syöpäjärjestöjen kanssa hallitukseen, jotta budjettiriihessä varmistetaan kliinisen tutkimuksen riittävä rahoitus ja käännetään valtion rahoitus yliopistotasoiseen terveyden tutkimukseen (VTR-rahoitus) nousu-uralle.

Koronaepidemia ei saa johtaa terveydenhuollon pitkäaikaiseen resurssipuutokseen

Terveydenhuoltojärjestelmä tekee kaikkensa Covid-19-epidemiaan varautumisessa ja siihen vastaamisessa. Epidemian laannuttuakin terveydenhuolto on suurien haasteiden edessä, ja lisäresursseja tarvitaan.

Kehysriihessä on lisättävä kliinisen tutkimuksen rahoitusta

Lääkäriliitto vetoaa yhdessä Duodecimin, Lääketeollisuus ry:n ja Syöpäjärjestöjen kanssa kliinisen tutkimuksen rahoituksen puolesta.

Ympäristöterveys järjestettävä yhtenä kokonaisuutena ja osana terveyspalveluita

Suomen Lääkäriliitto ry, Suomen Hammaslääkäriliitto ry ja Suomen Eläinlääkäriliitto ry toteavat, että ympäristöterveydenhuolto tulee järjestää yhtenä kokonaisuutena ja yhdessä terveyspalveluiden kanssa. Ympäristöterveys on ennaltaehkäisevää kansanterveystyötä ja osa perusterveydenhuoltoa.

Lääkärien ammatillisesta täydennyskoulutuksesta ei saa tinkiä

Lääkäriliitto haluaa tuoda esiin huolensa lääkärien kouluttautumisoikeuden ja -velvollisuuden toteuttamisesta sekä painottaa työnantajan lainsäädännöstä tulevia velvoitteita, joita tulee noudattaa säästöjenkin aikana.

Perusterveydenhuollon hoitoonpääsy taattava - terveydenhuoltolakia muutettava

Suomen terveydenhuolto on laadukasta ja kustannustehokasta, myös kansainvälisessä vertailussa. Järjestelmämme keskeinen ongelma ovat pitkät odotusajat ja epätasa-arvoinen hoitoonpääsy erityisesti perusterveydenhuollon palveluihin. Köyhimmät ja kipeimmät – vanhukset, työelämän ulkopuolella olevat työikäiset ja lapsiperheet – joutuvat odottamaan pisimpään. Tämä epätasa-arvo kyseenalaistaa järjestelmämme legitimiteetin.

Perustason terveyspalvelujen saatavuusongelma on ratkaistava erillään mahdollisista hallinnollisista uudistuksista ja viivytyksettä. Sitä edellyttää myös tulevaisuuden haasteisiin vastaaminen: vanheneva väestömme, lisääntyvä palvelutarve, sekä terveydenhuollon teknologian nopea kehittyminen.

Sote-uudistus toteutettava seuraavalla hallituskaudella vaiheittain

Suomen terveydenhuolto kaipaa välttämättä uudistamista. Siksi sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöuudistusta on jatkettava tulevalla hallituskaudella. Mammuttimaisen kertauudistuksen sijaan kannattaa tavoitella vaiheittaista kehittämistä olemassa olevalta pohjalta, hyödyntäen eri puolilla maata tapahtuvan kehittämistyön kokemuksia.

Potilas tarvitsee valintansa tueksi laatutietoa ja ohjausta

Lääkäriliiton mielestä terveydenhuollon valinnanvapautta hallitusti lisäämällä voidaan parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta.

Lääkäriliiton valtuuskunta: Kattava saattohoito turvattava kaikille tarvitseville

Lääkäriliiton valtuuskunta antoi julkilausuman saattohoidosta syyskokouksessaan 9.12.2016.

Terveyden sosiaaliset taustatekijät osana lääkärintyötä

Yhteiskunnallisessa päätöksenteossa kaikilla tasoilla ja kaikilla sektoreilla tulee arvioida ja ottaa huomioon päätösten terveysvaikutukset.

Oikeus terveyteen turvattava jokaiselle ihmiselle, myös paperittomalle

Lääkäriliitto vetoaa maan hallitukseen yhdessä lähes kolmenkymmenen järjestön kanssa sen puolesta, että jokaiselle Suomessa oleskelevalle turvattaisiin lain tasolla oikeudet julkisen terveydenhuollon palveluihin vähintään samassa laajuudessa kuin turvapaikanhakijoille.

Sote-alue vain järjestää – vain sote-alue järjestää

Lääkäriliiton mielestä valmisteltavassa uudistuksessa sote-alueille tulee siirtää järjestämisvastuu kokonaisuudessaan.

Kannanotto Akavan luonnokseen työelämän tavoitteista

Lääkäriliitto toivoo täsmennyksiä ja täydennyksiä Akavan luonnokseen työelämän tavoitteiksi.

Lääkäriliiton näkemys järjestämislakityöryhmän esitykseen

Lääkäriliiton mielestä lausuntokierroksella olevaa sote-mallia ei tule sellaisenaan toteuttaa. Liitto esittää malliin useita korjauksia.

Kannanotto oppilas- ja opiskeluhuoltolaista

Lääkäriliitto toivoo, että opiskeluterveydenhuolto yhdessä opintojen ohjauksen kanssa pyrkii varmistamaan, että kukin oppilas ohjautuu työhön, joka soveltuu hänen terveytensä mahdollisiin riskeihin ja rajoitteisiin.

Hallituksen päätös johtaa jopa tuhannen terveydenhuollon, työelämän ja säteilyturvallisuuden asiantuntijan irtisanomiseen

Hallitus päätti keväisessä kehysriihessään vähentää 30 miljoonalla eurolla sosiaali- ja terveysministeriön alaisten tutkimuslaitosten rahoitusta. Päätös voi seurannaisvaikutuksineen johtaa jopa lähes 1000 työntekijän irtisanomiseen Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksesta, Työterveyslaitoksesta ja Säteilyturvakeskuksesta. Samalla hallitus vaarantaa vakavasti terveydenhuollon, työelämän ja säteilyturvallisuuden asiantuntemuksen sekä viranomaistoiminnan.