Vakuutuslääketiede

Lisätietoja

Kari Mäkelä
erityispätevyystoimikunnan sihteeri

Toiminnot

Vakuutuslääketiede on lääketieteen osa-alue, jossa lääkäri soveltaa asiantuntijana kliinisen lääketieteen tietoja sosiaalivakuutuksen tai yksityisvakuutuksen säädöksiin. Tavallisimmat tehtäväalueet ovat eläkevakuutus, henki- ja sairauskuluvakuutus, liikenne- ja tapaturmavakuutus sekä yleinen sairausvakuutus. Pätevöityjiltä vaaditaan ohjelmaan soveltuvat erikoislääkärin oikeudet.


hyväksytty Lääkäriliiton hallituksen kokouksessa 17.3.1994, tarkistettu 3.2.2016

Vakuutuslääketiede on lääketieteen osa-alue, jossa lääkäri soveltaa asiantuntijana kliinisen lääketieteen tietoja sosiaalivakuutuksen tai yksityisvakuutuksen säädöksiin. Vakuutuslääketieteen keskeisiä soveltamisalueita ovat Kelan etuudet, työeläke-etuudet, lakisääteinen tapaturmavakuutus (työtapaturmat ja liikennetapaturmat) sekä vapaaehtoiset vakuutukset (henki-, sairauskulu-, matka- ja vastuuvakuutukset). Vakuutuslääketieteen asiantuntemusta tarvitaan myös mm. potilasvakuutuksessa ja muutoksenhakuasteissa.

Koulutuksen tavoitteet

Erityispätevyyteen johtavan koulutuksen tulee muodostaa mielekäs kokonaisuus. Erityispätevyys edellyttää oman tehtäväalueen hyvän hallinnan lisäksi muiden tehtäväalueiden keskeisten periaatteiden tuntemista.

Vakuutuslääketieteen erityispätevyyden saaneen lääkärin tulee

  • olla perehtynyt vakuutuslääketieteeseen liittyvään teoreettiseen tietoon ja alan sisäisiin menettelytapoihin

  • kyetä toimimaan itsenäisenä asiantuntijalausunnon antajana käytännön ratkaisutoiminnassa

  • kyetä toimimaan asiantuntijana alan tiedotus- ja koulutustehtävissä

    Pätevöityjiltä vaaditaan tehtävään soveltuva erikoislääkäritutkinto/oikeudet. Kliininen kokemus ja epidemiologian tuntemus katsotaan eduksi kaikilla tehtäväalueilla.

Koulutukseen sisältyy käytännön palvelua omalla tehtäväalueella, perehtymistä muihin vakuutuslajeihin, teoreettista koulutusta, kirjallisuuteen tutustumista, kirjallinen kuulustelu ja päättökeskustelu.

Pätevöitymisohjelma

Koulutukseen sisältyy käytännön palvelua omalla tehtäväalueella, perehtymistä muihin vakuutuslajeihin, teoreettista koulutusta, kirjallisuuteen tutustumista, kirjallinen kuulustelu ja päättökeskustelu.

Erityispätevyyden suorittaminen tapahtuu tutorin kanssa laaditun koulutussuunnitelman mukaan. Tutorina voi toimia lääkäri, jolla on vakuutuslääketieteen erityispätevyys ja laaja kokemus vakuutuslääketieteestä. Hän voi olla joko kouluttautujan esimies tai toimia muussa organisaatiossa seniori- tai esimiesasemassa.  Kun pätevöityjä ilmoittautuu pätevöitysmisohjelmaan, hän ilmoittaa hakemuksessaan tutorin nimen, yhteystiedot ja suostumuksen toimia kouluttautujan tutorina. Pätevöitymisohjelmaan ilmoittautuessa kouluttautuja ja tutor laativat yhdessä koulutuksen toteuttamissuunnitelman, jonka erityispätevyystoimikunta arvioi. Tutorin tehtävänä on ohjata ja tukea kouluttautujaa, seurata kouluttautujan pätevöitymisen edistymistä ja antaa hänelle tarvittaessa konsultaatioapua. Päättökeskusteluun ilmoittautumisvaiheessa edellytetään tutorilta kirjallista lausuntoa kouluttautujan perehtyneisyydestä ja kypsyydestä erityispätevyyden saajaksi.

Ohje vakuutuslääketieteen erityispätevyyskoulutusta suorittavan tutorille

Käytännön palvelu

Vakuutuslääketieteen erityispätevyys edellyttää 3 vuoden palvelua puolipäivätoimisessa (20 t/vk) tehtävässä, jossa pätevöityjä osallistuu käytännön ratkaisutoimintaan lääketieteellisenä asiantuntijana. Kokopäiväisessä (vähintään 30 t/vk) vaaditaan kahden vuoden palvelu ja osa-aikaisissa työtehtävissä vastaavasti pidempi koulutusaika, esim. 15 viikkotunnin työsuhteessa 4 vuoden koulutusaika. Alle 6 t/vk työsuhteet otetaan huomioon vain poikkeustapauksissa oman tehtäväalueen koulutuksessa.

Käytännön palvelun yhteydessä pätevöityjän tulee osallistua toimipaikka- ja alan muuhun koulutukseen. Palveluun tulee liittyä kiinteä yhteistyökontakti etuuden käsittelyyn osallistuvaan juridisen yms. ja muun henkilöstön kanssa. Käytännön palvelusta vähintään puolet on tapahduttava toimessa, jossa on kiinteä mahdollisuus seniorilääkärin opastukseen.

Käytännön palvelusta 6 kk voidaan korvata palvelulla ammatillisen kuntoutuksen alueella. Samaten vakuutuslääketieteeseen liittyvä tutkimustyö voi korvata enintään 6 kk käytännön palvelusta. Korvaavien palveluiden yhteinen maksimimäärä on 6 kk.

Perehtyminen muihin vakuutuslajeihin

Niihin vakuutuslajeihin perehtyminen, joista hakijalla ei ole käytännön työkokemusta, toteutuu opintokäynneillä. Erityispätevyystoimikunnan jäsenet ja toimikunnan nimeämät muut vakuutuslääketieteen asiantuntijat toimivat perehdyttäjinä opintokäynneillä omissa toimipisteissään. Opintokäynnin kesto on ½ päivää, ja se sisältää sekä vakuutuslajin teoriataustaa että käytännön ratkaisutoiminnan demonstraatiota. Opintokäyntien perehdyttäjien yhteystiedot saa erityispätevyystoimikunnan sihteeriltä. Opintokäynnit voidaan toteuttaa joko yksilökäynteinä tai pienissä ryhmissä.

Teoreettinen kurssimuotoinen koulutus

Vakuutuslääketieteen muiden tehtäväalueiden tuntemus osoitetaan suoritetulla palvelulla, teoreettisella koulutuksella tai alan tieteellisellä tai muulla julkaisutoiminnalla. Teoreettista koulutusta ohjelmaan tulee sisältyä vähintään 60 tuntia.

Koulutustilaisuuksina tulevat kyseeseen esimerkiksi Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen koulutus, vakuutuslaitosten oma koulutus, Lääkäripäivät soveltuvin osin, työeläkepäivä, kuntoutuspäivät, työterveyspäivät, yliopistojen järjestämä koulutus ja erikoislääkäriyhdistysten koulutus soveltuvin osin sekä muu erityispätevyystoimikunnan hyväksymä soveltuva koulutus.

Kirjallisuus

Pätevöityjän tulee koulutuksensa aikana hankkia hyvät tiedot oman tehtäväalueensa vakuutuslääketieteellisistä, vakuutusjuridisista ja vakuutuseettisistä erityiskysymyksistä. Muiden tehtäväalueiden osalta edellytetään em. kysymysten keskeisten periaatteiden hallintaa.

Erityispätevyyden saamiseksi tulee perehtyä ajankohtaiseen ratkaisutoiminnan perusteena olevaan kirjallisuuteen. Oheisessa luettelossa on kirjallisuus jaettu kahteen ryhmään. Ensisijaisten tietolähteiden osalta edellytetään yksityiskohtaista perehtymistä ja lisätietolähteiden osalta yleisluonteista perehtymistä.

Kirjat, ensisijaiset

  • Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Tola S, Torstila I (toim). Vakuutuslääketiede. (Duodecim 2004)

  • Facultas-oppaat (http://www.tela.fi/facultas_suositukset)

  • Matikainen E, Aro T, Huunan-Seppälä A, Kivekäs J, Kujala S, Tola S (toim). Toimintakyky. Arviointi ja kliininen käyttö. (Duodecim 2004)

  • Vakuutuslääketiedettä koskevat luvut kirjasta Acar Ö, Kauma I, Kotila L, Mertsalmi S (toim). Therapia Fennica (Kandidaattikustannus 2015)

Verkkotietolähteet (soveltuvin osin mukaan lukien ajantasainen lainsäädäntö keskeisistä teemoista), ensisijaisia tietolähteitä

Lisätietolähteet

  • Aro T, Nokelainen E, Ansamaa S: Yrityksen työeläkekäsikirja (Edita 2006)

  • Eskuri S, Jumppanen J, Nio A, Vihermaa K: Liikennevakuutus (Finva 2012)

  • Hällström E, Ijäs H: Vastuuvakuutus (Finva 2014)

  • Jokela T, Lammi V, Lohi I, Silvola T: Vapaaehtoinen henkilövakuutus (Finva 2013)

  • Korpilahti M, Kukkonen S, Mikkola J, Siitonen T: Kuntoutus ja vakuutus - työtapaturmat, liikennevahingot ja työeläke (Finva 2009)

  • Kukkonen S, Karmavalo T.:Työtapaturmakirja (Finva 2014)

  • Rantala J, Pentikäinen T, Vakuutusoppi (Finva 2013) (soveltuvin osin)

Lehdet
(Kolme uusinta vuosikertaa soveltuvin osin)

  • Duodecim
  • Sosiaalivakuutus, (löytyy Kelan nettisivuilta)
  • Suomen Lääkärilehti
  • Tapaturmavakuutus (löytyy TVL:n nettisivuilta)
  • Työterveyslääkäri

Kirjallinen kuulustelu

Kouluttautujat osallistuvat koulutuksensa loppuvaiheessa kirjalliseen kuulusteluun, joka sisältää sekä lyhyitä teoriakysymyksiä että käytännön tapausten ratkaisuehdotuksia. Kouluttautujat saavat palautteen kuulustelusta päättökeskustelun yhteydessä.

Vakuutuslääketieteen erityispätevyystentti järjestetään Suomen Vakuutuslääketieteen yhdistyksen toimesta netin kautta tehtävänä tenttinä. Yhdistys kutsuu kirjalliseen kuulusteluun ja päättökeskusteluun pätevyyden suorittajat, joiden palvelut ovat täyttymässä. Lisätietoja: Kari Mäkelä (etunimi.sukunimi@kela.fi)

Erityispätevyysohjelmaan ilmoittautuminen ja erityispätevyyden hakeminen

Pätevöityjän tulee rekisteröityä erityispätevyyteen oikeuttavan pätevöitymisohjelman opiskelijaksi. Rekisteröinti tehdään erillisellä lomakkeella, joka toimitetaan Kari Mäkelälle (kari.makela@kela.fi), joka on Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistyksen erityispätevyystoimikunnan sihteeri. Lomakkeen saa myös liiton yhteyshenkilö Ulla Anttilalta, (09) 3930 744, ulla.anttila@laakariliitto.fi. Rekisteröintihakemuksessa pätevöityjän tulee kuvata toteutunut vakuutuslääketieteen palvelu sekä suunnitelmansa jatkopalvelun suhteen. Hakemuksessa tulee myös esittää, kuka toimii pätevöityjän tutorina.

Erityispätevyystoimikunta käsittelee hakemukset ja arvioi siinä esitetyn palvelun riittävyyden ja hakijan jatkosuunnitelman tarkoituksenmukaisuuden. Erityispätevyystoimikunta esittää hakijalle tarvittaessa, mitä palvelua tai osaamista hänen tulisi vielä hankkia saadakseen erityispätevyyden.

Hakemuksessa käytännön palvelu tulee todistaa työnantajan antamalla työtodistuksella, josta on käytävä ilmi palvelun kesto ja luonne. Teoreettisen koulutuksen osalta erityispätevyystoimikunta käsittelee yksilöllisesti hakijoiden esittämät koulutustilaisuudet.

Palveluita ja koulutustilaisuuksia arvioidessaan erityispätevyystoimikunta kiinnittää erityisesti huomiota pätevöitymisohjelman muodostaman kokonaisuuden tarkoituksenmukaisuuteen ja monipuolisuuteen.

Erityispätevyystoimikunta arvioi myös hakijan erikoislääkäritutkinnon soveltuvuuden tapauskohtaisesti periaatteenaan yleisen lääketieteellisen osaamisen korostaminen.

Erityispätevyystoimikunta järjestää tarvittaessa tilaisuuden (päättökeskustelu), jossa pätevöityjät voivat osoittaa erityispätevyystoimikunnalle osaamisensa.

Oikeutta vakuutuslääketieteen erityispätevyyteen haetaan Suomen Lääkäriliitolta. Erityispätevyyden myöntäminen edellyttää liiton jäsenyyttä. Suomen Vakuutuslääkärien yhdistyksen erityispätevyystoimikunta antaa asiasta lausunnon, kun hakija on antanut rekisteröintivaiheessa tarpeellisiksi katsotut lisänäytöt.

Erityispätevyystoimikunnassa on vähintään kolme jäsentä, joista vähintään yhdellä on oltava yliopiston dosentin pätevyys tehtävään soveltuvalla alalla. Toimikunnan jäsenistä yhden on oltava yhdistyksen hallituksen jäsen.

Yhteyshenkilöt

Erityispätevyystoimikunnan puheenjohtaja Ari Kaukiainen, ari.kaukiainen@lahitapiola.fi

Erityispätevyystoimikunnan sihteeri Kari Mäkelä, kari.makela@kela.fi

Suomen Vakuutuslääkärien Yhdistys