Tämänhetkinen rokotusjärjestys on päätetty 22.12.2021 annetulla valtionneuvoston asetuksella vapaaehtoisista covid-19-rokotuksista. Sen mukaan rokotukset annetaan eri väestöryhmille seuraavassa järjestyksessä:
1) covid-19 -tautiin sairastuneiden tai perustellusti sairastuneeksi epäiltyjen henkilöiden tutkimiseen, välittömään hoitoon tai huolenpitoon liittyvä tai muuta kiireellistä hoitoa antava sosiaali- ja terveydenhuollon henkilöstö sekä sosiaalihuollon iäkkäille henkilöille tarkoitetun asumispalvelun ja laitoshoidon toimintayksikön henkilöstö ja asukkaat;
2) 70 vuotta täyttäneet ja vanhemmat henkilöt;
3) henkilöt, joilla on vakavalle covid-19-taudille altistavia sairauksia;
4) muut kuin 1-3 kohdassa tarkoitetut henkilöt.
Asetusta täydentävät THL:n suositukset (https://thl.fi/fi/web/infektiotaudit-ja-rokotukset/ajankohtaista/ajankohtaista-koronaviruksesta-covid-19/tarttuminen-ja-suojautuminen-koronavirus/rokotteet-ja-koronavirus/rokotusjarjestys-ja-covid-19-taudin-riskiryhmat)
Lähiaikoina tullaan rokotusjärjestyksessä siirtymään kohti terveiden työikäisten rokottamista (asetuksen luokka 4). Tässä kohtaa tulee tarkkaan pohtia, missä järjestyksessä tämä suuri osa väestöstä tullaan rokottamaan. Julkisuudessa on esitetty mm. maantieteellisten alueiden, riskiltään erilaisten väestöryhmien tai työnkuviin liittyvien riskien vaihtelujen huomioimista rokotusjärjestyksestä päätettäessä.
Rokotusjärjestystä koskevan harkinnan ja päätösten tulee perustua lääketieteellisiin ja epidemiologisiin arvioihin tartuntariskistä, riskistä saada vakava sairauden muoto, ja epidemian leviämisen estämisestä. Rokottaminen tulee jatkossakin toteuttaa siten, että yhdenvertaisuus toteutuu ja rokotuksista saadaan mahdollisimman suuri terveyshyöty. Määrittelyjen tulee olla mahdollisimman selkeitä ja ymmärrettäviä ilman merkittäviä tulkinnanvaraisuuksia. Maan paras asiantuntemus rokotusjärjestyksestä päättämiseen on Kansallisella rokotusasiantuntijaryhmällä ja muilla tartuntatautien asiantuntijoilla. Näille tahoille tulee antaa työrauha asian valmisteluun.
Terveydenhuollossa osa työntekijöistä on rokotettu (asetuksen luokka 1), mutta suurin osa työntekijöistä on vielä rokottamatta. Terveydenhuollossa on koettu ainakin jossakin määrin ongelmallisena vaihtelevat tulkinnat luokkaan 1 kuuluvista työntekijäryhmistä. Kesälomakauden lähestyessä on noussut esille myös sijaistyövoiman muistaminen rokotuksia toteutettaessa. Terveydenhuollon kantokyvyn varmistamiseksi terveydenhuollon kriittisten ammattilaisten rokottaminen on turvattava.
Terveydenhuollon työntekijöillä on erityinen tartuntariski, kun työnkuvaan usein kuuluu läheinen kontakti potilaiden kanssa. Terveydenhuollossa on luonnollisesti vakava huoli omasta ja potilaiden turvallisuudesta. On kuitenkin myös monia muita ammattiryhmiä, joilla on kohonnut tartuntariski ja vastaava huoli. Terveydenhuollon vahvuutena on, että siellä on muihin sektoreihin nähden keskimääräistä parempi tietotaito tartuntojen ehkäisystä. Kaikkien on syytä muistaa, että rokotteet ovat kuitenkin vain yksi tapa muiden joukossa vähentää tartuntoja.
Kulunut vuosi on ollut koko terveydenhuollolle monella tapaa haastava ja raskas. Eettinen velvollisuutemme yhteiskuntaa kohtaan on kuitenkin tehdä kaikkemme pandemian kansanterveydellisten haittojen minimoimiseksi vaikeasta tilanteesta huolimatta.
Lisätietoja:
Tuula Rajaniemi, puheenjohtaja
Kati Myllymäki, toiminnanjohtaja