Onko tarjolla luvattoman epämääräinen sopimus?
Kati Lehtonen, Lakimies, Lääkäriliitto
Kun lääkäri on tekemässä omaa työsopimustaan, on aina syytä kiinnittää erityistä huomiota sopimuksen ehtoihin. Tämä koskee myös vuokralääkäreitä, jotka solmivat työsopimuksia vuokralääkäriyritysten kanssa.
Lääkärin tulee tiedostaa, mihin hän sopimuksessa sitoutuu. Tärkeää on olla selvillä siitä:
- minkälainen on todellinen työnkuva ja vastaako se sitä, mistä on rekrytoivan työnantajan kanssa keskusteltu.
- voiko sopimuksesta irtisanoutua ja miten se tarvittaessa tapahtuu.
- miten työajat määräytyvät ja miten ylityöt korvataan.
- noudatetaanko alalla vallitsevan TES:n ehtoja ja
- onko seniorituki tosiasiallisesti järjestetty.
Sellaisen sopimuksen tekeminen, joka puitesopimuksen tyyppisesti mahdollistaa erilaiset vaihtoehdot –esimerkiksi henkilöstövuokraus, alihankinta – ei ole suositeltavaa. Sama koskee mahdollisia ehtolausekkeita, joissa esitetään, että jos sopimusta verotuksellisesti tai muista syistä tulkittaisiinkin muuksi kuin työsopimukseksi (esimerkiksi yrittäjäsopimukseksi), niin tulkintariskin kantaa työtekijä.
Tulkinnanvara sopimusehdoissa on riski
Sopimuksia tehtäessä kaikenlainen epämääräisyys on hankalaa, aiheuttaa tulkintariskejä ja pahimmillaan viimekädessä riitatilanteita. Sopimuksiin on syytä edellyttää kirjattavaksi selkeät ja yksiselitteiset ehdot. Tästä on hyvä muistuttaa siksikin, että työsopimuslain 1 §:n soveltamisalaan tuli 3.3.2023 (astui voimaan 1.7.2023) tarkennus siitä, että … ”tulkinnanvaraisissa tilanteissa työsuhteen olemassaolo arvioidaan kokonaisharkinnalla ottamalla huomioon työn tekemisen ehdot, olosuhteet, joissa työtä tehdään, osapuolten tarkoitus oikeussuhteen luonteesta sekä muut osapuolten tosiasialliseen asemaan oikeussuhteessa vaikuttavat seikat.”
On siis viisasta varmistaa jo sopimusta tehtäessä, että se ei sisällä epätäsmällisyyksiä, jotka mahdollistaisivat, että tehdyn sopimuksen luonteesta päättäisivät myöhemmin muut kuin työsuhteen osapuolet itse.
Nuori lääkäri ostopalvelusopimusten pyörityksessä
Ostopalvelut ja alihankinta ovat päivän sana, etenkin nyt, kun Hyvinvointialueet ovat aloittaneet toimintansa 1.1.2023 lukien. Kentällä liikkuu entistä enemmän työvoiman vuokrausta ja työvoimaa välittäviä yrityksiä ja muita toimijoita. Ne tarjoavat mitä erilaisimpia sopimuksia, joilla houkutellaan lääkäreitä töihin. Hyvin usein kohteena ovat nuoret, vastavalmistuneet lääkärit.
On ensiarvoisen tärkeää tiedostaa, minkälaiseen sopimukseen on sitoutumassa ja mitä mahdollisia riskejä sopimukseen liittyy, esimerkiksi tulkitaanko sopimusta työsopimukseksi vai yrittäjäsopimukseksi, kuka vastaa vakuutuksista, seuraanko sopimusta mahdollisesti pitkä kilpailukielto, rajoittaako sopimus mahdollista rekrytointia jatkossa tai jääkö epäselvän sopimuksen viimekätinen tulkinta lääkärin vahingoksi.
Sopimuksen allekirjoittamisen jälkeen neuvottelu sopimusmuutoksista ei ole helppoa varsinkaan, jos aiempaa kokemusta sellaisesta ei ole. Pahimmillaan verottaja tai eläkeviranomaiset heräävät arvioimaan toiminnan luonnetta, josta voi myöhemmin tulla ikäviä jälkiseuraamuksia.
Lääkäriliitto laati viime vuonna suosituksen vastavalmistuneen lääkärin siirtymisestä yksityissektorille. Tutustu suositukseen täällä.
Suosituksen periaatteita kannattaa käydä läpi. Valmistumisen jälkeen on tärkeää hankkia kokemusta ja työsuhteessa toimiminen on varteenotettava ja turvallinen tapa aloittaa toiminta
Lääkäriasema haluaa muuttaa sopimusta. Mitä teen?
Kati Lehtonen, Lakimies, Lääkäriliitto
Sopimusehtojen muutosta ammatinharjoittaja- tai yhtiömuotoiseen sopimukseen ei voi tehdä yksipuolisesti. Lääkäriasema ei voi esimerkiksi muuttaa sovittua vuokraprosenttia vain ilmoitusluonteisesti. Siitä on neuvoteltava. Oma voimassaoleva sopimus kannattaa ehdottomasti tarkistaa ja sopimusneuvotteluun panostaa.
Neuvotteluissa on tärkeää selvittää, mitä tarjotaan korotuksen vastapainoksi eli mitä hyötyjä lääkäri siitä saa. Neuvotteluissa vaikuttavat muun muassa erikoisala, kokemus, kuinka kauan on toiminut lääkärinä samassa paikassa, vakiintunut potilaskunta ja onko hajauttanut vastaanottotoimintaansa useampaan paikkaan.
Muutostilanne voi olla myös paikka miettiä tilannettaan ja toimintamalliaan. Ammatinharjoittaja on rekisterinpitäjä ja hänellä on oikeus saada omien potilaidensa potilasasiakirjat mukaansa toimipaikan vaihtuessa.
Hammaslääkärit ovat perinteisesti toimineet yhteisvastaanotoilla. Tällöin hallinnolliset asiat, tilat ja laitteet järjestetään yhteisesti, mutta kukin toimii itsenäisenä yrittäjänä. Tällainen toiminta ei lääkäreillekään ole vierasta eli yhteisvastaanoton perustaminen kollegojen kanssa on myös vaihtoehto.
Lääkärillä on yksityissektorilla mahdollisuus toimia myös työsuhteessa, jolloin työlainsäädäntö turvaa muun muassa irtisanomistilanteessa. Jos miettii työsuhdetta, on hyvä katsoa, että työsopimuksessa on kaikki olennaiset ehdot.
On kysymys sitten yrittäjäsopimuksesta tai työsopimuksesta tai niiden muutoksista, niin liittoon voi olla aina yhteydessä ja sopimuksen voi tarkistuttaa liiton lakimiehillä. Erityisen tärkeää tämä on, jos jokin ehto on epäselvä tai sopimus muutoin mietityttää.
Lisätietoja: lakimies, VT Kati Lehtonen, puh. 09 393091 ja lakimiehet@laakariliitto.fi
Liitto on yhdessä LPY:n kanssa neuvotellut ammatinharjoittajan vastaanoton mallisopimuksen ja siihen kuuluvat liitteet. Myös yhtiömuotoiselle toiminnalle on vastaavat asiakirjat.
Lisätietoa löydät täältä.