Ammatinharjoittajat

(HUOM! Tämän osion sisältö on parhaillaan päivitettävänä. Lisätietoa ilmoittamisvelvollisuudesta ja mm. toimintakertomusten toimittamisesta löydät AVI:n sivuilta.)
 
Itsenäisellä ammatinharjoittamisella tarkoitetaan sellaista toimintaa, jossa terveydenhuollon ammattihenkilö ei ole julkisessa virassa eikä muussakaan palvelussuhteessa, vaan tuottaa palvelut itsenäisesti suoraan asiakkaalle.

Kaikki lääkärin ammattiin johtavan peruskoulutuksen Suomessa suorittaneet voivat ryhtyä ammatinharjoittajiksi. Lääkäri ei tarvitse aluehallintovirastolta varsinaista lupaa aloittaessaan ammatinharjoittamisen, mutta Valvirasta on haettava kirjallisesti lupa harjoittaa lääkärin ammattia laillistettuna ammattihenkilönä. Lisäksi aluehallintovirastolle on tehtävä kirjallinen ilmoitus vastaanottotoiminnan aloittamisesta sille aluehallintovirastolle, jonka alueella palveluja pääsääntöisesti annetaan. Ks. Luvat ja ilmoitukset viranomaisille.

Yksityislääkäritoimintaa koskevat mm. seuraavat säännökset:

• Laki terveydenhuollon ammattihenkilöistä
• Asetus terveydenhuollon ammattihenkilöistä
• Laki yksityisestä terveydenhuollosta
• STM:n asetus potilasasiakirjoista

Luvat ja ilmoitukset viranomaisille

Ammatinharjoittamistoiminnan aloittaminen – ilmoitus AVI:lle

Lääkärin on tehtävä kirjallinen ilmoitus vastaanottotoiminnan aloittamisesta sille aluehallintovirastolle, jonka alueella palveluja pääsääntöisesti annetaan. Lääkärin on myös maksettava rekisteröintiä koskeva maksu.

Tietoa ilmoituksen sisällöstä sekä lomakkeista

Perusilmoitus - YTJ:lle

Ennen yksityisen terveydenhuollon ammattitoiminnan aloittamista, lääkärin on tehtävä yksityisen elinkeinonharjoittajan perusilmoitus rekisteriin merkitsemistä varten. Perusilmoitukseen merkitään elinkeinoharjoittajaa ja hänen elinkeinotoimintaansa koskevat perustiedot. Ammatinharjoittajalla ei välttämättä tarvitse olla toiminimeä. Vaikka toiminimi ei ole sinällään pakollinen, tulee ko. kaavakekenttä kuitenkin täyttää ja kirjoittaa silloin oma nimi.

Perustamisilmoitus tehdään verohallinnon ja patentti- ja rekisterihallituksen (PRH) yhteiseen tietojärjestelmään, yritys- ja yhteisötietojärjestelmään (YTJ).

Ilmoitus voidaan tehdä joko sähköisesti tai paperilomakkeella. Sähköisesti ilmoitus tehdään YTJ-palvelun kautta. Palvelussa voi tehdä perustamisilmoitus kaupparekisteriin ja ilmoittautua verohallinnon arvonlisäverovelvollisten rekisteriin, ennakkoperintärekisteriin ja työnantajarekisteriin. Perusilmoitus voidaan myös laittaa vireille lähettämällä Y3-lomake PRH:n ja verohallinnon yhteiseen postilokeroon PL 2000, 00231 Helsinki.

Patentti- ja rekisterihallitus antaa yksilöllisen Y-tunnuksen heti, kun ilmoitus kirjataan yritys- ja yhteisötietojärjestelmään.

Lisätietoja yritystietojärjestelmän verkkopalvelusta.
 

YEL-eläkevakuutus

Yrittäjien eläkelain (YEL) mukainen vakuutus on pakollinen, kun yrittäjä täyttää eläkelain piiriin kuulumisen edellytykset. YEL-vakuutuksesta karttuu YEL-eläke, ja vakuutuksessa vahvistetut työtulot vaikuttavat myös yrittäjän muuhun sosiaaliturvaan. YEL-vakuutusta ei voi korvata vapaaehtoisilla eläkevakuutuksilla.

Yrittäjäksi katsotaan henkilö, joka toimessaan ei ole työ- tai virkasuhteessa. Muut edellytykset lain piiriin kuulumiselle ovat:

• vakuutettu on 18-67-vuotias
• vakuutettu asuu Suomessa
• yrittäjätoiminta on kestänyt vähintään neljä kuukautta
• yrittäjä ei kuulu saman toiminnan perusteella muun eläkelajin piiriin
• arvioitu työtulo on (vuonna 2023) vähintään 8575,45 euroa vuodessa. Työtulolla hinnoitellaan yrittäjän työpanos. Tarkemmat ohjeet YEL-työtulon määrittämiseen löytyvät työeläkelakipalvelusta  

YEL-lakiuudistus astui voimaan 1.1.2023. Eduskunta hyväksyi hallituksen esityksen yrittäjän eläkelain muuttamisesta (ks. pöytäkirja). Uudistuksen tarkoitus on parantaa yrittäjien turvaa sekä yhdenmukaistaa yrittäjän työtulon määrittely eri eläkeyhtiöissä. Uudistus keskittyy siihen, miten yrittäjän eläkevakuutuksen työtulo määritellään ja miten eläkeyhtiö sen tarkistaa. Lisätietoa uudistuksesta löytyy täältä.

Vakuutus pitää ottaa eläkevakuutusyhtiöstä tai alan yrittäjäeläkkeitä hoitavasta eläkekassasta neljän kuukauden kuluessa yritystoiminnan alkamisesta. Yrittäjän kaikki YEL-toiminta vakuutetaan yhdellä eläkevakuutuksella.

YEL-vakuutuksen tasoon kannattaa kiinnittää huomioita, sillä sen perusteella määräytyy paitsi yrittäjän eläke niin myös sairausvakuutus ym. sosiaaliturva. 

Lisätietoja YEL-maksuista vuonna 2023 saa esimerkiksi Eläketurvakeskuksesta (www.etk.fi) ja eläkeyhtiöiden sivuilta (esim. www.ilmarinen.fi  tai www.elo.fi). 

Vastaanottotoiminnan sopimus

Kun lääkäri toimii itsenäisenä ammatinharjoittajana lääkäriasemalla on hyvä tehdä kirjallinen vastaanottotoiminnan sopimus, johon on kirjattu kummankin osapuolen oikeudet ja velvollisuudet. Lääkäriliitto ja Lääkäriyritykset ry (LPY ry.) ovat neuvotelleet yhteisen mallisopimuksen, jota suositetaan käytettäväksi ammatinharjoittajan ja aseman välillä. Sopimukseen liittyy myös kuluttajaviraston edellyttämät yleiset ohjeet, joissa määritellään palveluista potilaaseen/asiakkaaseen nähden,  sekä sopimus Kanta-palveluihin liittymisestä Kanta-sopimusmalli ja Kanta-sopimusmallin liite

Tietosuoja

EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät toimenpiteet ammatinharjoittajille

EU:n tietosuoja-asetuksen edellyttämät toimenpiteet v.2018 edellyttivät muutoksia ja uusia liitteitä lääkärinvastaanottosopimukseen. Lääkäriliitto ja Hammaslääkäriliitto ovat laatineet jäsenilleen yhteiset ohjeet tietosuoja-asetuksen velvoittaman tietosuojaselvityksen laatimiseen.

Tietosuoja-asetus vastaa monin paikoin nykyistä henkilötietolakiamme. Tietosuoja-asetukseen sisältyy tietosuojan kannalta kuitenkin myös uutta asiaa, ja se koskee jokaista potilasasiakirjojen rekisterinpitäjää. Ammatinharjoittajana toimiva lääkäri on rekisterinpitäjä. Silloin kun ammatinharjoittaja toimii oman yhtiönsä kautta, yhtiö on rekisterinpitäjä. Jos lääkäri on työsuhteessa, työnantaja on rekisterinpitäjä.

Tutustu tietosuoja-asetuksen velvoitteisiin ja tietosuojaselvityksen ohjeisiin tarkemmin täältä.

Toimintakertomus

Vuosittaisia toimintakertomuksia ei enää tarvitse toimittaa, sillä niistä luovutaan uuden sosiaali- ja terveydenhuollon valvontalain voimaantulon myötä 1.1.2024. Palveluntuottajana ammatinharjoittajan pitää kuitenkin uuden lain myötä kirjautua kerran vuodessa sähköiseen asiointiin tarkistamaan tietojensa ajantasaisuus.

Sivutoimen ilmoittaminen 

Kunnallisen viran ohella lääkäri ei saa pitää ilman työnantajan lupaa sivutointa, jos sivutoimen harjoittaminen edellyttää työajan käyttämistä. Jos sivutoimen harjoittamiseen ei käytetä työaikaa, riittää ilmoitus työnantajalle.

Sivutoimi voidaan kieltää, jos sen hoitaminen haittaa viranhaltijan virkatehtävien suorittamista tai muuten työnantajan toimintaa. Yleensä kunnallisella työnantajalla ei ole laillista perustetta kieltää sivutointa. Työnantaja voi kuitenkin harkita sivutoimen harjoittamisen kieltämistä esimerkiksi, jos viranhaltija on sivutoimen vuoksi toistuvasti esteellinen viranhoidossa tai viranhaltijan puolueettomuus vaarantuu. Lisätietoja laista kunnallisesta viranhaltijasta.

Valtion palveluksessa olevien lääkärien sivutoimien ­harjoittamista säännellään valtion virkamieslaissa. Säännökset vastaavat sisällöltään kuntasektorilla noudatettavia säännöksiä.

Ammatinharjoittamistoiminnan lopettaminen

Kun ammatinharjoittaja lopettaa toimintansa on huolehdittava seuraavista asioista:

• Ilmoitus aluehallintovirastolle (AVI) 30 päivän kuluessa siitä, kun palvelujen antaminen lopetetaan.
• Ilmoitus verottajalle ennakkoperintärekisteristä poistamista varten ja kaupparekisteriin. Ilmoituksen voi tehdä PRH:n ja Verohallinnon yhteisessä sähköisessä palvelussa ytj.fi-verkkosivustolla tai paperilomakkeilla Lomake Y6.
• Ilmoitus Eläkevakuutusyhtiöön YEL:n lakkauttamista varten.
• Jos ammattitoimintaa varten on otettu vapaaehtoisia vakuutuksia tulee myös niiden lopettamisesta huolehtia. Lääkäriliiton ottaman potilasvakuutuksen osalta ei vaadita mitään erillistä lopettamisilmoitusta, koska se jatkuu niin kauan kuin lääkäri on liiton jäsen.

Potilasasiakirjojen asianmukainen säilytys

Koska nykyisessä laissa ei asiasta ole säädetty on toimintansa lopettaneiden lääkärien potilasarkistointi järjestetty STM ohjauksella Kelan toimesta. Yksityisen sektorin toimintansa lopettaneiden palveluntuottajien paperiasiakirjojen arkistoinnista vastaa Kela. Arkistointipalvelu koskee niitä pieniä yksityisiä terveydenhuollon toimijoita, jotka ovat tosiasiallisesti lopettaneet tai lopettamassa toimintaansa, ja jotka eivät ole sopimuksella siirtäneet arkistointivelvoitetta muulle taholle (esim. lääkäriasemalle). Arkistoon ei voi toimittaa potilaspapereita väliaikaista säilyttämistä varten. Kirjallisia sopimuksia aineistojen ja arkistointivastuun siirtymisestä Kelalle on tehty koko Suomea koskien maaliskuusta 2019 alkaen. Aineistoja on otettu vastaan 11.3.2019 Kelan palvelukuvauksen mukaisissa toimipisteissä. Tarkempaa tietoa löytyy kelan sivuilta, www.kela.fi ja yhteydenotot asiasta tulee toimittaa sähköpostiin: toimintansa.lopettaneet@kela.fi.

Yksityislääkärin kirjanpito

Itsenäinen ammatinharjoittaja on toiminnastaan kirjanpitovelvollinen. Kirjanpitovelvollisuus käsittää vain ammattitoiminnan eikä esimerkiksi yksityistaloutta. Useimmiten kirjanpito kannattaa antaa tilitoimiston hoidettavaksi. 

Kaikkien kirjanpitovelvollisten on noudatettava hyvää kirjanpitotapaa, joka edellyttää kirjanpidossa asiaankuuluvaa huolellisuutta, riittävää tarkkuutta ja selvyyttä sekä totuudenmukaisuutta. Selvyys merkitsee sitä, että kirjanpidon tiedot ovat helposti ja oikein luettavissa ja tarkastettavissa. Totuudenmukaisuus puolestaan vaatii, että kirjanpidon perusteet ja eri erien sisällöt ovat oikein merkityt ja riittävän tarkasti esitetyt. Tuloslaskelmasta tulee käydä selville, miten tilikauden tulos on muodostunut. Yhdenkertainen kirjanpito riittää.

Lisätietoja kirjanpitolaista- ja asetuksesta.

Verotus

Ammatinharjoittaja huolehtii itse ennakkoperintärekisteriin ilmoittautumisesta, josta on omat ohjeensa oheisessa Y3-lomakkeen täyttöohjeessa.

Perustamisilmoituksessa uutta ammatinharjoittajaa pyydetään ilmoittamaan arvioidut tuotot ennakko­veron määräämistä varten. Tuottoja arvioitaessa on pyrittävä siihen, että niiden pohjalta määrättävä ennakkovero vastaisi mahdollisimman hyvin lopullisen veron määrää. Seuraavina vuosina verottaja lähettää ennakkoverolipun automaattisesti.

Ennakkoveroon voidaan hakea muutosta jo verovuoden kuluessa. Sitä voidaan sekä alentaa että korottaa ammatinharjoittajan hakemuksesta, ja vielä verotusvuoden päätyttyäkin on mahdollista maksaa ns. ennakon täydennysmaksua. Ammatinharjoittajat välttyvät jäännösveron korolta verotuksessa, jos maksavat riittävän suuruisen ennakon täydennysmaksun viimeistään verovuotta seuraavan vuoden tammikuun loppuun mennessä.

Lääkäriliitto järjestää vuosittain jäsenille maksuttoman verokoulutustilaisuuden.

Lisätietoja: www.vero.fi ja www.veronmaksajat.fi

Lääkärinpalkkion määrää lääkäri

Toimiessaan itsenäisenä ammatinharjoittajana lääkäri määrää palkkionsa itse. Lääkärin perimän palkkion tulee vastata:

• vastaanoton kustannusrakennetta
• henkilökohtaista osaamista
• kulloistakin kilpailu- ja markkinatilannetta sekä
• muita palvelun antamiseen liittyviä olosuhteita.

Palkkioiden määrittelyssä auttaa ammatinharjoittajia varten kehitetty Lääkäriliiton jäsenpalvelu Practicus-laskuri (kirjaudu sisään Fimnet-tunnuksilla). Lääkäriliitto ei saa antaa ohjeita palkkiohinnoitteluun.

Asetus hintojen ilmoittamisesta astui voimaan 18.7.2013.  Säännös ei enää velvoita yksityislääkäriä pitämään hintatietoja välttämättä näkyvillä vastaanotollaan. Kuluttajansuojalain markkinointisäännökset, joiden perusteella markkinoinnissa on annettava tuotteesta tai palvelusta olennaiset tiedot, ovat edelleen voimassa. Markkinaoikeus ja korkein oikeus ovat tehneet ratkaisuja, joissa hinta on katsottu juuri tällaiseksi olennaiseksi tiedoksi. Lääkäriliitto suosittelee, että hintatiedot ovat edelleen potilaalle vaivattomasti saatavilla.
 

PuhTi -järjestelmän (puhelin- ja e-reseptien tilityspalvelu) käyttö Lääkäriliiton jäsenten osalta päättyi 31.12.2023.
Lääkäriliittojen neuvottelujärjestö ry:n päätöksen myötä palvelu on 1.1.2024 lähtien ainoastaan Suomen Eläinlääkäriliitto ry:n jäsenten käytettävissä.
 

Potilasvakuutus ja vastuu- ja oikeusturvavakuutus jäsenetuina

Suomen Lääkäriliitto on ottanut jäseniään varten OP Vakuutuksesta potilasvakuutuksen sekä ammattihenkilön vastuu- ja oikeusturvavakuutuksen. Vakuutusmaksun OP Vakuutukselle maksaa kokonaisuudessaan liitto. Potilas- ym. vakuutukset tulevat automaattisesti itsenäisille ammatinharjoittajille, joten niitä ei tarvitse erikseen hakea, vaan vakuutukset ovat voimassa heti, kun ammatinharjoittajatoiminta aloitetaan.

Lääkäriliiton ottama potilasvakuutus koskee vain itsenäisinä ammatinharjoittajina toimivia liiton jäseniä. Lääkäriä pidetään itsenäisenä ammatinharjoittajana, jos palkkio hänen antamastaan hoidosta suoritetaan hänelle itselleen ja hän on itse vastuussa palkkiotulojensa selvittämisestä ja niistä maksettavien verojen suorittamisesta.

Linkin Pohjolan lääkäreille suunnattuun verkkopalveluun löydät Vakuutukset-sivulta. Nähdäksesi sivun kokonaisuudessaan, kirjaudu sisään Fimnet-tunnuksilla.  

Potilasvahingot

Potilasvahinkolailla turvataan potilaille Suomessa annetun terveyden- ja sairaanhoidon yhteydessä aiheutuneesta henkilövahingosta korvaus ilman tuottamuksen tai syyllisyyden osoittamista.

Potilasvakuutuskeskuksella on potilasvahinkolain perusteella oikeus saada maksutta salassapidon estämättä kaikki vakuutusasian ratkaisemisessa tarvittavat tiedot. Jos potilas ei ole tyytyväinen potilasvakuutuskeskuksen ratkaisuun, hän voi saattaa asian potilasvahinkolautakunnan ratkaistavaksi. Potilasvahinkolautakunta antaa ratkaisusuosituksen korvausasiassa, ja jos potilas on edelleen tyytymätön, voi hän saattaa asian tuomioistuimen ratkaistavaksi.

Lisätietoja saat Potilasvakuutuskeskuksesta.

Potilasasiakirjat – ammatinharjoittaja on rekisterinpitäjä

Itsenäisenä ammatinharjoittajana toimiva lääkäri on rekisterinpitäjä ja velvollinen huolehtimaan potilasasiakirjojen laatimisesta ja säilyttämisestä. Lääkärikeskuksessa ammatinharjoittajalääkäri voi tehdä lääkärikeskuksen kanssa sopimuksen potilasasiakirjojen teknisestä ylläpidosta. Sopimisvaiheessa on syytä varmistaa, että lääkärin merkinnät ovat tarvittaessa vaikeuksitta erotettavissa lääkärikeskuksen yhteisarkistosta. Potilaiden tulee olla tietoisia ja hyväksyä potilastietojensa säilyttäminen keskitetyssä potilasarkistossa.

Potilasasiakirjojen laatiminen, säilyttäminen ja niistä tietojen antaminen

Potilaan asemaa ja oikeuksia koskevassa laissa ja sosiaali- ja terveysministeriön antamassa asetuksessa säädetään tarkemmin potilasasiakirjojen laatimisesta, säilyttämisestä ja niihin sisältyvien tietojen salassapidosta. .

Sähköinen sairauskertomus

Laki sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen sähköisestä käsittelystä tuli voimaan 1.7.2007.

Yksityisen terveydenhuollon palvelujen antajan tulee liittyä kansallisen potilastiedon arkistoon, jos hän säilyttää potilasasiakirjoja sähköisesti. Esimerkiksi lääkäriasemalla toimivan ammatinharjoittajan on syytä selvittää, miten kyseisessä toimipisteessä käytännössä menetellään. Jos ammatinharjoittaja pitää pientä kotivastaanottoa eikä tarkoituksena ole potilasasiakirjojen pitkäaikaissäilytys sähköisesti, ei järjestelmään tarvitse liittyä.

Salassapito, tietosuoja ja velvollisuus antaa tietoja

Lääkärin salassapitovelvollisuuden tarkoituksena on varmistaa hoidon kannalta välttämätön luottamuksellinen suhde lääkärin ja potilaan välillä. Yksityislääkärillä salassapitovelvollisuuden merkitys korostuu, sillä yksityislääkärin vastaanotolle hakeutuessaan potilas usein arvostaa nimenomaan hoitosuhteen luottamuksellisuutta ja terveydentilaansa liittyvien asioiden yksityisyyttä. Lääkärin tulee siis aina pitää mielessä salassapitovelvollisuutta koskevat eettiset ja juridiset normit. Lääkärin salassapitovelvollisuutta on selvitetty yksityiskohtaisemmin ja laajemmin Lääkärin etiikka-kirjassa.

Lääkärillä on yleensä oltava potilaan lupa antaa tätä koskevia tietoja, mutta on myös tilanteita, joissa lääkäreillä on lainsäädäntöön perustuva oikeus tai velvollisuus antaa näitä tietoja. Lääkärillä on esimerkiksi ilmoitusvelvollisuus tarttuvien tautien, syntymän ja kuoleman rekisteröinnin, kuolemansyyn selvittämisen ja lastensuojeluasioiden osalta. Ilmoitusvelvollisuutta on viime vuosina laajennettu.

Potilaan asemasta ja oikeuksista annetussa laissa säädetään potilasasiakirjoihin liittyvien tietojen luovuttamisesta. Lääkärin salassapito voi väistyä rikostutkinnassa tai esim. ajo-oikeuden tai ampuma-aseluvan myöntämistä harkittaessa.

Tarkempaa tietoa saa mm.  STM:n oppaasta Potilasasiakirjojen laatiminen ja käsittely – Opas terveydenhuollolle (STM 2012).

Tietojen antaminen vakuutusyhtiöille

Vakuutusyhtiöt tarvitsevat hoitavalta lääkäriltä erilaisia tietoja vakuutusten myöntämistä ja vakuutuskorvausten ratkaisemista varten. Kyseessä voi olla lakisääteinen vakuutus (esim. työtapaturma- ja ammattitautivakuutus, liikennevakuutus) tai vapaaehtoinen vakuutus (esim. henkivakuutus, matkatapaturmavakuutus). Työtapaturma- ja ammattitautilaissa ja liikennevakuutuslaissa on säädetty siitä, että vakuutuslaitoksella on salassapitosäännösten estämättä oikeus saada lääkäriltä tietoja tehtävänsä hoitamiseksi. Vapaaehtoisissa vakuutuksissa tietojen saanti perustuu vakuutusta tai korvausta hakevan omaan erityiseen valtuutukseen.

Vakuutusyhtiön pitää tietoja pyytäessään esittää täsmälliset perusteet oikeudelle saada tietoja, tietojen käyttötarkoitus sekä yksilöinti siitä, mitä tietoja nimenomaan halutaan. Tietopyynnöstä tulisi ilmetä mihin lainsäännökseen pyyntö perustuu.

Lääkäriliiton suositus potilastietojen luovuttamisesta 

Tapaturma-asian korvauslautakunnan (Tako) yleisohje

Terveydentilatiedot, esimerkit (pdf)

Vastaanottotoiminnan laatu

Lääkärien ammatinharjoittamisen tavoitteena on tuottaa laadukkaita terveyspalveluja. Lääkäriltä se edellyttää sekä ammatillisen osaamisen että vuorovaikutustaitojen jatkuvaa kehittämistä.

Lääkäriliiton suositus vastaanottotoiminnan laadusta 

Vuorovaikutus tärkeää

Hyvään vuorovaikutukseen kuuluu kuunnella ja perehtyä potilaan asiaan huolellisesti. Lääkärin on noudatettava hienotunteisuutta ja kunnioitettava potilaan itsemääräämisoikeutta ja yksilöllisiä tarpeita suorittaessaan haastattelua ja tutkimusta. Potilaalle pyritään tarjoamaan mahdollisuus asioida äidinkielellään.

Ongelmat pyritään ratkaisemaan potilaan ja lääkärin kesken. Jos tämä ei ole mahdollista, potilaalla tulee olla helposti saatavissa yksikön vastaavan lääkärin ja potilasasiamiehen yhteystiedot.

Lisätietoja: Ammatinharjoittajan mallisopimukseen liittyvät yleiset ehdot (pdf)

Ammatillisesta osaamisesta huolehdittava

Tutkimuksen ja hoidon on perustuttava lääketieteelliseen tietoon ja kokemukseen, hoitosuosituksiin ja yleisesti hyväksyttyihin menetelmiin. Hoitojen tulee olla kliinisesti vaikuttavia. Ammatinharjoittajan on itse huolehdittava riittävästä koulutuksesta, varattava aikaa ja panostettava siihen pysyäkseen nopeasti kehittyvän lääketieteen tasalla.

Ammatinharjoittamistoiminnan valvonta, kantelut ja valitukset

Sosiaali- ja terveysalan lupa- ja valvontavirasto (Valvira) ohjaa ja valvoo lääkärien ammatinharjoittamista. Valvira ohjaa ja valvoo myös terveydenhuollon toimintayksiköitä, kuten sairaaloita, terveyskeskuksia ja yksityisiä lääkäriasemia. Alueellinen ohjaus- ja valvontavastuu on aluehallintovirastoilla.

Valvontaviranomaiset ryhtyvät selvittämään asiaa saapuneen kantelun tai valituksen pohjalta. Kynnys aloittaa tutkinta on hyvin matala. Selvittely lähtee siitä, että Valvira tai aluehallintovirasto hankkii kaikki asiaan liittyvät potilasasiakirjat. Kantelukirjoituksesta lähetetään jäljennös asianomaiselle lääkärille kirjallisen vastineen laatimista varten. Kun viranomainen on saanut lääkärin vastineen, voidaan asia joko ratkaista suoraan tai tarpeen vaatiessa hankkia lausunto erikoisalan pysyvältä asiantuntijalta.

Huomattava osa potilaiden kanteluista koskee lääkärin käyttäytymistä eikä niinkään varsinaisia hoitoratkaisuja. Kantelut voidaan tehdä joskus pitkän ajan jälkeen tapahtuneesta, joten lääkärin on usein vaikea muistaa yksityiskohtia kyseisestä hoitotilanteesta. Näin ollen onkin erityisen tärkeää laatia potilasasiakirjat mahdollisimman huolellisesti. Yksityislääkäri on lain mukaan velvollinen antamaan viranomaisille näiden pyytämät selvitykset salassapitosäännösten estämättä. 

Kurinpito- ja rangaistusmenettelyyn joudutaan turvautumaan varsin harvoin. Seuraukset painottuvat ohjeiden antamisiin ja huomautuksiin, jotka tarkoittavat, että menettely ei ole ollut paras mahdollinen, mutta ei kuitenkaan niin virheellinen, että olisi ollut syytä turvautua varsinaisiin rangaistusmenettelyihin. Kirjallinen varoitus annetaan silloin, kun halutaan käyttää kurinpito- ja rangaistusmenettelyä, mutta ei kuitenkaan haluta rajoittaa lääkärin oikeuksia tai poistaa niitä.

Jos lääkärin ammatinharjoittamiseen liittyvä asia on esillä Valviran valvontalautakunnassa, on lääkärin useimmiten syytä käyttää oikeudellista avustajaa vastineen laatimisessa.

Lisätietoja Valvirasta.

Lääkäripalvelujen markkinointi

Markkinointia säänteleviä lakeja ovat mm. kuluttajansuojalaki. Kuluttaja-asiamies valvoo markkinoinnin lainmukaisuutta. Markkinaoikeus voi kieltää sakon uhalla elinkeinonharjoittajaa jatkamasta lainvastaista markkinointia. Lisätietoja Kilpailu- ja kuluttajavirastosta.

Lääkäriliiton jäsenten on noudatettava myös liiton antamia lääkäreitä ja lääkärinpalveluja koskevia markkinointiohjeita. Ohjeet on käyty läpi yhdessä Kuluttajaviraston kanssa ja Kuluttajavirasto on hyväksynyt ne myös omiksi ohjeikseen.

Lääkäriliitolla on erillinen markkinoinnin valvontalautakunta, joka valvoo liiton markkinointiohjeiden noudattamista, vaikka jokaisen lääkärin on omalta osaltaan ja vastaavan lääkärin palveluja tuottavan yhteisön osalta huolehdittava siitä, että markkinointi on ohjeiden mukaista.

Koska markkinointiin liittyy myös eettisiä näkökohtia, on liiton jäsenten noudatettava markkinoinnissa myös liiton antamia eettisiä ohjeita.

Yrittäjän työttömyysturva

Yrittäjälääkärikin voi vakuuttaa itsesi työttömyyden varalta. 

Päätoimiset yrittäjät ja ammatinharjoittajat voivat halutessaan vakuuttaa itsensä työttömyyden varaltaSuomen yrittäjäin työttömyyskassassa tai Ammatinharjoittajien ja yrittäjien työttömyyskassassa. AYT:n kassa on fuusioitunut 1.1.2020 alusta Suomen yrittäjäin työttömyyskassaan.