Osaava ja ammattitaitoinen lääkärikunta tarvitsee korkeatasoista opetusta ja tutkimusta

Opettajana ja tutkijana voi toimia paitsi yliopistolla myös muiden työnantajien palveluksessa ja apurahoilla. Yliopistot ovat yksityisiä työnantajia. Niiden rahoitusmalli asettaa haasteita yliopistojen lääkärien riittävyydelle, ansioedunvalvonnalle ja työskentelyolosuhteille.

Perinteisesti lääkärit työskentelevät yliopistolla kliinisinä opettajina, tutkijoina tai professoreina. Työnkuvaan sisältyy sekä opetusta että tutkimusta. Varsinaisen ansioedunvalvonnan lisäksi yliopistojen lääkärien edunvalvonnassa haluamme vaikuttaa: 

  • opetus- ja tutkimushenkilökunnan työn määrään ja työskentelyolosuhteisiin
  • perusopetuksen ja erikoistumiskoulutuksen riittäviin resursseihin ja
  • koulutuksen laatuun.

Korkealaatuisen tutkimustyön edellytyksiä yritämme parantaa koulutus- ja terveyspoliittisen vaikuttamisen kautta.

Tutkimusta tehdään muutenkin kuin yliopiston palkkalistoilla, kuten apurahoilla, erityisvaltionosuusrahoituksella tai muun työnantajan palveluksessa. Lääkäreitä työskentelee opetustehtävissä myös keskussairaaloissa ja terveyskeskuksissa.

Työsuhteessa yliopistoon

Yliopistojen palveluksessa toimii noin 900 lääkäriä. Työsuhteessa yliopistoon työskenteleviä lääkäreitä koskee Yliopistojen yleinen työehtosopimus. Lääkäriliitto osallistuu yliopistojen neuvottelutoimintaan ja tavoiteasetteluun yhdessä muiden akavalaisten liittojen kanssa JUKO:n Yliopistoneuvottelukunnan kautta.  Lääkäriliitolla ei ole virallista edustusta JUKOn yliopistosektorin neuvottelukunnassa, mutta meillä on pysyvä asiantuntijajäsen neuvottelukunnassa.

Yleiskorotukset ja muut korotukset

Sopimuskaudelle 1.2.2018 - 31.3.2020 on sovittu seuraavista korotuksista:

  • 1.4.2018 yleiskorotus 1,0 %
  • 1.4.2019 yleikorotus 1,1 %
  • 1.1.2019 paikallinen erä/järjestelyerä 0,5 % (0,3 % osuus sidottu palkkausjärjestelmätyöryhmän työhön)
  • 1.6.2019 paikallinen erä/järjestelyerä 0,85 %

Palkan muodostuminen

Yliopiston palkkaus koostuu tehtäväkohtaisesta ja henkilökohtaisesta palkanosasta. Tehtäväkohtainen palkanosa eli ns. vaati-osa määräytyy tehtävän vaativuustason perusteella. Henkilökohtainen palkanosa eli ns. henki-osa määräytyy henkilön suoritustason perusteella. Työehtosopimuksen liitteissä on taulukot vaati- ja henkiosien tasoista. Opettajat ja tutkijat sijoittuvat useimmiten vaativuustasoille 5-7 ja professorit vaativuustasosta 8 ylöspäin.

Opetus- ja tutkimushenkilöstö noudattaa pääosin kokonaistyöaikaa, jonka vuosittainen työaika on 1624 tuntia. Työntekijä ja esimies tekevät vuosittain työsuunnitelman työajan jakautumisesta ja vapaajaksoista. Työntekijä vastaa omasta työajastaan ja sen käyttämisestä työsuunnitelmassa oleviin tehtäviin. Yliopiston yleisen työehtosopimuksen loma-, perhevapaa- ym. määräykset poikkeavat KVTES:n ja Lääkärisopimuksen määräyksistä.

Osalla yliopistolla päätoimessa olevista lääkäreistä on sivuvirka yliopistollisessa sairaalassa. Sivuviran palkkaus ja muut sivuvirkasuhteeseen liittyvät asiat määräytyvät Kunnallisen Lääkärisopimuksen sairaalaliitteen (liite 3) mukaan. Sivuvirkaan kuuluvan kliinisen työn osuus vaihtelee sairaaloittain ja klinikoittain.

Tietoja yliopiston lääkärien ansioista.

Sopimuskaudelle 1.2.2018 - 31.3.2020 on perustettu työryhmä, jonka tarkoituksena on kehittää palkkausjärjestelmää. Työryhmätyön lähtökohdaksi sovittu, että suoritustasoja olisi jatkossa 4-5 ja alin suoritusprosentti nostetaan 4-10 %:iin.

Luottamusmiehet auttavat yliopistonkin lääkäriä

Yliopistoilla toimii JUKO:n luottamusmiesjärjestelmä. Lääkäritaustaisia luottamusmiehiä on yliopistoilla vain vähän, mutta ongelmatilanteissa voi ottaa yhteyttä muihin JUKO:n luottamusmiehiin tai pääluottamusmieheen. Heidän yhteystietonsa ovat kohdassa Luottamusmiestoiminta.

Sairaalan sivuvirkaan kuuluvissa asioissa sairaalan lääkäriluottamusmies toimii paikallisena neuvottelijana ja lääkärin tukena.

Tutkijana muun työnantajan palveluksessa

Lääkäri voi työskennellä tutkijana myös mm. teollisuuden ja tuotekehityksen palveluksessa, säätiöissä ja yksityisissä tutkimuslaitoksissa. Nämä ovat yksityisiä työnantajia, joten lääkäri sopii itse työsuhteeseensa liittyvistä asioista työnantajansa kanssa. Tarvittaessa voit kysyä neuvoa Lääkäriliiton lakimiehiltä.

Tutkimus-erityisvaltionosuusrahoituksella eli tutkimus-evolla tutkimusta tehdessään lääkäri on aina virkasuhteessa kunnalliseen työnantajaan, mutta virkavapaalla virantoimituksestaan. Virkavapaan aikana ei ole virantoimitusvelvollisuutta eikä myöskään päivystysvelvollisuutta.  Työsuhde-etuudet pysyvät voimassa virkavapaan aikanakin, mutta esimerkiksi vuosilomaa ei kerry kaikilta virkavapaa-ajan kuukausilta.

Yliopistosektorin lääkärien edunvalvonnallisen työryhmän loppuraportti

Lääkäriliiton hallitus asetti kesäkuussa 2015 työryhmän selvittämään ja kartoittamaan yliopistoissa työskentelevien lääkärien, tutkijoiden, opettajien ja professorien, edunvalvonnan kehittämistä ja suunnittelua. Työryhmän tehtävänä oli selvittää ja kartoittaa yliopistoissa työskentelevien lääkärien edunvalvonnalliset ongelmat ja laatia suunnitelma sekä linjata parannusehdotukset siitä, miten edunvalvontaa jatkossa yliopistosektorilla hoidettaisiin ja kehitettäisiin. Loppuraportti hyväksyttiin lokakuussa 2016.

Yliopistosektorin lääkärien edunvalvonnallisen työryhmän loppuraportti - tiivistelmä (pdf)
Yliopistosektorin lääkärien edunvalvonnallisen työryhmän loppuraportti (pdf)

Yliopisto professorin työnantajana

Professoriliiton Yliopisto professorin työnantajana -selvitys tehtiin sähköpostikyselynä kesäkuussa ja julkaistiin lokakuussa 2016.

Yliopisto professorin työnantajana -selvitys

Takaisin