Näkökulmia yksityissektoriin

Yksityissektori tarjoaa lääkäreille joustavia työnkuvia erilaisissa elämäntilanteissa. Yksityislääkärinä toimiminen on itsenäistä ja vastuullista, ja yrittäjänä tai ammatinharjoittajana lääkärin on tärkeä tuntea oman osaamisensa rajat. Tästä osiosta löydät paljon näkökulmia pohdittavaksi. 


Yksityisvastaanotto on vaativa työlaji

Polkuni yksityissektorille oli erikoisalalleni tavanomainen, jossa pienimuotoista vastaanottoa alettiin pitää jo erikoistumisvaiheessa. Itse aloitin tällaisen vuonna 2001. Tällöin kokemus ja tietotaito ei vielä päätä huimannut ja taakseni jäi varmasti epäsopivia silmälaseja ja havaitsemattomia sairauksia, tai jälkeenpäin katsoen turhia lähetteitä.

Tällainen yksityisvastaanotto kuitenkin harjaannutti käyttämään opittuja taitoja eri tavalla kuin sairaalan polilla ja kantamaan vastuuta. Lisäksi yksityisvastaanotto tuntui olevan juuri se paikka, jossa parhaiten oppi näöntutkimustekniikat, vaikka kantapäänkin kautta.

Yksityisvastaanotto on vaativa työlaji, koska vain sinä itse olet itsesi pomo, kollega ja hyvinvointipäällikkö. Koulutuksista tulee huolehtia ja pysyä ajan hermoilla. Lisäksi lupa-asiat ja vakuutukset pitää hoitaa kuntoon.

Lue Marko Määtän koko kirjoitus tästä.
 


Keikkatyötä elämäntilanteen vuoksi

Teen työtä pääasiassa keikkalääkärinä erikoisalani poliklinikoilla Itä-Suomessa. Lisäksi pidän hieman yksityisvastaanottoa ja päivystän. Keikkailu on ollut luonteva ja opettavainen tapa työskennellä erilaisissa ympäristöissä itselle sopivalla työajalla. Samalla on voinut pitää ”jalkaa sisällä” myös sairaalatyössä.

Kuulun siihen joukkoon pendelöiviä erikoislääkäreitä Itä-Suomessa, jotka hakevat elantonsa noin 150 km kokoisen ympyrän sisältä kotipaikkansa ympäriltä. Perinteisesti monet silmälääkärit ovat työskennelleet optikkoliikkeissä ja yksityisillä terveysasemilla yksityisinä ammatinharjoittajina. Keikkalääkärityötä sairaaloissa tekevien määrä on viime vuosina kasvanut. Jos on pidempään kokonaan poissa klinikasta, sairaalatyöhön palaamiseen voi liittyä kynnystä. Ehkäpä senkin takia pääasiassa yksityisvastaanottoa pitävistäkin kollegoista osa pitää mielellään säännöllisesti joitakin sairaalapäiviä kuukaudessa. 

Työsuhteen muodosta riippumatta olen kokenut, että mukana ovat työhyvinvoinnin kannalta tärkeät elementit, kuten pitkät hoitosuhteet, kollegiaalinen tuki, sujuva ja eri ammattiryhmien osaamista arvostava tiimityöskentely, hyvä johtaminen ja selkeät tavoitteet. On tervetullut olo työpaikalle ja yrittää tehdä parhaansa.

Lue Jussi Paternon koko kirjoitus tästä. 

 


Työsopimuksen ja yrittäjäsopimuksen eroista

Työsuhde ja yrittäjyys ovat eri asioita, joita koskevat myös eri sopimukset. Lue Lääkäriliiton lakimiehen Kati Lehtosen kokoama muistilista työsuhteen ja yrittäjänä toimimisen keskeisistä eroista ja siitä, mihin sopimuksissa kannattaa kiinnittää huomioita.
 


Alustatyö, työsuhde, yrittäjyys vai mikä?

Missä mennään Euroopassa ja meillä Suomessa? Erilaiset työn tekemisen muodot – kuten alihankinta, etävastaanotto ja alustatyö – lisääntyvät myös terveydenhuollon sektorilla perinteisen työsuhteessa toimimisen ja itsenäisen ammatinharjoittamisen ohella. Hyvinvointialueiden aloittaessa toimintansa vuoden alusta ovat myös ostopalveluiden muodot lisääntyneet. On entistäkin tärkeämpää tunnistaa klassiset työsuhteen ja yrittäjyyden tunnusmerkit ja pitää ne selvästi erillään. Välimaastossa liikutaan kuitenkin entistä enemmän ja rajat saattavat hämärtyä. Tähän on havahduttu niin Euroopan tasolla kuin Suomessakin.

Lue Lääkäriliiton lakimiehen Kati Lehtosen koko kirjoitus tästä.

Takaisin