Kunta-alan työsuhteisten ylityö- ja vuoronvaihtokielto, ohjeistus

Julkisalan koulutettujen neuvottelujärjestö JUKO aloittaa kunta-alalla ylityö- ja vuoronvaihtokiellon tiistaina 6.2.2018 kello 7.00. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto on voimassa toistaiseksi. Sen päättymisestä tiedotetaan erikseen.

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto koskee kaikkia JUKOn jäsenliitoissa kunta-alalla työskenteleviä työsuhteisia työntekijöitä. Kiellon ulkopuolelle on siis rajattu kunnalliset viranhaltijat. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei koske lisätyön tekemistä.

Juko on antanut ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon liittyviä käytännön ohjeita 5.2.2018. Tämä ohjeistus täydentää Jukon ohjeita lääkärien, hammaslääkärien ja eläinlääkärien osalta.

Kuten Jukonkin ohjeessa on todettu, ylityö- ja vuoronvaihtokiellon johdosta ei kenenkään henki ja terveys saa vaarantua. Luottamusmiehet voivat neuvotella työnantajan kanssa etukäteen kiellon ulkopuolelle työtehtävät/yksiköt, joissa henki ja terveys voi vaarantua.

Lähes kaikki kuntien lääkärit ja eläinlääkärit ovat viranhaltijoita, samoin noin puolet hammaslääkäreistä. Viranhaltijoille vain lakko on sallittu työtaistelutoimi lainsäädännön perusteella, joten viranhaltija ei voi ottaa osaa ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Tästä huolimatta viranhaltijoille voi tulla eteen tilanteita, joissa työpaikan työsuhteisten ylityö- ja vuoronvaihtokielto vaikuttaa heihin.

Viranhaltijat eivät saa osallistua ylityö- ja vuoronvaihtokieltoon. Heidän on täytettävä tavanomaiset virkavelvollisuutensa, minkä lisäksi he ovat velvollisia tekemään tarpeen mukaan suojelutyötä. Suojelutyöllä tarkoitetaan työtä, jonka suorittaminen työtaistelua toimeenpantaessa on välttämätöntä kansalaisten hengen tai terveyden vaarantumisen ehkäisemiseksi taikka sellaisen omaisuuden suojelemiseksi, joka työtaistelun johdosta erityisesti vaarantuu. Muilta osin virkalääkäreiden ei ole syytä työtaistelun johdosta tehdä esim. kiellon piirissä olevien hoitajien työtehtäviä.

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei lähtökohtaisesti aiheuta henkeä ja terveyttä uhkaavia tilanteita. Hengen ja terveyden vaarantuminen on käytännössä kuitenkin mahdollista kiireellistä hoitoa vaativissa työtehtävissä, jota ei voida siirtää potilasturvallisuutta vaarantamatta. Yleensä kyse on tällöin päivystyksellisestä hoidosta. Mikäli lääkäriä velvoitetaan ylimääräiseen päivystykseen suojelutyövelvoitteen johdosta, on suojelutyön perusteista hyvä neuvotella työnantajan kanssa luottamusmiehen välityksellä. Lääkärillä voi kuitenkin viime kädessä olla velvoite ylimääräiseen päivystykseen, jos hoitajaresurssin vajeen takia terveydenhuollon toimintayksikön kiirepäivystystä ei voida muutoin järjestää potilasturvallisuutta vaarantamatta.          

Ylityö- ja vuoronvaihtokielto ei koske myöskään vuokratyöyritysten kautta työskenteleviä työsuhteisia työntekijöitä, vaikka työntekijöiden palvelussuhteen ehdot määräytyvät osin KVTES:n ja Lääkärisopimuksen perusteella. Heidän työvelvoitteensa määräytyy kunkin tekemän työsopimuksen sisällön perusteella. Vuokratyöntekijöihin ei sovelleta myöskään suojelutyövelvoitetta, koska tätä koskevat määräykset seuraavat kunnallisesta viranhaltijalaista.

On syytä huomata, että eri pääsopijajärjestöjen linjaukset ylityö- ja vuoronvaihtokiellon toteuttamisesta poikkeavat osittain toisistaan.

Mitä ylityö- ja vuoronvaihtokielto tarkoittaa käytännössä kuntasektorilla työsuhteessa oleville lääkäreille, hammaslääkäreille ja eläinlääkäreille?

Kuntasektorilla työsuhteessa työskentelevät lääkärit, hammaslääkärit ja eläinlääkärit ovat ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä. Lääkäreistä työsuhteessa olevia työskentelee ainakin työterveyshuollossa. Terveyskeskusten hammaslääkäreistä noin puolet on työsuhteessa.

Lyhyesti sanottuna ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikanakin työntekijät tekevät kaiken, mihin heillä on työsopimuksensa ja noudatettavan lainsäädännön ja työehtosopimuksen perusteella velvollisuus. Ylityö- ja vuoronvaihtokielto kohdentuu siis tilanteisiin, jotka edellyttävät työntekijän suostumusta.

Mitä vuoronvaihtokielto tarkoittaa?

Työntekijä tekee vahvistettuun työvuoroluetteloon merkityn työajan, mutta ei anna suostumustaan työvuoroluettelon muuttamiseen tilanteessa, jossa työnantajalla ei olisi siihen yksipuolista oikeutta.

Tiistaina 6.2. työaikani pitäisi alkaa kello 8 ja päättyä kello 15.30 Menenkö töihin normaalisti kello kahdeksaksi?

Työntekijöillä on velvollisuus noudattaa vahvistettua ja tiedoksi annettua työvuoroluetteloa samalla tavoin kuin yleensäkin. Töihin tulee siis mennä kahdeksaksi.

Miten vuoronvaihtokielto vaikuttaa työvuoroluettelon muuttamiseen?

Työvuoroluettelo on saatettava kirjallisesti työntekijöiden tietoon viimeistään viikkoa ennen työaikajakson alkamista. Tiedoksi annettua työvuoroluetteloa voidaan muuttaa työntekijän suostumuksin tai perustellusta syystä. Työnantajalla ei ole oikeutta yksipuolisesti pidentää työvuoroa työvuoron jo alettua.

Vuoronvaihtokiellon aikana ei tule antaa suostumusta työnantajan aloitteesta tehtävään työvuoroluetteloon muutokseen. Jotta työnantaja voisi vuoronvaihtokiellon aikana muuttaa tiedoksi annettua työvuoroluetteloa, edellyttää se siis perusteltua syytä.

Lääkärisopimuksen työvuoroluetteloa koskevassa soveltamisohjeessa on todettu seuraavaa perustellusta syystä:

Perustellun syyn olemassaolo työvuoroluettelon muutokseen harkitaan kussakin tapauksessa erikseen. Näitä ovat mm. toiminnalliset syyt, jotka voivat johtua esim. potilaiden määrästä, laadusta ja hoidollisista tarpeista, tai henkilöstön yllättävästä poissaolosta. Perusteltu syy on myös se, jos viranhaltija ei esim. sairauden takia tee hänelle merkittyä työ- tai päivystysvuoroa, josta on työvuoroluetteloon suunniteltu vapaa-aikakorvaus, tai kun työvuoroluettelo on laadittu virheellisesti. Perusteltu syy ja myös suositeltava menettely on se, että kun työtä joudutaan jonakin päivänä tekemään suunniteltua enemmän, vähennetään työaikajakson muiden työpäivien työaikaa, mikäli se toiminnan kannalta on mahdollista, vastaavasti siten, että säännöllinen työaika pysyy keskimäärin edellä 12 §:n 2 momentissa todettuna 38 tunnin 15 minuutin viikkotuntina.

Säännöllisen työaikani pitäisi päättyä klo 15.30, mutta potilaalle suoritettava toimenpide on tässä vaiheessa vielä kesken. Pitääkö minun keskeyttää toimenpiteen suorittaminen vuoronvaihtokiellon vuoksi?

Vuoronvaihtokiellosta huolimatta kyseiselle potilaalle suoritettavat toimenpiteet tehdään normaalisti loppuun.

Saako ylityö- ja vuoronvaihtokiellon aikana tehdä lisätyötä (esimerkiksi jononpurkua)?

Lisätyötä saa teettää vain työntekijän suostumuksella, jollei lisätyöstä ole sovittu työsopimuksessa. Lisätyö ei kuitenkaan ole kiellon piirissä.

Lääkärisopimuksessa on kahdenlaista lisätyötä: kliinistä lisätyötä ja muuta lisätyötä. Terveyskeskuksissa kliinisellä lisätyössä tarkoitetaan terveyskeskuksen lääkärin/hammaslääkärin kliinistä vastaanottotyötä, jota tehdään työnantajan aloitteesta lääkärin/hammaslääkärin säännöllisen työajan lisäksi ja joka ei tapahdu työvuoroluetteloon merkittynä säännöllisenä työaikana eikä päivystysaikana. Korvattavaa muuta lisätyötä puolestaan on työnantajan aloitteesta säännöllisen työajan lisäksi tehty työ, joka ei ole ylityötä, kliinistä lisätyötä eikä päivystystä.

Kliininen lisätyö- ja muu lisätyö eivät ole ylityö- ja vuoronvaihtokiellon piirissä.

Vaikuttaako ylityö- ja vuoronvaihtokielto työpaikkapäivystykseen?

Ei vaikuta.

Vaikuttaako ylityö- ja vuoronvaihtokielto vapaamuotoiseen päivystykseen (ns. puhelinpäivystys)?

Antaessaan suostumuksensa varallaoloon, on työntekijä antanut suostumuksen myös mahdolliseen varallaolon aikana syntyvään lisä- ja ylityöhön. Varallaolon aikana syntyvästä ylityöstä ei voi kieltäytyä.

Lääkärisopimuksen soveltamisalalla vapaamuotoisen päivystyksen aikaisessa työssä harvoin on edes kysymys sopimuksen tarkoittamasta ylityöstä.

Mikä Lääkärisopimuksessa on sellaista ylityötä, jota ylityökielto koskee?

Ylityötä saa teettää vain työntekijän kutakin kertaa varten erikseen antamalla suostumuksella. Työntekijä voi kuitenkin antaa suostumuksensa määrätyksi lyhyehköksi ajanjaksoksi kerrallaan, jos tämä on työn järjestelyjen kannalta tarpeen.

Lääkärisopimuksessa ylityötä koskee määritelmä ”muu ylityö”. Muuta ylityötä on työnantajan aloitteesta tehty työ, joka ei ole kliinistä lisätyötä tai päivystystä ja joka ylittää seuraavan tuntimäärän: 38 tuntia 15 minuuttia kerrottuna työaikajakson viikkojen lukumäärällä. Esimerkiksi jo työaikajakson viikkojen lukumäärä on kolme, on ylityöraja 3 x 38 h 15 min=114 h 45 minuuttia.

Lääkärisopimuksessa ”muu ylityö” on käytännössä muuta kuin kliinistä työtä.

Tämän työn tekeminen on ylityökiellon piirissä. Poikkeuksena on tilanne, jossa työntekijä olisi antanut suostumuksen ylityöhön jo ennen ylityökiellon voimaantuloa.

Seuraavat ohjeet koskevat myös viranhaltijoita:

Mitä jos hoito lykkääntyy tai peruuntuu?

Mikäli potilaalle ennakkoon suunniteltuja hoitoja joudutaan ylityö- ja vuoronvaihtokiellon vuoksi merkittävästi muuttamaan tai ne aiheuttavat viivästymistä, on työnantajan selvitettävä, olisiko suunniteltu hoito voitu antaa jossain muussa terveydenhuollon toimintayksikössä. Mikäli hoitoa ei saada hankittua muualta, on siitä tehtävä merkintä potilasasiakirjoihin.

Onko potilasasiakirjoihin syytä tehdä erityisiä merkintöjä?

Potilasasiakirjamerkinnät perusteluineen on tehtävä erityisen huolellisesti varsinkin niissä tilanteissa joissa potilaalle ennakkoon suunniteltua lääketieteellistä hoitoa joudutaan merkittävästi muuttamaan työntekijöiden ylityö- ja vuoronvaihtokiellon seurauksena. 

 

Lisätietoja antaa: lakimies Konstantin Laakkonen, p. 09 3930738, konstantin.laakkonen@laakariliitto.fi

Takaisin