Ammatillinen kehittyminen

Lääkärit haluavat ylläpitää, ajantasaistaa ja lisätä ammattitaitoaan.
Valtaosa lääkäreistä osallistuu täydennyskoulutukseen säännöllisesti. 

Lääkäri 2023 -tutkimus

Lääkäri 2023 tutkimuksen raportti on julkaistu 12.6.2024

Lääkäri 2023 tutkimus tarkasteli mm. lääkärikoulutuksen hakeutumisen syitä, perus- ja erikoistumiskoulutuksen laatua koulutettavien näkökulmasta sekä koulutuksen vastaavuutta suhteessa työelämän vaatimuksiin. Tutkimusjoukko koostui otoksesta vuosina 2012-2021 valmistuneita lääkäreitä (n= 2 889), joista vastasi 1 225 henkilöä.

Kiinnostus ihmiseen on säilynyt lääkärikoulutukseen hakeutumisen pääasiallisena motiivina. Toisaalta palkan merkitys oli hieman kasvanut verrattuna viiden vuoden takaisiin tuloksiin.

Neljä viidestä vastaajasta arvioi peruskoulutuksen vastaavan nykyistä työtä melko tai erittäin hyvin. Kuitenkin esimerkiksi johtamisen taitojen opetuksen riittävyys arvioitiin melko vähäiseksi: vain noin neljännes piti määrää sopivana. Sairaalatyön opetukseen tyytyväisiä oli enemmin (n. 79 %) kuin terveyskeskustyön opetukseen (56 %). Verrattuna edelliseen tutkimukseen vuodelta 2018, terveyskeskustyöhön tyytyväisten osuus oli vähentynyt.

Erikoistumishalukkuus ei ollut muuttunut aiempiin tutkimuksiin verrattuna. Kolme neljästä vastaajasta koki erikoislääkärikoulutuksen vastaavan omaa työtään melko tai erittäin hyvin.

Raportti sisältää runsaasti mielenkiintoisia tuloksia lääkärikoulutuksesta ja samalla nostaa esiin kysymyksiä, joiden tarkempaa tarkastelua varten tarvitaan lisätutkimusta.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Lääkäriliiton ja yliopistojen kanssa. Raportti on julkaistu STM:n julkaisusarjassa ja löytyy täältä. Tutkimuksen tiedote löytyy täältä.

 

Lääkärien tieteellinen tutkimustyö Joka kolmas lääkäri osallistui jollakin tapaa tieteellliseen tutkimustyöhön ja joka neljäs lääkäri oli väitellyt.

Mitä on lääkärien kollegiaalisuus 2000-luvulla? Tutkimuksessa lääkärit kertoivat näkemyksensä kollegiaalisuudesta.

Tuloksia lääkärikouluttajista 2022  Lääkäriliitto selvitti kuinka lääkäri kouluttaa tai ohjaa työssään, missä rooleissa kouluttajat toimivat ja millaista koulutus/ohjaustehtäviä lääkäreillä on.

Lääkärijohtajuus - Lääkäripäivät 24.1.2024

 

Täydennyskoulutus

Lääkärit osallistuivat toimipaikan ulkopuolella järjestettävään täydennyskoulutukseen keskimäärin 6,8 päivää vuoden 2022 aikana.

 

Koulutuspaikkakysely 2023

Erikoistuvien lääkärien ja yleislääketieteen erityiskoulutuksessa olevien lääkärien kokemuksia päivystystyön kuormittavuudesta

Terveydenhuollon päivystystoimintaa keskitettiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuutosta vuonna 2017. Ympärivuorokautinen päivystys koottiin suuriin yhteispäivystyksiin, eikä pieniä päivystysyksiköitä enää käytännössä ole. Keskittäminen on lisännyt päivystysten työmäärää. Merkittävä osa Suomen päivystyspisteissä ympärivuorokautista päivystystä tekevistä lääkäreistä on koulutettavia lääkäreitä, joille päivystystyö on osa erikoislääkärikoulutusta tai yleislääketieteen erityiskoulutusta. 

Tässä raportissa esitetään Nuorten Lääkärien Yhdistyksen ja Lääkäriliiton yhteistyönä toteuttaman Koulutuspaikkakyselyn päivystystyötä koskevien kysymysten tuloksia. Lähes kaksi kolmesta päivystävistä koulutettavista lääkäreistä kokee päivystystyön lisäävän merkittävästi kuormitusta. Vielä yleisempää päivystystyön kuormituksen kokeminen on yliopistollisissa sairaaloissa työskentelevillä. 

Päivystystyö jo valmiiksi raskaan työn lisänä, lisääntynyt kiire sekä palautumisen haasteet nousivat kyselyssä esiin kuormitusta kasvattavina tekijöinä. Kuormitusta vähentävinä tekijöinä tunnistettiin hyvin järjestetty ja riittävä konsultaatiotuki päivystysaikana, toimivat päivystysvuorojärjestelyt ja hyvä perehdytys. 

Päivystystyö on nuorille lääkäreille monella tapaa kuormittavaa, mutta myös tärkeä osa koulutusta. Palvelujärjestelmän muutoksia tehtäessä tulee muistaa, ettei päivystysyksiköiden työmäärää voida kasvattaa ilman riittävää lisäresursointia, jottei kuormitus entisestään lisäänny. Myös työn järjestämiseen, perehdytykseen ja riittävään konsultaatiotukeen täytyy kiinnittää entistä enemmän huomiota. 

Päivystyskuormitusraportti

_____________________

Kysely tarkastelee erikoistumiskoulutuksen laatua monista näkökulmista. Koulutuspaikkakysely toteutetaan Lääkäriliiton ja Nuorten Lääkärien Yhdistyksen yhteistyönä.

Tulokset paljastivat, että myönteiset arvioit koulutuspaikoista ovat selvästi lisääntyneet suhteessa vuoden 2021 tilanteeseen. Sen sijaan tutkimuksen tekemisen yleisyys ja kiinnostus tutkimustyöhön oli laskenut, mikä on huolestuttavaa.

Koulutuspaikkakyselyn trendit 2017-2021 syvensi tietoja tarkastelemalla vuosien 2017-2021 aineistoja.

Opiskelijatutkimus

Opiskelijatutkimus 2024 on käynnistymässä. Lääkäriliiton ja Medisiinariliiton yhteistyönä toteutettavalla tutkimuksella kerätään 1.-6. vuosikurssin opiskelijoilta tietoa mm. näkemyksistä opetusryhmien koosta, opetuksen laadusta, kuormituksesta ja tulevaisuuden suunnitelmista, ulkomailla opiskelevien määristä, lähdön syistä ja Suomeen palaamisen suunnitelmista sekä kesätöistä, työtyytyväisyydestä ja palkkauksesta.

Tutustu Opiskelijatutkimus 2024:n tietosuojaselosteeseen.
 

 

Opiskelijatutkimus selvitti vuonna 2022 lääketieteen opiskelijoiden kokemuksia opintojen laadusta ja resursseista. Lääketieteen opiskelijat toivovat pienempiä opetusryhmiä, enemmän potilaskohtaamisia ja erilaisten
toimenpiteiden harjoittelua. Kysely keräsi myös tietoa opiskelijoiden kesätöistä terveydenhuollossa. Lääkäriliitto toteutti tutkimuksen yhdessä Suomen Medisiinariliiton kanssa.

Opiskelijat kesätyössä lääkärin sijaisena

Lääketieteen tutkinto-opiskelijat ulkomailla

Lääketieteen opiskelijoiden määrä ulkomailla on kasvanut viime vuosina. Kelan opintotukea ulkomaille sai lukuvuonna 2022 - 2023 yhteensä 1 129 opiskelijaa. Lääkäriliitto seuraa kyselyillä opiskelijoiden aikeita palata Suomeen.

Takaisin