Tutkittua tietoa Työolot ja hyvinvointi Työolot ja hyvinvointi Tutkimme lääkärien työhyvinvointia ja keinoja lääkärien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Mitä teemme Tutkimme lääkärien työhyvinvointia ja pyrimme löytämään keinoja lääkärien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Työolojen ja työympäristön tulee tukea työhyvinvointia ja työkuorman pitää olla tasolla, joka mahdollistaa palautumisen. Seuraamme työolojen ja työhyvinvoinnin kehittymistä ja muutoksia viiden vuoden välein toistettavan Lääkärien työolot ja terveys -tutkimuksen avulla. Työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä kartoitetaan tarpeen mukaan myös muiden tutkimustemme yhteydessä. Esimerkiksi potilastietojärjestelmien toimivuus on osoittautunut merkittäväksi työhyvinvointiin yhteydessä olevaksi työolotekijäksi. Tutkimuksia teemme sekä itsenäisesti, että yhteistyössä monien eri asiantuntijatahojen kanssa. Tutkimuksemme työoloista ja hyvinvoinnista Lääkärin työolot ja terveys Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä (Polte) Koulutuspaikkakysely – ammatillisia jatkotutkintoja suorittavat Lääkäri-tutkimus – koulutus ja työelämä Opiskelijatutkimus – lääketieteen opiskelijoiden hyvinvointi Lääkärin työaika Hyvinvoinnin ja työlojen tutkimus | Päivystyksestä tietojärjestelmiin Laajin lääkäreiden hyvinvointia ja työoloja seuraava tutkimuksemme on viiden vuoden välein toteutettava Lääkärin työolot ja terveys -tutkimus. Tutkimuksessa tarkastellaan lääkäreiden työoloja, hyvinvointia ja terveyttä eri näkökulmista. Lisäksi toteutamme kohdennettuja tutkimuksia tai tutkimusten osia erilaisista hyvinvoinnin ja työolojen näkökulmista. Muun muassa erikoisalasta, toimipaikasta ja uravaiheesta riippuen lääkärin hyvinvoinnin kipupisteet voivat vaihdella, sillä työnkuva, tavat tehdä työtä, päivystysmäärät ja kiiretilanteet vaihtelevat merkittävästi. Lisäksi elämäntilanne, ikä ja kokemus voivat näyttäytyä erilaisina näkökulmina hyvinvoinnissa. Päivystyskuormitus Päivystysvelvollisuus kuuluu lääkärin virkavelvollisuuksiin hyvinvointialueilla. Päivystys ei myöskään sisälly säännölliseen työaikaan, vaan on ylityöluonteista työtä. Lääkäreiden päivystysvuorojen pituudet vaihtelevat, tyypillisin päivstysvuoro on arkena 16-18 tuntia. Päivystys voi olla kuormittavaa jo valmiiksi vastuullisen ja raskaan työn päälle. Olemme tutkineet lääkäreiden päivystykseen liittyviä tekijöitä eri tutkimuksilla. Erityisesti sairaaloissa ja erikoistuvilla lääkäreillä päivystyskuorma voi olla iso, joten päivystyskuormitusta on selvitetty ammatillista jatkotutkintoa suorittaville suunnatulla Koulutuspaikkakyselyllä ja vuonna 2021 toteutimme kyselytutkimuksen päivystäville lääkäreille, jolla kerättiin ajantasaista tietoa päivystysjärjestelyistä ja lääkärien päivystystä koskevista mielipiteistä. Yksityisellä sektorilla päivystystyö on vähäistä. Lääkärien päivystysvelvollisuus ei myöskään koske yksityistä sektoria, vaan ainoastaan niitä julkisen sektorin toimipaikkoja, joissa noudatetaan lääkärien virkaehtosopimusta. Tutustu lääkäreiden päivystystyöhön tarkemmin täältä Terveydenhuollon päivystystoimintaa keskitettiin osana sosiaali- ja terveyspalveluiden rakennemuutosta vuonna 2017. Ympärivuorokautinen päivystys koottiin suuriin yhteispäivystyksiin, eikä pieniä päivystysyksiköitä enää käytännössä ole. Keskittäminen on lisännyt päivystysten työmäärää. Merkittävä osa Suomen päivystyspisteissä ympärivuorokautista päivystystä tekevistä lääkäreistä on koulutettavia lääkäreitä, joille päivystystyö on osa erikoislääkärikoulutusta tai yleislääketieteen erityiskoulutusta. Pyrimme vaikuttamaan kuormituksen kohtuullisuuteen edunvalvonnan keinoin ja toimet ja päätökset perustamme tutkittuun tietoon. Tutustu Koulutuspaikkakyselymme päivystyskuormitusraporttiin täältä Kuormitus lääkärin työssä Jatkuva kiire ja tekemättömät työt kuormittavat suomalaisia lääkäreitä eniten, ilmeni Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimuksessa. Lääkärien kokemus kiireestä ja siihen liittyvästä resurssipulasta on lisääntynyt aiemmasta, vuonna 2015 tehdystä tutkimuksesta. Yli puolet lääkäreistä kokee jatkuvaa kiirettä ja tekemättömien töiden painetta vähintään melko usein. Toiseksi eniten lääkäreitä kuormittavat hankalat, huonosti toimivat tietotekniset laitteet ja ohjelmat sekä niiden muutokset. Tietojärjestelmien aiheuttama kuormitus näyttää jopa hieman vähentyneen vuodesta 2015. Silloin tietojärjestelmät olivat kuormituslistan kärjessä. Tarkkaa tietoa ei ole siitä, mistä muutos johtuu. Kuormitustekijät eroavat ikäryhmittäin. Kahta vanhinta ikäryhmää muuttuvat tietojärjestelmät kuormittavat enemmän kuin nuorempia. Nuorimpia lääkäreitä kuormittavat esimerkiksi pelko virheen tekemisestä potilastyössä ja potilaiden odotukset. Terveyskeskuksissa ja sairaaloissa kuormitus on korkeinta, yksityissektorilla vähäisempää. Erityisesti terveyskeskuksissa koetaan jatkuvaa kiirettä, työn pakkotahtisuutta ja lääkärimäärän riittämättömyyttä. Yksityissektorin vähäisempään kuormitukseen lienee useita syitä, kuten resurssit. Monet työskentelevät yksityisellä ammatinharjoittajina, jolloin he ovat oman työnsä herroja. Julkisella sektorilla lääkärit kokevat kiireen lisäksi kuormittavaksi työn hallintaan ja sujuvuuteen liittyvät ongelmat. Yksityisellä työskentelee vanhempia lääkäreitä kuin julkisella. Iän tuoma kokemus voi vaikuttaa myös kuormituksen tunteeseen. Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimuksen ovat tehneet Suomen Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos ja Helsingin yliopisto. Tutkimus uusitaan viiden vuoden välein ja vuonna 2024 kerätyn uuden aineiston käsittely on parhaillaan käynnissä. Tutustu Lääkärin työolot ja terveys -tutkimukseen tarkemmin täältä Tietojärjestelmiin liittyvä stressi Potilastietojärjestelmien tulisi optimaalisesti toimiessaan tukea ja nopeuttaa lääkärin työtä, sekä parantaa potilasturvallisuutta. Käytettävyyden ja teknisen toimivuuden lisäksi tutkimuksissa tarkastellaan esimerkiksi tiedonkulun sujuvuutta ja hyötyjä, eli esimerkiksi auttaako järjestelmä välttämään päällekkäisiä tutkimuksia. Järjestelmiä tarkastellaan myös johtamisen näkökulmasta. Lääkärien tietojärjestelmien toimimattomuuteen ja jatkuviin muutoksiin liittyvä stressi ja kuormittuneisuus on kasvanut. Stressiä on mitattu vuosina 2006, 2010 ja 2015 ja joka mittauskerralla lääkärit kokivat tietojärjestelmiin liittyvää stressiä yhä enemmän. Eniten stressi lisääntyi perusterveydenhuollossa, kun taas sairaaloissa oli kasvu pystytty pysäyttämään vuosien 2010 ja 2015 välillä. Tutustu Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä -tutkimukseen täältä Uusimmat tutkimukset Tutkimus Hyvinvointi Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) hankekokonaisuutta, jossa arvioidaan tietojärjestelmiä mm. lääkärien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden toimesta. Tutkimus Hyvinvointi Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Työolot Työolot ja terveys Tutkimme lääkärien työhyvinvointia ja pyrimme etsimään keinoja lääkärien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteenamme on kestävä työelämä, jossa työolot eivät ole rajoite työuran pituudelle. erikoistuminen jaksaminen kuormitus Tutkimus Erikoistuminen Hyvinvointi Palkkaus Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Työolot Lääkärin työaika Lääkärin työajat liittyvät hyvinvointiin, potilasturvallisuuteen, lääkärin ansioihin ja kokonaisuudessaan lääkärin työkykyyn mutta samalla terveyspalveluiden toimintaan. Seuraamme lääkäreiden työaikoja, päivystysmääriä, osa-aikatyötä ja sen syitä sekä omien tutkimusten että rekisteritietojen avulla. erikoistuminen hyvinvointialue jaksaminen julkinen koulutuspaikka kuormitus osa-aikatyö palkka päivystys päivystyskorvaus yksityinen yrittäjyys Tutkimus Erikoistuminen Hyvinvointi Koulutus Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Työolot Lääkäri-tutkimus Tutkimus on jatkoa viiden vuoden välein toistetulle poikkileikkaustutkimusten sarjalle, jonka toteuttamista sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut 35 vuoden ajan. Tutkimus on kohdistettu erityisesti perus- ja erikoistumiskoulutuksiin niissä toteutettujen uudistusten vuoksi. Tutkimuksen ja tulevien erillisjulkaisujen tuloksia hyödynnetään yhteistyökumppanien toimesta terveyspalvelujärjestelmän ja erikoislääkärikoulutuksen kehittämisessä. erikoistuminen koulutus Tutkimus Erikoistuminen Hyvinvointi Koulutus Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Työolot Koulutuspaikkakysely Koulutuspaikkakyselyn avulla arvioidaan erikoistumiskoulutuksen laatua koulutettavan näkökulmasta. Kyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa koulutuspaikkoja tunnistamaan mahdollisia kehitystarpeita. erikoistuminen jaksaminen koulutus koulutuspaikka kuormitus Tutkimus Hyvinvointi Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Eutanasian laillistamista ja lääkäriavusteista itsemurhaa koskevat mielipiteet 2024 Lääkäriliitto ja Tampereen yliopisto ovat toteuttaneet kyselytutkimuksen lääkärien eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa koskevista mielipiteistä. eutanasia jaksaminen Työhyvinvointi ja työpaikan haasteet Lääkärin tulisi pitää itsestään vähintään yhtä hyvää huolta kuin potilaistaan. Lue aiheesta tarkemmin työelämäoppaastamme Lue lisää Lääkärin työehdot Tutustu hyvinvointialueiden lääkäreiden työehtoihin eli Lääkärisopimukseen täältä: Lue lisää Lääkäriliiton koulutukset Lääkäriliiton koulutuksista löydät lisätietoa täältä: Lue lisää Lisätietoja Peppiina Saastamoinen Tutkija 040 506 9190 peppiina.saastamoinen@laakariliitto.fi
Tutkimus Hyvinvointi Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) hankekokonaisuutta, jossa arvioidaan tietojärjestelmiä mm. lääkärien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden toimesta.
Tutkimus Hyvinvointi Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Työolot Työolot ja terveys Tutkimme lääkärien työhyvinvointia ja pyrimme etsimään keinoja lääkärien kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistämiseksi. Tavoitteenamme on kestävä työelämä, jossa työolot eivät ole rajoite työuran pituudelle. erikoistuminen jaksaminen kuormitus
Tutkimus Erikoistuminen Hyvinvointi Palkkaus Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Työolot Lääkärin työaika Lääkärin työajat liittyvät hyvinvointiin, potilasturvallisuuteen, lääkärin ansioihin ja kokonaisuudessaan lääkärin työkykyyn mutta samalla terveyspalveluiden toimintaan. Seuraamme lääkäreiden työaikoja, päivystysmääriä, osa-aikatyötä ja sen syitä sekä omien tutkimusten että rekisteritietojen avulla. erikoistuminen hyvinvointialue jaksaminen julkinen koulutuspaikka kuormitus osa-aikatyö palkka päivystys päivystyskorvaus yksityinen yrittäjyys
Tutkimus Erikoistuminen Hyvinvointi Koulutus Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Työolot Lääkäri-tutkimus Tutkimus on jatkoa viiden vuoden välein toistetulle poikkileikkaustutkimusten sarjalle, jonka toteuttamista sosiaali- ja terveysministeriö on tukenut 35 vuoden ajan. Tutkimus on kohdistettu erityisesti perus- ja erikoistumiskoulutuksiin niissä toteutettujen uudistusten vuoksi. Tutkimuksen ja tulevien erillisjulkaisujen tuloksia hyödynnetään yhteistyökumppanien toimesta terveyspalvelujärjestelmän ja erikoislääkärikoulutuksen kehittämisessä. erikoistuminen koulutus
Tutkimus Erikoistuminen Hyvinvointi Koulutus Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Työolot Koulutuspaikkakysely Koulutuspaikkakyselyn avulla arvioidaan erikoistumiskoulutuksen laatua koulutettavan näkökulmasta. Kyselyn tavoitteena on tuottaa tietoa, joka auttaa koulutuspaikkoja tunnistamaan mahdollisia kehitystarpeita. erikoistuminen jaksaminen koulutus koulutuspaikka kuormitus
Tutkimus Hyvinvointi Terveydenhuolto Suomessa Työ ja ura Eutanasian laillistamista ja lääkäriavusteista itsemurhaa koskevat mielipiteet 2024 Lääkäriliitto ja Tampereen yliopisto ovat toteuttaneet kyselytutkimuksen lääkärien eutanasiaa ja lääkäriavusteista itsemurhaa koskevista mielipiteistä. eutanasia jaksaminen