Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2021 tutkimus
Tutkimuksen tiedonkeruu on päättynyt ja alustavia tuloksia on odotettavissa kevään aikana. Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) hankekokonaisuutta, jossa arvioidaan tietojärjestelmiä mm. lääkärien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden toimesta.
Tutkimussarjan aiemmat tutkimukset
Lääkärit ovat arvioineet potilastietojärjestelmiä vuosina 2010, 2014 ja 2017. Alta löydät linkkejä tutkimusjulkaisuihin.
Tutkimusartikkelit
- Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen (Uusi!)
- Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman (Uusi!)
- Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014
- Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia (pdf)
- Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu (pdf)
- Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu - kaikissa kehitettävää
- Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä
Tiedotteet
- Tietojärjestelmät eivät vielä tue sote-uudistusta (1.6.2017 klo 11)
- Yksityislääkärit tyytyväisempiä potilastietojärjestelmiinsä kuin julkisen sektorin kollegansa (4.6.2015)
- Lääkärit edelleen kriittisiä, myönteistäkin kehitystä nähtävissä (4.12.2014)
Muut materiaalit
- Digitalisaatio sosiaali- ja terveydenhuollossa - seminaari 12.1.2016
- Lääkärit potilastietojärjestelmien käyttäjinä
- Onko käytettävyys parantunut?
- Tiedonvaihdon kehittyminen
- Potilastietojärjestelmien tuotemerkkikohtaiset erot erikoissairaanhoidossa ja perusterveydenhuollossa
- Terveyskeskusten ja sairaaloiden potilastietojärjestelmiä koskevat mielipiteet (tekniset ominaisuudet, käytettävyys, tiedon esitystapa, potilasturvallisuus ja hoidon laatu, lääkitys, yhteistyö ja tiedonkulku).
Lomakkeet
Lääkärin työolot ja terveys 2019 tutkimuksen tuloksia
Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimus tehtiin syksyllä 2019 yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimukseen vastasi 4 448 lääkäriä. Tutkimukseen sisältyy satunnaisotoksen lisäksi pitkittäistutkimukseen kuuluva joukko.
Tutkimus selvitti mm. lääkärien työolosuhteita, kuormitus- ja voimavaratekijöitä, työuupumusta, stressiä, terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä. Lisäksi muita aiheita olivat mm. työpaikkaväkivalta ja lääkärien kokemukset syrjinnästä.
- Lääkärin työolot ja terveystutkimus - tuloksia 2019 ja vertailua aiempien vuosien tuloksiin (pdf)
- Masennus ja muut mielenterveydenhäiriöt, itsemurhat
- Stressi, työuupumus
- Uniongelmat
- Työkyky
- Sairauspoissalot ja -läsnäolo
- Terveyskäyttäytyminen
- Työssä esiintyvä syrjintä, väkivalta ja kuormitustekijät (pdf)
- Kuormitustekijät
- Syrjintä ja eriarvoinen kohtelu työssä
- Henkinen ja fyysinen väkivalta työpaikalla, seksuaalinen häirintä
- Tutkimuksen ennakkotuloksia lääkärien kokemasta syrjinnästä työpaikoilla ja työn kuormitustekijöistä on julkaistu Lääkärilehdessä.
- Tuloksia sisäilmakysymyksistä (pdf)
- Lääkärien kokema työuupumus on samalla tasolla kuin edellisessä mittauksessa vuonna 1997 (Lääkäripäivät 2021 esitys, pdf)
Lääkärin työolot ja terveys 2015 -kyselytutkimuksen tuloksia
Lääkäriliitto, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Työterveyslaitos toteuttivat tutkimuksen lääkärien työolosuhteista, -kuormituksesta ja -hyvinvoinnista. Tutkimukseen vastasi yli 4000 lääkäriä. Osa vastanneista on ollut mukana jo edellisissä tutkimuksissa vuosina 2006 ja 2010.
- Lääkärit saavat voimaa työn imusta, mutta pelkäävät työuupumusta (13.1.2016)
- Tutkimuksen tuloksia (pdf)
- Tutkimuksen kyselylomake (pdf)
- Työhyvinvointi erikoisaloittain (pdf)
Lääkäriliiton verkkoaivoriihen tuloksia
Lääkäriliiton jäsenet pohtivat verkkoaivoriihessä lääkärintyön muuttumista ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Verkkoaivoriiheen osallistui yli 2 000 jäsentä.