Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimuksen tuloksia
Lääkärin työolot ja terveys 2019 -tutkimus tehtiin syksyllä 2019 yhteistyössä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Tutkimukseen vastasi 4 448 lääkäriä. Tutkimukseen sisältyy satunnaisotoksen lisäksi pitkittäistutkimukseen kuuluva joukko.
Tutkimus selvitti mm. lääkärien työolosuhteita, kuormitus- ja voimavaratekijöitä, työuupumusta, stressiä, terveydentilaa ja terveyskäyttäytymistä. Lisäksi muita aiheita olivat mm. työpaikkaväkivalta ja lääkärien kokemukset syrjinnästä.
- Uusi tutkimusartikkeli: K Gluschkoff, J Hakanen, M Elovainio, J Vänskä, T Heponiemi, The relative importance of work-related psychosocial factors in physician burnout, Occupational Medicine, 2021.
- Lääkärin työolot ja terveystutkimus - tuloksia 2019 ja vertailua aiempien vuosien tuloksiin (pdf)
- Masennus ja muut mielenterveydenhäiriöt, itsemurhat
- Stressi, työuupumus, uniongelmat, työkyky
- Sairauspoissalot ja -läsnäolo, terveyskäyttäytyminen
- Työssä esiintyvä syrjintä, väkivalta ja kuormitustekijät (pdf)
- Kuormitustekijät, syrjintä ja eriarvoinen kohtelu työssä
- Henkinen ja fyysinen väkivalta työpaikalla, seksuaalinen häirintä
- Tuloksia lääkärien kokemasta syrjinnästä työpaikoilla ja työn kuormitustekijöistä on julkaistu Lääkärilehdessä.
- Tuloksia sisäilmakysymyksistä (pdf)
- Lääkärien kokema työuupumus on samalla tasolla kuin edellisessä mittauksessa vuonna 1997 (Lääkäripäivät 2021 esitys, pdf)
Potilastietojärjestelmät lääkärin työvälineenä 2021 -tutkimus
Tutkimus on osa Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Sosiaali- ja terveydenhuollon tietojärjestelmäpalveluiden seuranta ja arviointi (STePS 3.0) hankekokonaisuutta, jossa arvioidaan tietojärjestelmiä mm. lääkärien, hoitajien ja sosiaalityöntekijöiden toimesta. Edelliset vastaavat tiedonkeruut toteutettiin vuosina 2010, 2014 ja 2017.
Lääkärien arvioissa potilastietojärjestelmistä on nähtävissä myönteistä kehitystä, vaikkakin kokonaisarvosana on laskenut verrattuna vuoden 2017 tuloksiin. Kokonaisarvosanan lasku johtuu pääasiallisesti tutkimuksessa ensimmäistä kertaa mukana olevasta Apotti järjestelmästä.
Kanta palvelujen käyttö on yleistynyt, järjestelmien vakaus ja reagointinopeus ovat parantuneet, kuten myös rutiinitehtävien suorittamisen sujuvuus. Myös tiedonkulku lääkärin ja potilaan välillä on parantunut. Vaikka myönteistä kehitystä on nähtävistä, ollaan monien osa alueiden kohdalla vielä varsin kaukana hyvästä toimivuudesta. Lisäksi järjestelmien välillä on suuria keskinäisiä eroja ennakkotuloksissa tarkastelluilla osa-alueilla.
Tuloksia (pdf) (Julkaistu 3.6.2021)
Lisää tuloksia (THL:n sivuilla)
Tutkimusartikkeleita
- Yksityissektorin lääkärit kokevat potilastietojärjestelmien hidastuneen
- Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä ovat parantuneet hieman
- Yksityissektorin potilastietojärjestelmät arvioitu 2014
- Potilastietojärjestelmien käyttäjäkokemuksissa ei merkittäviä muutoksia (pdf)
- Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu (pdf)
- Potilastietojärjestelmät tuotemerkeittäin arvioitu - kaikissa kehitettävää
- Lääkärien arviot potilastietojärjestelmistä kriittisiä
Kyselylomake 2021 / Questionnaire 2021
Päivystyskyselyn tuloksia
Lääkäriliitto toteutti syksyllä 2021 sähköisen kyselyn päivystäville lääkäreille. Kyselyllä kerättiin ajantasaista tietoa päivystysjärjestelyistä ja lääkärien päivystystä koskevista mielipiteistä. Kyselyyn vastasi yli 2000 lääkäriä. Oheiset tulokset koskevat sairaaloiden päivystäviä lääkäreitä (n=1871). Kyselyn tulokset osoittavat, että päivystyskysymyksissä on suuria eroja eri lääkäriryhmien välillä. Esimerkiksi eri erikoisaloilla ajatellaan eri tavoin siitä, mikä olisi sopivin päivystyssvuoron pituus.
- Tuloksia (pdf)
- Lääkärit toivovat joustoja työaikamääräyksiiin (Lääkärilehti 49/2021)
Lääkäriliiton verkkoaivoriihen tuloksia
Lääkäriliiton jäsenet pohtivat verkkoaivoriihessä lääkärintyön muuttumista ja työhyvinvointiin vaikuttavia tekijöitä. Verkkoaivoriiheen osallistui yli 2 000 jäsentä.