Tällainen yksityisvastaanotto kuitenkin harjaannutti käyttämään opittuja taitoja eri tavalla kuin sairaalan polilla ja kantamaan vastuuta. Lisäksi yksityisvastaanotto tuntui olevan juuri se paikka, jossa parhaiten oppi näöntutkimustekniikat, vaikka kantapäänkin kautta.
Erikoislääkäriksi valmistumisen jälkeen yksityissektori ja sairaalatyö kattoivat työajasta noin puolet ja puolet, mutta elanto tuli suurimmaksi osaksi yksityissektorilta. Toisaalta sairaalamaailma taas antoi ammatillisesti suuremmat haasteet ja mielenkiinnon. Myös tutkimusmaailma antoi omat hedelmänsä.
Vuosien aikana olen nähnyt ison muutoskaaren, jossa aiemmin sairaalan polilla suurinta roolia näytteli potilastyö ja lisäasiat pystyi huikkaamaan ovelta tai heippa-lapulla hoitajille tai klinikan sihteerille. Sitten alkoi tulla erinäistä lisätyötä ja tilastojen näpyttelyä. Sähköposti alkoi täyttyä erilaisista ohjeista, lue tämä ja tämä -viesteistä, uusista vakinaisohjeista jne. Lopulta tuli yliopistoklinikan auditointi vuonna 2015, jolloin ollessani osa-aikainen olisi työaikaa pitänyt lisätä. Tällöin oli helppoa tehdä ratkaisu ja lähteä kokonaan yksityissektorille. Tällöin minulla oli jo vakituista kävijäkuntaa ja vakiintuneet vastaanottopaikat.
Eniten nautin yksityissektorilla vapaudesta, jossa voit vaikuttaa työn määrään ja sen sisältöön. Olen vanhan liiton kasvatti ja koen, että olen myös vastuussa heistä, jotka ovat osoittaneet sen luottamuksen minulle, että haluavat jatkuvan hoitosuhteen. Toimin mielelläni potilaan ns. omana silmälääkärinä. On äärettömän iso etu niin potilaalle kuin lääkärille, jos takana on värikäs sairaushistoria, että molemmat tuntevat jo toisensa. On helppo seuraavalla kerralla jatkaa siitä mihin jäätiin. Kun potilaat tulevat tutuiksi käydään vastaanotolla myös vapaampaa keskustelua. Joskus kun pelisilmä on sekä potilaalla että lääkärillä paikallaan lentää myös hurtti huumori. Välillä hiljennytään esimerkiksi potilaan läheisen kuoleman johdosta.
Kun silmätautien työskentely-yksikössä on tietty tutkimus- ja hoitovälineistö, koen voivani hoitaa yksityissektorilla potilaita kuten tavallisella sairaalan silmäpolilla. Julkisen sektorin jonotilanne näkyy yksityisvastaanotolla; lähetettyjen potilaiden jono sairaalahoitoon on pitkä, mutta potilaita myös hakeutuu yksityisvastaanotolle kysymään hoitomahdollisuuksia. Kela-korvausten leikkaus ei toistaiseksi suuremmin ole näkynyt vastaanotolle tulevien määrissä, mutta jatkotutkimusten tai toimenpiteiden kohdalla potilaat kyselevät aiempaa useammin mahdollisuutta päästä niihin julkisen kautta.
Yksityisvastaanotto on vaativa työlaji, koska vain sinä itse olet itsesi pomo, kollega ja hyvinvointipäällikkö. Koulutuksista tulee huolehtia ja pysyä ajan hermoilla. Lisäksi lupa-asiat ja vakuutukset pitää hoitaa kuntoon. Onneksi tietojärjestelmät ovat yksityispuolella pääsääntöisesti helppoja ja toimivia, eikä koneen hoitoon mene suurta osaa ajasta. Yksityisvastaanotto voi olla myös yksinäistä, jos ei ole lounastaukoja tai paikallisia koulutuksia. Osa silmälääkäreistä pitää vastaanottoa optikkoliikkeen yhteydessä, jolloin ainoat työkaverit saattavat olla optikoita.
Omalla alueellani pääkaupunkiseudulla silmätautien yksityisvastaanoton koko kirjo on laajentunut. Voit pitää perinteistä vastaanottoa tai osallistua julkisen järjestämään ostopalvelu- tai palvelusetelitoimintaan. Tällöin voit räätälöidä melko tarkastikin työkuvasi esim. hoitamalla vain tietyn tyyppisiä potilaita. Koen itse yksityissektorilla työskentelyn mielekkäänä ja koen edelleen iloa ja uteliaisuutta, kun pohdin mielessäni jo potilaan antamisen esitietojen pohjalta nykyistä silmätilannetta. Ajan kuluessa olen oppinut, etten voi ketään määrätä hoitamaan itseään tietyllä tavalla tai tulemaan kontrolliin, kuten olen sen ajatellut olevan parasta. Olen mieltänyt, että olen potilaalle kuin valmentaja, joka voi neuvoa, muttei juuri määrätä. Sekin täytyy hyväksyä, että potilaat tekevät toisin, kuin heidän sairautensa vuoksi olisi hyväksi. Myös se on työn luonteessa hyväksyttävä, että osan kanssa yhteistyö ei ole helppoa tai on jopa uuvuttavaa. Työn paras kiitos ei ole kuitenkaan konjakkipullo, vaan tyytyväinen ja avun saanut potilas, joka on suositellut toista tulemaan vastaanotolle.
Kirjoittaja
Marko Määttä
yksityislääkäri
silmätautien erikoislääkäri, dosentti