Valtion tehtävissä toimii päätoimisesti noin 300 lääkäriä. Valtiolla ja erilaisissa hallinnon tehtävissä toimivia lääkäreitä koskevat erilaiset sopimukset työnantajasta riippuen. Tehtävät ovat varsinaisen hallinnon lisäksi usein valvonta-, asiantuntija-, tutkimus- tai kehittämistehtäviä. Puolustusvoimissa ja valtion sairaaloissa tehdään myös kliinistä työtä. Erilaisten toimenkuvien takia edunvalvonnalliset tarpeet vaihtelevat valtionsektorin sisällä.
Lääkärien oman työolosuhde- ja ansioedunvalvonnan lisäksi terveyspoliittinen ja -hallinnollinen edunvalvonta sekä lääkärijohtajuuden ja lääkärien johtamiskoulutuksen edistäminen ovat tärkeitä asioita, joiden puolesta teemme työtä valtiolla ja hallinnossa toimivien lääkärien puolesta. Tutkijamme tuottavat valtion ja hallinnon tehtävissä toimivia lääkäreitä hyödyttävää tietoa terveydenhuoltojärjestelmästä.
Valtion sopimukset
Valtion lääkäreitä koskee Valtion yleinen virka- ja työehtosopimus. Osasta mm. palkkauksen kehittämiseen liittyvistä asioista määrätään sopimuksen allekirjoituspöytäkirjassa.
Valtion sopimuksiin Lääkäriliitto vaikuttaa osana JUKOa, joka neuvottelee sopimuksista Valtion työmarkkinalaitoksen kanssa.
Valtion yleisessä virka- ja työehtosopimuksessa on omat KVTES:sta poikkeavat määräyksensä mm. sairauslomista, perhevapaista ja luottamusmiestoiminnasta. Valtion sairaaloissa ja puolustusvoimien joukko-osastoissa työskenteleville lääkäreille on omat määräyksensä työ- ja lepoaikoja sekä päivystystä koskien valtion yleisen virka- ja työehtosopimuksen liitteessä 6 (sivu 106).
Yleiskorotukset ja muut sopimusmuutokset
Valtion virka- ja työehtosopimus vuosille 2018-2020 on voimassa 1.2.2018–31.3.2020.
Sopimuskorotukset ovat 1.4.2018 tuleva yleiskorotus 1,0 prosenttia ja 1.6. paikallinen virastoerä 0,60%. Toinen yleiskorotus on 1,1 prosenttia ajankohtana 1.4.2019, vähintään 24€ ja paikallinen virastoerä 0,75%. Korotukset heijastuvat myös henkilökohtaisiin lisiin ja kokemusosiin. Lisäksi sopimuksessa on sovittu tuloksellisuuteen perustuvasta kertaerästä, jonka suuruus on 9,20% kuukausipalkasta. Kertaerä maksetaan tammikuun 2019 palkanmaksun yhteydessä.
Valtion palkkausjärjestelmät
Valtion palkkausjärjestelmät ovat virastokohtaisia, mutta yhtenäisten periaatteiden mukaan laadittuja. Järjestelmät perustuvat sopimusalakohtaisiin virka- ja työehtosopimuksiin. Vpj-järjestelmissä tehtävän vaativuuden mukaan määräytyvä palkanosa on porrastettu virastokohtaisesti noin 10-20 vaativuustason mukaisesti. Työsuorituksen ja pätevyyden mukaan määräytyvä henkilökohtainen palkanosa voi kunkin viraston järjestelmästä riippuen olla enimmillään 50 prosenttia tehtäväkohtaisesta palkanosasta ja sekin on porrastettu noin 5-15 suoritustason mukaisesti.
Valtion lääkärien palkkaus on usein neuvoteltavissa, joten valtion tehtäviin hakeutuessasi kannattaa olla yhteydessä Lääkäriliittoon. Valtion työpaikoilla toimii Jukon luottamusmiesjärjestelmä, ja joissain valtion työpaikoissa on myös lääkäriluottamusmiehiä.
Työssä hallinnossa mutta ei valtiolla
Hallinnossa toimivia lääkäreitä on kaikilla sektoreilla. Tehtävissä sovelletaan kutakin työnantajaa koskevia sopimuksia, mutta palkkaus on usein neuvoteltavissa ja riippuu usein tehtävän tulosvastuullisuudesta.
Kuntasektorin johtavassa tehtävässä toimivat lääkärit ovat ns. palkkahinnoittelun ulkopuolisia. Tavoitteena on, että kunkin esimiehen palkka on oikeassa suhteessa paitsi hänen tehtäviensä vaativuuteen, määrään ja työtuloksiin, myös oikeassa suhteessa hänen alaistensa palkkaan. Esimiesasemasta on soveltamisohje myös KVTES:ssä (Palkkausluvun 9 §) ja hinnoittelemattomissa tehtävissä toimivista lääkäreistä Lääkärisopimuksen liitteissä 1 (terveyskeskusten lääkärit) ja3 (sairaalalääkärit).
Palkasta neuvoteltaessa kannattaa tutustua Lääkäriliiton sektorikohtaisiin ansiotilastoihin ja olla yhteydessä Lääkäriliittoon.
Valtion lääkärien edunvalvonnallisen työryhmän loppuraportti
Lääkäriliiton hallitus asetti työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja kartoittaa valtiolla työskentelevien lääkärien edunvalvonnalliset ongelmat ja laatia suunnitelma sekä linjata parannusehdotukset siitä, miten edunvalvontaa jatkossa valtiosektorilla kehitetään. Työryhmän 30.11.2014 antama loppuraportti on luettavissa kohdassa raportit.