Kerro, kerro kuvastin, mikä muoto kaunehin?

Onko yrittäjyyden kuvajainen kauniimpi kuin vanhan kunnon työsuhteen –  muutamia näkökohtia nuoren lääkärin toiminnan aloittamiseen yksityissektorilla.

Liiton juristipäivystykseen soittaa innokas valmistumassa oleva kandi, joka kertoo perustaneensa osakeyhtiön ja tarjoavansa palveluita yhtiönsä kautta; työtarjouksia on tullut runsaasti. Keskustelussa hänen kanssaan, alkuinnostuksen jälkeen, kuulee hivenen pettymyksen ääntä. Asia ei olekaan ihan yksioikoinen, täytettäviä reunaehtojakin nimittäin on.

Ensiksi täytyy olla laillistus kunnossa. Lisäksi vaaditaan myös kokemusta lääkärintyöstä. Yrittäjälääkärin on itse huolehdittava, että yrittäjyyden tunnusmerkistöt täyttyvät, vuokraa on maksettava, koulutuksista huolehdittava omalla kustannuksella, on YEL-velvoite ja monen monta muuta asiaa, jotka tulee tiedostaa ja joihin tulee kiinnittää huomioita.

Todellisessa yrittäjätoiminnassa on aina yrittäjäriskiä ja esimerkiksi toiminnan keskittäminen vain yhteen lääkäriasemaan tai toimeksiantajaan voi jo lähestyä työsuhteen kaltaista tilannetta. Sopimuksiin täytyy perehtyä ja niistä on oman oikeusturvankin takia hyvä tietää. Jos nimittäin yrittäjäsopimus irtisanotaan, ei työntekijälle tuttua työlainsäädännön turvaa ole. Sopimuksiin tulee kiinnittää huomiota myös siksi, että epäselvien tilanteiden varalta toimeksiantaja saattaa esimerkiksi esittää ehtoa, jossa lopullinen vastuu siitä, että toimintamalli tulkintaankin jokisin muuksi kuin mitä on tarkoitettu, jää yrittäjälääkärille itselleen.

Entä miten toimitaan silloin, jos tulee ongelmia potilaan hoidossa? Apuna ei ole esimiestä tai senioritukea, ja konsultaatiomahdollisuudetkin mietityttävät. Potilasvakuutus täytyy yhtiönä järjestää itse, kuten moni muukin yrittäjälle kuuluva asia. Ammatinharjoittajana toimiessa vakuutus sentään tulee liiton kautta.

Sillekin kannattaa uhrata ajatus, että hyötyykö osakeyhtiöstä heti alkuvaiheessa ihan aidosti? Pääseekö saman tien käsiksi esimerkiksi osinkoihin? Tämä, kuten moni muu asia, on ehdottoman tärkeää selvittää etukäteen asiantuntijalta.

Olisiko sittenkin niin, että heti valmistumisen jälkeen vanha tuttu, selkeästi säädelty työsuhde olisi yksinkertaisempi, turvallisempi ja helpompi toimintamuoto aloittaa toiminta – vähän niin kuin luotettava kaveri? Voisi ensin tutustua yksityissektorilla toimimiseen, hankkia kokemusta ja lisäkoulutusta, ja sitten pohtia mihin suuntautuu?

Nuori lääkäri siirtyy privaattiin

Kaksoislaillistus poistui vuonna 2011. Sitä ennen lääkäriksi valmistuneella lääketieteen lisensiaatilla piti olla kahden vuoden yleislääkärin erityiskoulutus eli ns. YEK, jonka jälkeen hän saattoi aloittaa toimimisen yksityissektorilla. Kaksoislaillistuksen poistumisen jälkeen vastavalmistunut on voinut aloittaa yksityislääkärinä toimimisen heti valmistumisensa jälkeen. Saatuaan ilmoituksen toiminnan aloittamisesta aluehallintovirasto selvittää kuitenkin lääkärin kokemusta. Tämän ja edellä kuvattujen yrittäjyyden edellyttämien moninaisten asioiden lisäksi muutamaan muuhunkin asiaan on syytä kiinnittää huomioita.

Etäpalvelu - nopea, helppo ja yksinkertainen tapa?

Nuoren lääkärin kannalta etävastaanotossa toimiminen edellyttää paitsi riittävää koulutusta myös kokemusta lääkärinä. Lääkärin on tärkeä tietää oman osaamisensa rajat, ja potilas on myös aina voitava ohjata konkreettisesti tulemaan vastaanotolle.

Etäpalvelu, vaikka se saattaakin kuulostaa yksinkertaiselta, jopa helpolta ja nopealta tavalta antaa lääkäripalvelua, sisältää lukuisia pohdittavia näkökohtia. Millaista palvelua voidaan ylipäätään antaa etänä? Saako lääkäri potilaan sairaudesta tai vaivasta ja yleisesti ottaen potilaasta oikean kuvan? Potilaan mahdollisuus päästä aina normaalille vastaanotolle on taattava, mutta toimiiko se? Onko vaarana, että nuori lääkäri ajautuu toimimaan muiden ammattiryhmien konsulttina tai reseptiautomaattina, joka vastaa ”kuluttajapotilaan” vaatimuksiin ilman tilaa lääketieteelliseen harkintaan? Onko lääkärin palkkio lainkaan kohtuullinen? Ja entäpä lääkärin vastuu? Saanko mistään ohjeita tai tukea etävastaanoton pitämiseen? Monet tällaiset kysymykset saattavat askarruttaa nuorta lääkäriä.

Tosiasia on, että etäpalveluun pätevät lähtökohtaisesti samat lainsäännökset ja periaatteet kuin muutoinkin lääkärinä toimimiseen. Toimintaan pitää olla potilaan nimenominen suostumus ja potilas tulee tunnistaa. Salassapidon merkitys ja se, kuka esimerkiksi voi käsitellä potilasasiakirjoja, korostuu etätoiminnassa. Potilasasiakirjamerkintöjä tulee tehdä kuten normaalivastaanotossakin; tämä koskee myös ns. chatissä potilaan kanssa käytäviä keskusteluja. Lääkärillä on potilaaseen nähden informaatiovelvollisuus. Potilaan on tiedettävä ja ymmärrettävä, mihin riskeihin hän sitoutuu, kun valitsee etäpalvelun.

Potilaalla on oikeus etänäkin saada lääketieteellisesti perustelua ja asianmukaista hoitoa potilasturvallisesti. Annettavan etäpalvelun on myös sovittava potilaalle annettavaan hoitoon. Uutta hoitosuhdetta ei pidä aloittaa etänä, vaan potilas tulee ensiksi tavata ihan livenä. Jos lääkäri ei tunne potilasta entuudestaan, myöskään pelkäksi muiden lääkärien määräämien lääkemääräysten uusijaksi eli reseptiautomaatiksi ei pidä lähteä. Lääkkeen määrääminen edellyttää diagnoosia ja tietoa potilaan tilasta.

Myös vastuu etäpalveluissa on sama kuin lääkärillä muutenkin, mutta etänä potilaan tilanteen arviointi ei välttämättä ole aivan samanlaista kuin silloin, kun potilas on konkreettisesti lääkärin luona vastaanotolla. Potilasasiakirjakirjauksiin kannattaa lisäksi kiinnittää huomiota, jotta on kättä pitempää, jos myöhemmin tulee kyselyjä tai epäselvyyksiä joudutaan jälkikäteen selvittelemään.

Opiskelukaveri tai oppi-isä onkin kilpailija!

Yksityislääkärit ovat kilpailuasemassa toisiinsa nähden. Kun nuori lääkäri aloittaa uutena lääkärinä lääkäriasemalla, hänelle voi tulla yllätyksenä se, että kollegat eivät välttämättä suhtaudukaan innokkaasti uuteen toimijaan, vaan vastaanotto saattaa olla viileän asiallista. Vaikka lääkäriasemilla perehdytetään uutta lääkäriä toimintatapoihin, yrittäjyyden itsenäinen toimintamalli on kuitenkin erilainen verrattuna työ- tai palvelussuhteeseen. Yksityislääkäri ei voi halutessaan ”kilauttaa kaverille” mitä hoitoa tai lääkettä pitäisi antaa tai miten tietyssä tilanteessa pitäisi toimia; naapurihuoneen oveen ei voi vain koputtaa ja pyytää ”second opionia”.

Yksityislääkärinä toimiminen on itsenäistä ja vastuullista. Lääkärin vastuu on yksinomaista vastuuta potilaaseen nähden ja toimiminen voi myös tuntua yksinäiseltä.

Lääkäriliitolla on runsaasti tietoa, taitoa ja tahtoa auttaa jäseniään. Näistä kannattaa aloittaa:

Lisätietoja ja neuvoja antavat Lääkäriliiton lakimiehet:

puhelinpalvelu ma, ke ja pe 10–15
sähköposti: lakimehet@laakariliitto.fi

 

 

 

 

 

Takaisin