Lääketieteen opintojen aloituspaikkoja on lisätty viime vuosina, mikä näkyy aiempaa suurempina ryhmäkokoina. Tällä hetkellä tyypillisessä opetusryhmässä on 10 opiskelijaa (Kuvio 1), vaikka useimmat opiskelijat pitävät sopivana pienempiä, enintään kuuden opiskelijan ryhmiä. Vain alle puolet opiskelijoista pitää opetusryhmien kokoa sopivana oman oppimisensa kannalta (Kuvio 2).
Ryhmäkoot ovat suurempia opintojen alkuvaiheessa. Vähintään joka kolmas tutkimukseen vastannut opiskelija toivoo silti nykyistä enemmän ryhmäopetusta. Tilanne on nyt kokonaisuudessaan parempi kuin edellisessä tutkimuksessa vuonna 2017, jolloin silloin ryhmäopetusta toivoi lisää yli puolet opiskelijoista.
Syksyllä 2022 opiskelijat olivat muita useammin tyytyväisiä ryhmäopetuksen määrään ja ryhmien kokoon Tampereen yliopistossa, kun taas Oulun yliopistossa lisää ryhmäopetusta toivoi edelleen enemmistö (66 %) opiskelijoista ja ryhmäkokoja piti itselleen sopivina vain joka neljäs opiskelija.
Harvempi kuin viidennes kokee saaneensa harjoitella riittävästi
Opetusryhmän koolla on vaikutusta esimerkiksi siihen, miten paljon yksittäinen opiskelija saa aikaa potilaskohtaamisessa tai pääsee itse harjoittelemaan käytännön toimenpiteitä.
Valtaosa opiskelijoista toivoo lääketieteen koulutukseen lisää käytännön taitojen harjoittelua (Kuvio 3), kuten kliinisten toimenpiteiden tekemistä (90 %) sekä lisää potilaiden kohtaamista ja tutkimista käytännössä (73 %).
Noin joka neljäs opiskelija oli sitä mieltä, että potilaskontakteja oli ollut tarpeeksi ja harvempi kuin joka viides oli saanut harjoitella erilaisia toimenpiteitä riittävästi (Kuvio 4). Opiskelijat haluaisivat lisätä potilaskohtaamisia jo opintojen alkuvaiheessa, kun taas opintojen loppupuolella toiveissa korostuu enemmän erilaisten toimenpiteiden harjoitteleminen.
Opetushenkilökunnalle parhaat arviot
Opintojen resursseja ja laatua arvioidessaan opiskelijat antavat parhaat arviot opettajilleen. Vastaajista yli 80 % oli sitä mieltä, että opettajat ovat päteviä ja motivoituneita ja yli puolet katsoo, että opetushenkilökunta on ollut hyvin tavoitettavissa ja ohjausta on saatu riittävästi.
Kaksi kolmasosaa vastaajista oli tyytyväisiä opetusmateriaalin saatavuuteen ja laatuun. Keskimääräistä paremmat arviot saivat Tampereen, Turun ja Itä-Suomen lääketieteelliset tiedekunnat, kun taas muita myönteisemmin arvioitiin Oulun ja Itä-Suomen tiedekuntien sähköisiä oppimisympäristöjä.
Opetustilojen soveltuvuus opetukseen, opiskelijoiden kokemus tilojen viihtyisyydestä ja nykyaikaisuudesta oli parantunut vuodesta 2017. Monessa lääketieteellisessä tiedekunnassa on saatu käyttöön uusia tiloja, mikä näkyy myös tutkimuksen vastauksissa positiivisina arvioina (Kuvio 5). Tampereen, Turun ja Itä-Suomen tiedekunnissa opetustilojen nykyaikaisuus ja soveltuvuus opetukseen arvioitiin muita paremmaksi. Opiskelijat Oulussa ja Tampereella kokivat muita useammin, että opiskelutiloja ei ollut tarjolla riittävästi.
Kaksi kolmesta katsoo etäopetuksen toteuttamisen onnistuneen hyvin
Opiskelijoista kaksi kolmasosaa oli sitä mieltä, että etäopetuksen toteuttaminen on sujunut tiedekunnassa hyvin (66 %). Näin ajattelevien osuus oli suurin Itä-Suomen (80 %) ja Turun (76 %) yliopistoissa, ja osuus oli matalin Helsingin yliopistossa (47 %).
Etäopetuksen järjestelyt vaikuttavat sujuvan paremmin yliopistoissa, joissa niitä oli paljon käytössä. Suurin ero yliopistojen välillä liittyi etäopetuksessa hyväksi havaittujen toimintatapojen käyttöön muussa opetuksessa. Sellaisia voivat olla esimerkiksi etäosallistumisen tarjoaminen entistä useammalle kurssille ja luentojen tallentaminen myöhempää katselua varten. Oulun yliopistossa 85 % opiskelijoista oli sitä mieltä, että etäopetuksen hyvät toimintatavat olivat vakiintuneet laajempaan käyttöön, kun taas Helsingissä vastaava osuus oli 17 %. Keskimäärin tätä mieltä oli 56 % opiskelijoista.
Opiskelijatutkimuksen tiedot kerättiin syys-lokakuussa 2022. Tutkimus toteutettiin yhdessä Suomen Medisiinariliiton kanssa. Sähköpostikysely lähetettiin noin 4 500 lääketieteen opiskelijalle Suomessa ja ulkomailla. Kyselyn vastausosuus oli 24 prosenttia.
Lisätietoja
Piitu Parmanne, tutkija, Lääkäriliitto puh. 050 511 3774, piitu.parmanne@laakariliitto.fi
Lisää opiskelijatutkimuksen tuloksia täällä.
Kuvio 1. Opetuksessa tyypilliset ryhmäkoot ja opiskelijan mielestä sopiva opiskelijamäärä ryhmäopetuksessa, vastausten prosenttiosuus (n=974).
Kuvio 2. Ryhmäopetukseen, kliinisten taitojen oppimiseen ja käytännön harjoitteluun liittyvät mielipiteet, samaa mieltä olevien opiskelijoiden osuus (n=974).
Kuvio 3. Opiskelijoiden arvio opetusmenetelmien ja -tilanteiden määrästä opinnoissa tällä hetkellä, prosenttiosuus vastaajista (n=974).
Kuvio 4. Opetukseen resursointiin liittyvät mielipiteet, samaa mieltä olevien opiskelijoiden osuus (n=974).
Kuvio 5. Opetustiloja koskevat mielipiteet, samaa mieltä olevien opiskelijoiden osuus (n=974).
