Eduskuntavaalit

Toiminnot

Lääkäriliitto on laatinut tavoiteohjelman terveydenhuollon keskeisistä kehittämiskohteista hallituskaudella 2015 – 2019. Terveydenhuoltojärjestelmää ja sen toimintaa kehittämällä ehkäistään syrjäytymistä ja huono-osaisuutta.


Lääkärikoulutuksen laatu turvataan

Lääkärikoulutuksen laadun ja resurssien turvaamiseksi luodaan vastaava STM:n ja OKM:n välinen yhteistyömekanismi kuin erikoislääkärikoulutuksen osalta ollaan toteuttamassa.

Lääkärikoulutuksen rahoitusta lisätään, jotta riittävä laatutaso lääkärikoulutuksesta voidaan säilyttää suurentuneista sisäänottomääristä huolimatta.

Terveyspalveluiden laatua, tehokkuutta ja toimivuutta parannetaan

Valtion kehittämisrahaa osoitetaan pilottialueelle, jossa toteutetaan vuoden 2016 alusta THL-mallin mukainen kokeilu perusterveydenhuollon palvelu-tuotannon monipuolistamiseksi.

Hallituskauden aikana kehitetään ja otetaan käyttöön toimintayksikkötasoisia terveydenhuollon laatuindikaattoreita, joita voidaan käyttää terveydenhuoltojärjestelmän ohjaamisessa. Kehittämistyöhön osoitetaan 2 miljoonaa euroa vuositasolla.

Terveydenhuollon laatua ja kustannusvaikuttavuutta parannetaan osoittamalla rahoitusta yliopistotasoiseen lääketieteelliseen tutkimukseen strategisen tutkimuksen rahoitusvälineestä.

Palveluvalikoimamäärittelystä tehdään riittävän kattava, jotta siitä voidaan tehdä hallituskauden aikana sitova.

Yksityistä terveydenhuoltoa koskevan lakiuudistuksen yhteydessä täsmennetään potilasasiakirjojen säilyttämistä koskevat periaatteet sekä yksinkertaistetaan lupajärjestelmää.

Potilasvahinkolain kokonaisuudistus toteutetaan:
- potilasvakuutus säädetään ensisijaiseksi suhteessa lääkärin tuottamus- ja sopimusperusteiseen vastuuseen
- lääkärin auttamisvelvollisuus määritetään potilasvahinkolain soveltamisalaan
- selvitetään, olisiko vakuuttamisvelvollisuus aiheellista säätää sen velvollisuudeksi, jolla on järjestämisvastuu potilaan hoidosta.

Hätäkeskustoiminta määritellään osaksi terveydenhuollon toimintaa terveystoimen tehtävien osalta.

Terveydenhuollon lähipalvelut ja hoitoonpääsy turvataan tasavertaisesti

Terveydenhuollon lähipalveluiden palvelukokonaisuus ja niiden saavutettavuus määritellään lainsäädännössä.

Perusterveydenhuollon lääkärinvastaanotolle pääsyn määräaika määritellään lainsäädännössä. Järjestämisvastuussa oleville organisaatioille asetetaan riittävät sanktiot, jotta määräaikoja noudatetaan.

Laaditaan kansallinen suositus riittävien saattohoitopalveluiden minimitasosta.

Terveydenhuollon rahoitusjärjestelmän uudistuksessa rahoitus muutetaan regressivisestä neutraaliksi. Tämä toteutetaan pienentämällä asiakasmaksujen osuutta palveluiden rahoituksessa.

Syrjäytymistä ehkäistään ja vähennetään erityisryhmien terveyspalveluihin huomiota kiinnittämällä

Neuvolapalveluita kohdennetaan uudelleen riskiperheisiin siten, että niiden avulla pystytään entistä tehokkaammin ehkäisemään syrjäytymistä ja huono-osaisuutta. Kohdentaminen toteutetaan uudistamalla ns. neuvola-asetus ja kansalliset suositukset. Vastaava palveluiden kohdentaminen riskiryhmiin toteutetaan kouluterveyshuollossa.

Erityisryhmien terveyspalvelut turvataan:
- asunnottomien terveyspalveluista laaditaan kansallinen suositus
- paperittomien terveyspalvelut järjestetään selvitysmies Keskimäen raportin mukaisesti (vastaavat palvelut kuin turvapaikanhakijoille)
- päihde- ja mielenterveysongelmaisille turvataan riittävät matalankynnyksen lähipalvelut aiemmin mainitussa lähipalvelumääritelmässä.

Päihdehuoltolakia uudistetaan siten, että päihdeäideille turvataan riittävät palvelut.

Alkoholihaittoja torjutaan laskemalla yleisessä vähittäismyynnissä olevien alkoholijuomien prosenttiraja nykyisestä 4,7 %:sta Ruotsissa käytössä olevaan 3,5 %:iin.

Terveydenhuoltoa kehittämällä pidennetään työuria

Erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon yhteistyötä tiivistetään ja työnjakoa työterveyshuollon kanssa selkiytetään työkyvyn tukemiseksi toistuvissa tai pitkittyvissä työkyvyttömyystapauksissa.

Työuria pidennetään toteuttamalla ammatillisen kuntoutuksen kokonaisuudistus, jolla täsmennetään eri toimijoiden roolia ja kannusteita.

Työkyvyttömyysjaksoja lyhennetään luomalla työnantajille paremmat kannusteet järjestää korvaavaa työtä työntekijälle, joka on työkyvytön normaaliin työhönsä.

Vanhuuseläkeikä nostetaan kansantalouden kannalta kestävälle tasolle. Muutoksen yhteydessä kehitetään iäkkäiden työssä pysymistä edistäviä mekanismeja (esim. täydennyskoulutus ja osa-aikatyö).

Valtionosuusjärjestelmää uudistetaan siten, että se kannustaa kuntia vähentämään ja lyhentämään työkyvyttömyysjaksoja.

Työnantajien järjestämien terveyspalveluiden painopistettä siirretään laki-sääteisiin palveluihin sekä työperäisten sairauksien ja työtä haittaavien sairauksien hoitoon uudistamalla sairausvakuutuksen rahoitusta kustannusneutraalisti.

Lisätietoa:

johtaja Heikki Pärnänen, heikki.parnanen@laakariliitto.fi, puh. 040 5465316
terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski, lauri.vuorenkoski@laakariliitto.fi, puh. 044 5630556

Aineistoja:

Tehdään tulevaisuuden terveydenhuoltoa (Lääkäriliiton linjaukset sote-uudistuksesta) (pdf)

Lääkäriliiton näkemykset terveydenhuollon keskeisistä kehittämiskohteista 2015 -2019 (pdf)

Lääkäriliiton näkemykset terveydenhuollon keskeisistä kehittämiskohteista 2015 -2019 (pdf, taitettu)

Teema 1 : Lääkärikoulutuksen laatu turvataan (pdf)
Teema 2: Terveyspalveluiden laatua, tehokkuutta ja toimivuutta parannetaan (pdf)
Teema 3: Terveydenhuollon lähipalvelut ja hoitoonpääsy turvataan tasavertaisesti (pdf)
Teema 4: Syrjäytymistä ehkäistään ja vähennetään erityisryhmien terveyspalveluihin huomiota kiinnittämällä (pdf)
Teema 5: Terveydenhuoltoa kehittämällä pidennetään työuria (pdf)