Lausunto erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen valtakunnallisesta toimenpideohjelmasta vuosille 2023–2027

Sisällöltään laadukkaan erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksen järjestäminen edellyttää tiivistä yhteistyötä kaikkien eri toimijoiden kesken. Lääkäriliitto on ollut mukana näitä toimenpide-ehdotuksia laatimassa ja puoltaa osaltaan toimenpideohjelman hyväksymistä ja toimeenpanoa.

Kuten ohjelmaluonnoksessa todetaan, alkukesällä 2022 raporttinsa jättänyt STM:n nimittämien selvityshenkilöiden työryhmä arvioi, että niin palvelujärjestelmälle kuin yliopistoille erikoistumiskoulutukseen liittyviin tehtäviin ja kehittämistyöhön tulisi saada huomattava lisärahoitus valtion koulutuskorvausten kautta (Sosiaali- ja terveysministeriön raportteja ja muistioita 2022:16: Erikoislääkäri- ja erikoishammaslääkärikoulutuksesta maksettavien koulutuskorvausten käytön selvitys ja ehdotuksia korvausjärjestelmän kehittämisestä). Varovastikin arvioiden koulutuskorvaus on selvityshenkilöiden mukaan alle 40 % koulutuksen todellisista kustannuksista yliopistosairaaloissa, muissa terveydenhuollon toimipisteissä todennäköisesti tätäkin vähemmän. Tämäkin olisi heidän mukaansa vielä aliarvio, sillä koulutuksen vaateet ja koulutettavien määrä palvelujärjestelmässä ovat kasvaneet merkittävästi viime vuosina. Siten on erittäin perusteltua, että toimenpide-ehdotusten joukossa on tavoite nostaa koulutuskorvausten taso vastaamaan todellisia kustannuksia.

Todettakoon myös, että toimenpideohjelmassa todetun mukaisesti lääkäri- ja hammaslääkärikoulutukseen tulisi valita eri tavoin lahjakkaita opiskelijoita erilaisista taustoista, jotta eri aloille hakeutuminen ja lääkärien alueellinen sijoittuminen olisi tasapainoista. Tähän liittyen esitetty selvitystyö peruskoulutuksen opiskelijavalinnoista yhteistyössä Opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa on hyvin kannatettava avaus.

Lisäksi on tärkeää, että ohjelman esityksen mukaisesti selvitetään yksityisellä ja kolmannella sektorilla tapahtuvan YEK- ja erikoistumiskoulutuksen laajentamisen mahdollisuudet, tavoitteena hyödyntää entistä paremmin koko palvelujärjestelmän osalta laatukriteerit täyttävä koulutuskapasiteetti ja varmistaa valtakunnallisesti yhtenäiset käytännöt.

Ohjelman toimeenpanon kannalta on erinomaista, että esitetyille toimenpiteille on määritelty selkeät vastuutahot, mittarit ja tavoiteaikataulut asiakirjan lopussa. Asiakirjassa on perustellusti tuotu esiin, että sitä voidaan pitkähkön ohjelmakauden kuluessa joustavasti päivittää, mikä onkin välttämätöntä toimintaympäristön muuttuessa nopeasti ja erikoistumiskoulutukseen niveltyvän tietopohjan jatkuvasti tarkentuessa. Lisäksi kaikki mahdolliset uudetkin keinot tulee etsiä ja hyödyntää etenkin kriittisten ns. vahvistettavien erikoisalojen suosion lisäämiseksi alaansa valitsevien nuorten lääkärien keskuudessa.

Lue lausunto kokonaisuudessaan.

Takaisin