Potilas tarvitsee valintansa tueksi laatutietoa ja ohjausta

Toiminnot

Lääkäriliiton mielestä terveydenhuollon valinnanvapautta hallitusti lisäämällä voidaan parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta.


Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on lisäämässä palvelunkäyttäjien valinnanvapautta julkisin varoin rahoitetussa terveydenhuollossa. Tällä hetkellä valinnanvapaus on ollut mahdollista pääasiallisesti vain julkisten palveluntuottajien osalta.

Lääkäriliiton mielestä terveydenhuollon valinnanvapautta hallitusti lisäämällä voidaan parantaa palveluiden laatua ja saatavuutta, lisätä palvelujärjestelmän kustannustehokkuutta sekä saada aikaan tuotannon monipuolistumista vastaamaan entistä paremmin eri väestöryhmien erilaisia tarpeita.

Terveyspalvelujen valinnanvapaus on tärkeä arvo tukiessaan potilaan itsemääräämisoikeutta. Sillä voidaan lisätä potilaan omatoimisuutta sekä vastuunkantoa omasta hoidostaan. Mahdollisuus vaikuttaa itseään koskeviin asioihin lisää tyytyväisyyttä ja hoitoon sitoutumista, mikä tukee hoidon jatkuvuutta ja voi jopa jouduttaa paranemista. Valinnanvapauden myötä potilaan luottamus julkisiin terveyspalveluihin lisääntyy.

Mistä tietoa ja tukea?

Perusteltujen valintojen tekeminen edellyttää ajantasaista, luotettavaa ja riittävän kattavaa tietoa valinnan piirissä olevista palveluista ja niiden laadusta. Aito valinnanmahdollisuus voidaan turvata vain yhtenäisillä palveluiden laatuperusteilla sekä näihin pohjautuvalla, helposti löydettävällä ja ymmärrettävässä muodossa esitetyllä vertailutiedolla. Jos tarkoituksenmukaista laatutietoa ei ole saatavilla, hoitopaikan valintaan vaikuttavat satunnaiset mielikuvat eri vaihtoehdoista – sitä tuotetaan, mitä mitataan tai arvioidaan! Hoidon laadun mittaaminen ja saaminen näkyväksi on ennen kaikkea potilaan etu.

Usein valinnanvapaus on ohjattua, yhdessä ammattilaisen kanssa tehtyä valintaa – esimerkiksi lähetteen laatiminen erikoissairaanhoidon palveluihin yhdessä hoitavan lääkärin kanssa. Valinnanvapauden toteutuminen edellyttää ajantasaisen laatutiedon lisäksi myös potilastiedon joustavaa, mutta suojattua siirtymistä eri tuottajien välillä. Hoitavalla lääkärillä on toimipaikasta riippumatta oltava käytettävissään ajantasaiset potilastiedot myös potilaansa mahdollisista muista hoitopaikoista.

Peruskäsitteet kirkkaiksi

Lääkäriliiton hallitus on hyväksynyt kokouksessaan 8.12.2016 liiton Laatuneuvoston linjaukset terveydenhuollon laadun kokonaisvaltaisesta mittaamisesta. Linjausten mukaan laatu ja sen ulottuvuudet on käsitteinä määriteltävä. Kansainvälisesti hoidon laadun standardiksi on esitetty kuuden osa-alueen kokonaisuutta: kustannusvaikuttavuus, tehokkuus, turvallisuus, potilaskeskeisyys, oikea-aikaisuus ja oikeudenmukaisuus/yhdenvertaisuus. Nykyisin käytössä olevat laadunarviointimenetelmät kattavat mainittua kokonaisuutta heikosti.

Laatutieto osaksi arkipäivää ja kaikkien saataville

Laatutiedon keräämisen ja laadun seurannan tulee tapahtua ensisijaisesti tietojärjestelmien tuella automaattisesti osan normaalia toimintaa. Laatutiedon on oltava saatavilla hyödynnettävässä muodossa niin valtakunnallisella, maakunnallisella, tuottajakohtaisella kuin yksittäisen palvelunkäyttäjän tasolla. Automaatio on avainsana: tietojen kerääminen ei voi perustua potilasta hoitavan henkilökunnan erilliseen, työlääseen kirjaamiseen.

Laadun tasapuolinen arviointi ja eri tuottajien vertailu – myös maakuntien välillä – edellyttävät onnistuakseen vahvaa asiantuntemusta ja kansallista ohjausta. Laatukriteerien määrittelyä ja laatutiedon arviointia varten tuleekin olla vastuullinen kansallinen toimija. Paikallisissa laaturekistereissä ja vastaavissa tietoaltaissa oleva laatutieto tulee koota kansalliselle tasolle ja jalostaa käyttökelpoiseen muotoon yhtenäisin kriteerein. Maakunnilla tulee olla vertailukelpoiset seurantamenetelmät oman järjestämistehtävänsä tukena.

Julkisen rahoituksen piirissä toimimisen ehtona jokaiselta tuottajalta tulee vaatia vertailukelpoisen ja luotettavan laatutiedon tuottamista avoimesti saataville. Erilaiset vertailutietoa tarjoavat neutraalit verkkopalvelut ovat yksi tapa välittää tätä tietoa kansalaisten ulottuville. Myös palvelujen markkinoinnin ja mainonnan tulee perustua tosiasioihin – ei katteettomiin mielikuviin!

Resurssit kuntoon – oppia myös ulkomailta

Suomessa THL ja Kela ovat tehneet tärkeää kehitystyötä kansalaisen valinnanvapauden tueksi tarvittavan tiedon tarjolle saamiseksi. Tällä hetkellä käytettävissä oleva tieto on kuitenkin liian usein hajanaista ja paikallista, eikä sitä ole kerätty kansalaisen käyttöön. Viimeaikaiset toteutuneet tai suunnitellut leikkaukset mm. Finohtan tekemään työhön sekä esimerkiksi munuaistautirekisterin toimintaan ovat vaikeasti ymmärrettäviä. Kansalaisen tarvitseman laatutiedon kokoaminen vaatii vahvaa kansallista ohjausta ja panostusta.

Laadun ja sen mittareiden kehittäminen vaatii kaikissa vaiheissa vahvaa lääketieteellistä osaamista ja taitavaa johtamista, jotta varmasti mitataan, arvioidaan ja palkitaan halutun tuloksen – terveyshyödyn – ja myös valintojaan pohtivan kansalaisen näkökulmasta oikeita asioita. Pohjoismaisia ja muita kansainvälisiä kokemuksia aihepiiristä tulee hyödyntää parhaiden suomalaisten toimintamallien kehittämiseksi.

Valinnanvapaus vaatii osaamista – myös henkilöstöltä

Terveydenhuollon ammattilaiset tarvitsevat koulutusta, ohjeita ja toimintamalleja sekä osaavaa johtamista potilaan valinnanvapauden asianmukaiseksi toteuttamiseksi. Ymmärrystä laadun mittaamisesta ja kustannustietoisuudesta tulee parantaa systemaattisesti lääkärien ja muiden ammattilaisten perus-, jatko- ja täydennyskoulutuksessa.