Onko työpaikalla hyvä olla?

Peppiina Saastamoinen

Hyvä työilmapiiri, arvostava ja toisiaan tukeva työyhteisö on suuri voimavara työntekijälle. Valitettavasti hyvä työilmapiiri ei aina ole itsestään selvyys.


Lähiaikoina olemme saaneet lukea erittäin hyviä kirjoituksia hyvästä kollegiaalisuudesta ja hyvästä ja arvostavasta kohtelusta yli ammattirajojen. Hyvä työilmapiiri, arvostava ja toisiaan tukeva työyhteisö on suuri voimavara työntekijälle. Valitettavasti hyvä työilmapiiri ei aina ole itsestään selvyys. Äärimmillään huono työilmapiiri pitää sisällään työpaikkakiusaamista.

Lääkäreille suunnatussa Työolot ja terveys 2015 - kyselytutkimuksessa kartoitettiin henkistä väkivaltaa työpaikalla. Henkisellä väkivallalla tarkoitetaan jatkuvaa, toistuvaa kiusaamista, sortamista tai loukkaavaa kohtelua. Vastaajista 8% ilmoitti joutuneensa kokemaan henkistä väkivaltaa viimeisen 12 kk aikana.

Henkisen väkivallan kokemukset olivat yleisempiä naisilla (naiset 9% vs. miehet 5%) ja valtiolla työskentelevillä (14%). Yksityisellä sektorilla työskentelevät raportoivat henkistä väkivaltaa vähiten (5%). Kuntasektori sijoittui tähän väliin (10%). Positiivista kuitenkin on, että luvut ovat alhaisemmat kuin vuoden 2010 vastaavassa kyselyssä, jolloin 10% vastaajista raportoi kokevansa henkistä väkivaltaa työpaikalla.

Kiusaaja voi olla työtoveri, esimies, potilas tai potilaan omainen.

Tilastokeskuksen vuoden 2013 työolotutkimuksen mukaan 5% työssäkäyvästä väestöstä raportoi olevansa työpaikkakiusaamisen kohteena kyselyhetkellä. Terveydenhuollon ammatit ovat kärjessä kiusaamistilastoissa.

Vaikka vuosien 2010 ja 2015 välillä on ollut laskeva trendi lääkäreiden raportoimissa kiusaamisluvuissa, ovat luvut edelleen turhan korkeita. Henkinen väkivalta aiheuttaa pahoinvointia, sairauspoissaoloja ja voi pahimmillaan viedä työkyvyn. Se ei kuulu työpaikalle, eikä sitä tarvitse sietää.

Mitä tehdä, jos työpaikalla esiintyy kiusaamista tai on itse kiusaamisen kohteena?

Paras tulos syntyy, kun kiusaamiseen puututaan heti alkuvaiheessa, jolloin se ei ole päässyt muotoutumaan osaksi työkulttuuria. Mutta myöhemminkin asiaan voidaan puuttua. Kiusaaminen täytyy ottaa esiin ja siitä pitää pyrkiä keskustelemaan – usein se koskettaa työyhteisöä laajemminkin. Tämä ei ole helppoa ja voi olla että kiusatun voimavarat ovat vähissä. Työkaverikin voi tulla tässä kohtaa kiusatun avuksi ja tuoda kiusaamista näkyväksi, huomauttaa asiattomasta kohtelusta tai käytöksestä.

Jos keskustelu ei auta, työsuojeluvaltuutettu, esimies (tai esimiehen esimies) ja työterveyshuolto ovat tahoja joiden puoleen voi kääntyä, kun asiaa lähdetään ratkomaan eteenpäin (https://www.ttl.fi/tyoyhteiso/tyopaikkakiusaaminen/). Mikäli kiusaaja on potilas tai omainen, voidaan mahdollisuuksien mukaan esim. työjärjestelyillä tai työnohjauksella yrittää ratkaista asia.

Laitetaan hyvä kiertämään, kohdellaan toisiamme arvostavasti ja ystävällisesti.

Hyvin toimiva, arvostava työyhteisö tukee työhyvinvointia ja lisää työskentelyn mielekkyyttä. Työpaikalle, jossa työilmapiiri on kunnossa, tuntuu hyvältä palata vapaapäivien jälkeen. Laitetaan hyvä kiertämään, kohdellaan toisiamme arvostavasti ja ystävällisesti. Se lisää hyvinvointia kollektiivisesti.

Keskustele

Keskustelu

  • saigon 29. 09. 2017 22:21

    Ol