Valiokunta on sanana juhlallinen mutta käytännössä se tarkoittaa eri alan kollegoiden kanssa näkemysten vaihtoa ajankohtaisista, lääkäreitä ja Lääkäriliittoa kiinnostavista asioista. Viisaus ei asu pelkästään Helsingin Mäkelänkadulla Lääkäriliiton toimistossa, vaan maakunnan ihmiset tietävät parhaiten oman seutukuntansa asiat ja erityispiirteet. Tämä korostuu erityisesti edunvalvonnassa, koska työpaikat eri puolella Suomea ovat erilaisia. Samoin yksityissektorilla työskentelyssä on omat erityispiirteensä julkiseen verrattuna. Mitä heterogeenisempi on valiokunta, sitä hedelmällisempää on sen keskustelu.
Maakunnan ihmiset tietävät parhaiten oman seutukuntansa asiat ja erityispiirteet.
Kohta päättyvä valiokuntakausi on ollut erikoinen, pääosin olemme kokoustaneet etänä. Korona-aikana kokemusten ja ajatusten vaihto hyväksyvässä ilmapiirissä on ollut myös henkireikä – kollegoja kun ei työpaikoilla juuri nähty, kun ruoka- ja kahvitauotkin oli porrastettu tartuntariskin minimoimiseksi.
Valiokuntia, joista voi valita, on kolme: edunvalvonta, professio sekä terveyspoliittinen. Aiheet ja alustukset koitetaan pohtia näiden yläotsikoiden mukaisesti. Kokouksissa on yleensä ollut yksi alustus ja sen jälkeen on aiheesta keskusteltu ja kiteytetty jokin viesti Lääkäriliittoon päin vietäväksi. Aiheita on ollut laidasta laitaan, alla osa niistä.
Valiokuntia, joista voi valita, on kolme: edunvalvonta, professio sekä terveyspoliittinen.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtaja Matti Bergendahl kertoi Vatesta (=väliaikainen toimielin tulevan hyvinvointialueen valmistelussa). Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin hallituksen varapuheenjohtaja Ville Valkonen alusti terveydenhuollon rahoitukseen liittyen. Velaksi on eletty, väestö vanhenee ja verotusta ei voida kiristää. Lopputulemana alustaja pohti, että laadusta täytynee tinkiä, ja sana priorisointikin mainittiin. Valiokuntalaiset olivat yksimielisiä siitä, että terveystaloustiedettä pitäisi olla myös perusopinnoissa.
Turun terveyskeskuksen opetuslääkäri Aino Ruohola kertoi huikeasti kehittyneestä nuorten lääkäreiden ohjauksesta ja koulutuksesta työpaikalla. Ohjauksen tavoite on laajempi ammatillinen kehittyminen ja se on eri asia kuin konsultointi. Kuormittavia tilanteita pitäisi oppia jakamaan kollegan kanssa, sillä sellainen rutiini auttaa jaksamaa työssä. Lääkärin ammattiin kuuluvaa epävarmuuden sietoa pohdittiin myös, kun Turun lääketieteellisen tiedekunnan kliiniset opettajat Sanna Collin ja Ansa Rantanen kertoivat kokemuksia valinnaiskurssista “Ammattina ihminen”. Etälääketieteestä alusti Pihlajalinnan etälääketieteen vastuulääkäri Kaisa Kujansivu ja käytännön kokemusten jälkeen valiokuntalaiset pohtivat Liiton etälääketieteen suosituksen päivitystarvetta. Totesimme, että pitää olla kokenut voidakseen ymmärtää oman osaamisensa puutteet ja kandilla ei tätä kokemusta ole vielä kertynyt.
Valiokunnista tuli viestiä julkisen puolen virkojen riittämättömyydestä. Terveyspoliittisen valiokunnan puheenjohtajan Joel Holmenin kanssa kirjoitimme mielipidekirjoituksen, joka sai näkyvyyttä Turun Sanomissa ja se ehkä osaltaan vauhditti päätöstä lisäviroista Turkuun.
Turun koronatoimista vastannut ylilääkäri Jutta Peltoniemi kertoi, mitä koronasta opittiin eli miten sote sopeutuu kriiseihin ja pandemioihin. Valmiussuunnitelma pitää olla tehtynä sekä huoltovarmuus, myös paikallinen, oltava kunnossa. Perustutkimus on tärkeää, sillä sen avulla osataan pystyttää uusia järjestelmiä (laboratoriotestit, rokotekehitys). Epidemiatilanteen muuttuessa koko ajan nousee viestinnän merkitys, sekä kuntalaisiin että henkilökuntaan päin. Kriisiviestintä on ihan oma kokonaisuutensa. Siinä pitää olla suora ja nopea, ei voi jahkailla. Pandemiatilanteessa pitää ajatella enemmän kuin omaa kuntaa, sillä taudin leviäminen ei tunne kuntarajoja. Tällöin myös terveydenhuollon yhteistyö monien eri viranomaisten kanssa korostuu.
Potilasvahinkoja olemme myös pohtineet eli miten lääkäri selviää siitä, että jotain menikin pieleen? Miten Lääkäriliitto voi näissä tilanteissa tukea kollegaa? Tutkimuksen palkkausta pohdittiin edunvalvontavaliokunnassa. Turun ajatushautomo keksi idean tutkimuksen rahoituksen turvaamisesta korvamerkityllä rahalla, samalla tapaa kuin prosenttitaide julkisessa rakentamisessa.
Edellä esimerkkejä Turun alueen eri valiokunnista – muilta alueilta löytyy varmasti yhtä mielenkiintoisia käsiteltyjä aiheita. Valiokunnat kokoontuvat kolme kertaa keväällä ja kolme kertaa syksyllä. Kokouksen kesto on noin kaksi tuntia eli ajankäyttö on maltillista. Vastineeksi ajallesi kuulet mielenkiintoisia alustuksia sekä tiedät Lääkäriliiton ajankohtaisista asioista ensimmäisten joukossa. Tutustut mielenkiintoisiin kollegoihin ja pääset pohtimaan heidän kanssaan lääkäriyttä. Sinulla on mahdollisuus viedä tärkeinä pitämiäsi asioista eteenpäin Lääkäriliittoon. Lämpimästi tervetuloa mukaan!
Minna Kaarisalo
Lääkäriliiton piiriylilääkäri
Haku Lääkäriliiton alueellisiin valiokuntiin on 29.10.-26.11.2021.
Hakulomakkeeseen pääset tästä.