Kyse on nimenomaan avoimuudesta - ei piilottelusta

Helsingin Sanomat on kirjoittanut laajasti lääkäreiden ja lääketeollisuuden yhteistyön taloudellisesta määrästä (HS 25.2.). Juttu perustuu viime keväänä julkistettuihin tietoihin ja yhdessä päätettyyn tämän yhteistyön avoimuuden lisäämiseen.

Artikkeli arvostelee avoimuuden puutetta. Mutta kyseessä on juuri päinvastainen ilmiö – nyt ensi kertaa ilmoitetaan tuon yhteistyön taloudellinen arvo vuositasolla. Ensimmäisellä kerralla sen teki jo yli 60% niistä, joilla tuota yhteistyötä syystä tai toisesta on ollut. Luku on suuri. Luonnollisesti se on hyvin pieni joukko Suomen 25.000 lääkäristä, joista vain pieni osa on asiantuntijoita lääketeollisuusyhteistyössä.

Aivan varmasti jatkossa yhä asiantuntijalääkäri antaa suostumuksensa tietojen julkistamiseen, jos heillä on perusteltua syytä ajatella, että asia ymmärretään oikein myös mediassa. Olisikin syytä kiittää, että tällä tiellä lääkärit ammattikuntana ovat selvästi esimerkin näyttäjä. Mitä tiedämme virkamiesten tai it-ohjelmoijien tai median edustajien kytkennöistä? Onko heillä edes eettisiä yhteisiä ohjeita itseään koskien puhumattakaan, että vastapuolella sellaiset olisivat?

Onkin suorastaan outoa, että avoimuutta lisättäessä se otsikoidaan kuten tietoja peiteltäisiin (”Lääkäreiden rahoitus pysyy piilossa”). Lääkäriliitto on aktiivisesti edistänyt lääketeollisuusyhteistyön avoimuutta ja kannustanut jäseniään ilmoittamaan myös ne korvaukset, joita heille mm. asiantuntijatyöstä, esitelmien pitämisestä ja tutkimuksen tekemisestä maksetaan.

Lääkäreillä ja lääketeollisuudella on eettiset ohjeet yhteistyöstään ja niiden toteutumista on seurattu tarkasti jo ennen tätä uutta henkilökohtaisen taloudellisen merkityksen julkistamista. Uusi lääke ei voi päästä potilashoitoon ilman, että sen teho ja turvallisuus testataan ja tässä teollisuuden ja potilaan rajapinnassa toimii hoitava lääkäri. Yhteistyö on siis yhteiskunnallisesti välttämätöntä. Siltä osin kun se edellyttää työtä, tulee siitä maksaa palkkio. Tämän toiminnan tulee olla perusteiltaan avointa niin, että sen eettinen ja yhteiskunnallinen hyväksyttävyys on muiden arvioitavissa. Ja näin on.

Vuodesta 2016 alkaen tähän avoimuuteen on lisätty sen taloudellisen merkityksen julkistaminen yksilötasolla. Pelkona lääkäreillä on alusta asti ollut, että sinällään hyvä asia mediassa väännetään ’lahjonnaksi’ tai muutoin arveluttavaksi ja siten tärkeä asiantuntijan työ muuttuukin yhtäkkiä negatiiviseksi tietonsa julkaisevan yksilön kannalta ja vaikeuttaa hänen luottamusarvoa mm. potilaiden silmissä.

Artikkelissa annetaan ymmärtää, että lääketeollisuus ’ohjailee’ lääkäreiden lääkkeenmääräämiskäytänteitä. Vihjailu antaa hyvin huonon kuvan lääkäreiden ammattitaidosta ja etiikasta ja on syytä kysyä, mihin tietoihin se perustuu.  Jos näin olisi, niin paras keino sellaisen vähentämiseen on avoimuuden lisääminen yhteistyöstä. Siitä puolestaan annetaan nyt negatiivinen kuva. Ja tämän jälkeen yksittäisen lääkärin kynnys suostua palkkioiden julkistamiseen ei ainakaan laske.

Lääkäriliitto kannustaa edelleen tänä vuonna kaikkia lääkäreitä ilmoittamaan myös yhteistyön taloudellinen merkitys. Siinä ei ole mitään piiloteltavaa, joten sitä ei ole syytä piilotella. Toivomme muiden julkisten toimijoiden seuraavan lääkäreiden esimerkkiä teollisuusyhteistyönsä avoimuudessa. Ja toivomme, että avoimuuden lisääminen saa sille kuuluvan kiitoksen mediassa, mikä parhaiten kannustaa meitä ja muita kulkemaan tätä tietä.

 

Takaisin