Julkiseen perusterveydenhuoltoon ja järjestelmän tasa-arvoiseen toimintaan luotetaan vähemmän. Lääkäriliiton valtuuskunta vaatii seuraavalta hallitukselta ensimmäiseksi perusterveydenhuollon vahvistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä.
Terveydenhuoltojärjestelmän osa-alueista selkeästi eniten luotetaan erikoissairaanhoitoon, johon sanoo luottavansa täysin tai melko paljon 80 % suomalaisista. Julkiseen perusterveydenhuoltoon luottaa 60 % suomalaisista. Yksityinen terveydenhoito ja työterveyshuolto sijoittuvat näiden väliin.
Vain 57 % katsoo suomalaisen terveydenhuollon toimivan tasa-arvoisesti ja alle puolet vastaa pääsevänsä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle kohtuullisessa ajassa.
- Perusterveydenhuoltoon pääseminen on liian vaikeaa. Vastaanotolle ohjautuneet ovat kuitenkin keskimäärin tyytyväisiä saamaansa hoitoon, toteaa Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Marjo Parkkila-Harju.
Vanhemmat ikäryhmät luottavat terveydenhuoltojärjestelmään enemmän kuin nuoremmat. Luottamus on voimakkaasti yhteydessä potilaan kokemaan terveydentilaan. Selkeästi heikointa luottamus on heillä, joiden terveydentila on huono.
Tutkimuksen mukaan lääkäreihin ja heidän ammattitaitoonsa luottaa lähes 90 % väestöstä. Noin puolet pitää tärkeänä sitä, että sama lääkäri hoitaa kerrasta toiseen. Hoitosuhteen jatkuvuutta arvostavat erityisesti vanhemmat ikäryhmät ja terveydentilansa huonoksi kokevat.
- Hoidon jatkuvuus parantaa hoidon laatua ja tuloksia. Pysyvät hoitosuhteet lisäävät luottamusta terveydenhuoltoon, parantavat potilaiden tyytyväisyyttä ja vähentävät samalla kustannuksia. Hoitosuhteiden jatkuvuus pitäisi ottaa kunnia-asiaksi, toteaa Lääkäriliiton puheenjohtaja Samuli Saarni.
Lääkäriliiton valtuuskunta, joka kokoontuu tänään Helsingissä, vaatii seuraavalta hallitukselta perusterveydenhuollon vahvistamista ja eriarvoisuuden vähentämistä jo ennen mahdollista sote-uudistusta.
Suomalaisten luottamusta terveydenhuoltoon selvitti Kantar TNS Lääkäriliiton toimeksiannosta. Tutkimusaineisto kerättiin Gallup Kanavalla 26.4.-2.5.2019. Vastaajia oli 1098 ja aineisto edustaa Suomen 15-74-vuotiasta väestöä pois lukien Ahvenanmaan maakunta. Tilastollinen virhemarginaali on + 3,0 prosenttiyksikköä.
Lisätiedot:
Valtuuskunnan pj Marjo Parkkila-Harju, marjo.parkkila-harju@laaakariliitto.fi
Hallituksen pj Samuli Saarni, samuli.saarni@fimnet.fi
Politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen, heikki.parnanen@laakariliitto.fi
Tutkimuspäällikkö Jukka Vänskä (tutkimuksen osalta), jukka.vanska@laakariliitto.fi