Pitkät jonot terveyskeskuksiin edelleen ongelmana

Suomalaisten mielestä pitkät odotusajat ovat suurin ongelma perusterveydenhuollossa. Kansalaiset haluavatkin, että enimmäisaika terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pääsyyn määriteltäisiin laissa.

Lääkäriliitto selvitti marraskuussa 2014 kansalaisten käsityksiä hoitoon pääsyn toteutumisesta sekä potilaiden valinnanvapaudesta. Tutkimuksen toteutti TNS Gallup puhelinhaastatteluna viikoilla 46–47. Tutkimuksessa haastateltiin yhteensä 1 005 kansalaista, jotka ovat edustava otos väestöstä. Edellisen kerran vastaava tutkimus tehtiin huhtikuussa 2012.

Vastaajista 63 % oli käyttänyt terveyskeskuksen palveluita edellisen vuoden aikana. Jonkin verran tai merkittäviä ongelmia hoitoonpääsyssä terveyskeskuslääkärin ajanvarausvastaanotolle odotusaikojen vuoksi ilmoitti 27 % palveluita käyttäneistä. Vuonna 2012 jonotusajat koki hoitoonpääsyn ongelmaksi 38 % terveyskeskusta käyttäneistä kansalaisista. Alle 5 % vastaajista koki, että asiakasmaksujen suuruus tai pitkät etäisyydet haittaavat heidän hoitoonpääsyään terveyskeskukseen.

Lainsäädäntöä kaivataan avuksi

Yleisesti tyytyväisiä kuntansa terveyspalveluihin oli noin kaksi kolmasosaa vastaajista. Tyytymättömimpiä vastaajista olivat ne, jotka olivat usein tai ajoittain joutuneet käyttämään julkisen terveydenhuollon sijasta yksityislääkärin palveluja hoitoon pääsyn ongelmien vuoksi. Heitä oli 43 % kysymykseen vastanneista.

Väestöstä 79 % kannatti lainsäädäntöä, joka asettaa enimmäispituuden terveyskeskuslääkärijonoille. Yli puolet väestöstä on sitä mieltä, että terveyskeskukseen tulisi päästä viikossa. Lääkäriliitto pitää välttämättömänä, että enimmäisaika määriteltäisiin laissa.

Vain harva on vaihtanut terveyskeskusta

Terveydenhuoltolain mukainen potilaiden valinnanvapauden laajeni koko maahan vuoden 2014 alussa. Tutkimustulosten mukaan kuitenkin vain 4 % on vaihtanut terveyskeskusta, vaikka kolme neljästä on tietoisia tästä mahdollisuudesta.

– Potilailla olisi kyllä valmiutta terveyskeskuksen vaihtoon, mutta yhtenä esteenä lienee se, että heillä ei ole vertailutietoa esimerkiksi jonoista tai palveluiden laadusta, Lääkäriliiton terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski toteaa.

– Pitäisi aloittaa systemaattinen terveyspalveluiden laadunmittaus. Ongelmana on, että millään taholla ei ole ollut siihen kannustetta. Tällä hetkellä sote-palvelujen tuottaja ja järjestäjä ovat sama, joten pukki on kaalimaan vartijana. Uudessa sote-järjestelmässä pitää olla erotettuna tuottaja ja järjestäjä. Tällöin laadunmittauksen kehittäminen olisi luontevaa järjestäjälle.

– Terveydenhuollon rakenteelliset ongelmat johtavat siihen, että nykyisin palvelun tuottajan kannattaa pitää jonoja. Järjestelmän pitäisi tietysti olla sellainen, että on taloudellisesti järkevää hoitaa potilaita viiveettä. Valinnanvapauden avulla voidaan aikaansaada ryhtiliike, josta kaikki hyötyvät.

Lisätietoa:

http://www.laakariliitto.fi/tutkimus/palvelujarjestelma-potilas/

terveyspolitiikan asiantuntija Lauri Vuorenkoski, puh. 044 563 0556, lauri.vuorenkoski@laakariliitto.fi

Takaisin