Nämä kaikki ovat oikeita ja välttämättömiä uudistuksia, mutta ne edellyttävät toteutuakseen myös taloudellisia resursseja. Lääkäriliiton näkökulmasta ohjelmaa vaivaa tavoitteiden ja keinojen ristiriita: Kansansairauksia halutaan vähentää, mutta samanaikaisesti vapautetaan alkoholin saatavuutta. Terveydenhuoltoon luvataan parannuksia, mutta rahoituksen kasvua leikataan 1,4 miljardia euroa tilanteessa, jossa terveydenhuolto on jo nyt kriisissä.
Tiedolla johtamisen edellytyksiä parannetaan
Hallitusohjelma lupaa parantaa terveydenhuollon tiedolla johtamisen edellytyksiä monin tavoin: Vaikuttavuuskeskusta vahvistetaan, perustetaan tutkimuslainsäädäntöneuvosto ja parannetaan yleisesti tiedon integraation edellytyksiä. Systemaattinen ja vertailukelpoinen laatu-, vaikuttavuus- ja kustannusvaikuttavuustiedon tuotanto on tiedolla johtamisen ensimmäinen edellytys.
Lääkäriliitto kiittää ohjelmaa määrätietoisesta puuttumisesta lääketieteellistä tutkimusta hidastavaan byrokratiaan ja tiedonkulun ongelmiin. Erityisesti toisiolain aiheuttamat ongelmat tutkijalähtöisessä tutkimuksessa tulee ratkaista viipymättä.
Monikanavaisuudesta tulee pyrkiä eroon
Hallitus pyrkii purkamaan hoitojonot kertaluontoisella panostuksella kela-korvauksiin. Lääkäriliitto kiittää pyrkimyksestä ratkaista ongelma, mutta ehdottaa, että panostus toteutettaisiin hyvinvointialueiden kautta. Tällöin on paremmat mahdollisuudet varmistaa hoidon jatkuvuus ja säilyttää palveluketju eheänä. Tässä työssä voidaan myös hyödyntää yksityisiä palveluntuottajia. Pelkkä kela-korvausten kasvattaminen ei ratkaise hyvinvointialueiden henkilöstön saatavuusongelmia ja lisää järjestelmän monikanavaisuushaastetta.
Sopimusyhteiskuntaa tulisi tukea eikä repiä rikki
Lääkäriliitto yhtyy Akavan näkemyksiin hallitusohjelman työmarkkinaosuudesta (Akavan uutinen 16.6.2023). Lääkäriliitto korostaa, että erityisesti vaikeina aikoina pitää pyrkiä ratkaisuihin, joilla sitoutetaan yhteiskunta laajasti vaikeiden päätösten taakse. Kolmikannalle pitäisi antaa mahdollisuus tehdä esityksiä, joilla hallituksen tavoitteisiin löydetään keinot. Nyt näyttää siltä, että keskeiset uudistukset tehdään kysymättä edes mielipidettä niiltä, joita päätökset koskevat.
Terveydenhuollon kulu on kansantalouden investointi
Lääkäriliitto korostaa, että toimiva terveydenhuolto näkyy kansantalouden tilinpidon muilla riveillä kuin terveydenhuollossa: Väestön työ- ja toimintakyky on seurausta toimivista palveluista, terveellisestä elinympäristöstä ja hyvistä elämäntavoista. Parantunut palvelujen saatavuus ja jonojen purkaminen taas tuottaa lyhyellä aikavälillä terveydenhuoltoon lisäkustannuksia jatkohoitojen ja muiden terveydenhuollon kustannusten muodossa. Lääkäriliitto pelkää, että hallitusohjelman hyvät pyrkimykset eivät toteudu, mikäli leikkaukset toteutetaan suunnitellussa muodossa. Haluamme muistuttaa, että valtiovarainministeriön menokartoituksessa todetaan, että ”Hyvinvointialueiden rahoitusta ei ole mahdollista supistaa, ellei samanaikaisesti vähennetä alueiden tehtäviä tai velvoitteita.” Hallitusohjelmassa konkreettisia tehtäviä tai velvoitteita ei ole käytännössä vähennetty, rahoitusta sen sijaan on supistettu.
Lisätietoja
Janne Aaltonen, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, puh. 045 121 8989, janne.aaltonen@laakariliitto.fi
Heikki Pärnänen, Lääkäriliiton politiikkatoimialan johtaja, puh. 040 546 5316, heikki.parnanen@laakariliitto.fi