Vuonna 2012 tai myöhemmin valmistuneilta vastaajilta kysyttiin, missä määrin he kokevat saaneensa peruskoulutuksessaan opetusta ja ohjausta johtamisen ja toiminnanohjauksen taidoista. Määrän arvioi aivan liian vähäiseksi tai liian vähäiseksi valtaosa vastaajista (esimiesasemassa toimivat 80 %, muut vastaajat 74 %). Noin kaksi kolmesta vastaajasta koki myös erikoislääkärikoulutukseen sisältyvän johtamisen opetuksen ja ohjauksen liian vähäiseksi.
Osaamisensa täydentämiseksi lääkärit hankkivat itse lisäkoulutusta esihenkilö- ja johtamisvalmiuksissa. Esihenkilöinä toimivista vastaajista jopa 16 % on suorittanut Lääkäriliiton Erikoislääkärien johtamiskoulutuksen (ELJ) ja yhdeksän prosenttia on suorittanut MBA-tutkinnon tai vastaavan. Muuta johtamiskoulutusta, esimerkiksi Aalto University Executive Education, Johtamisen erikoisammattitutkinto JET, on hankkinut lähes joka kolmas.
”Kaikessa johtamisessa on tärkeää ymmärtää johdettavan toiminnan substanssia. Lääkäreillä on tältä osin erinomaiset valmiudet terveydenhuollon johtamistehtäviin, mutta tarvitaan myös johtamiskoulutusta. On ilahduttavaa havaita, että lähes kaikki esihenkilöasemassa olevat lääkärit ovat sitä hankkineet”, painottaa Lääkäriliiton toiminnanjohtaja Janne Aaltonen.
Esihenkilötyö kiinnostaa esihenkilöinä toimivia
Esihenkilöasemassa toimivista vastaajista 66 % kertoo, että terveydenhuollon johtotehtävät ovat erityisen tai melko paljon kiinnostavia.
”On tärkeä huomata, että johtamista tehdään yleisesti osana monipuolista lääkärin työnkuvaa, jossa kliininen työ, asiantuntijana toimiminen ja esimerkiksi tutkimustyö ovat myös tärkeitä. Lääkärin perustutkinto ja erikoistumiskoulutus luovat pohjan johtamisosaamiselle, mutta täydennyskoulutusta johtamisen työkalujen osalta tarvitaan. Kiinnostusta ja motivaatiota tähän löytyy, ja työnantajan tulee turvata mahdollisuus johtamiskoulutukseen, joka on merkittävä osa lääkärien täydennyskoulutuksen kokonaisuutta, arvioi Lääkäriliiton koulutuspäällikkö Sami Heistaro.
Lääkärin esihenkilönä toimiminen yleistyy iän myötä ja suurin osa lääkäriesihenkilöistä (78 %) on iältään 45–64-vuotiaita. Joka viides lääkäri toimii esihenkilötehtävissä ja miehistä hieman suurempi osuus kuin naisista. Esihenkilönä toimivat ovat myös hieman vanhempia ja useammin erikoistuneita kuin ne, jotka eivät toimi esihenkilöinä.
Aiemmista tutkimuksista tiedämme, että lääkärien esihenkilötyön määrä työnkuvassa vaihtelee ja esihenkilötyö itse on luonteeltaan vaihtelevaa. Esihenkilöinä toimivat lääkärit kuvailevat itse työtään muita lääkäreitä todennäköisemmin termeillä johtaja, virkamies, kuuntelija, kehittäjä ja valmentaja.
Lääkäri 2023 -tutkimus kuuluu viiden vuoden välein toistettavaan poikkileikkaustutkimusten sarjaan, joka alkoi Nuori lääkäri 88 -tutkimuksesta. Tutkimussarjassa on selvitetty suomalaisten lääkärien elämäntilannetta, arvoja, ammatti-identiteettiä, koulutusta ja urakehitystä sekä näissä tapahtuneita muutoksia. Lääkäri 2023 tutkimukseen vastasi 4885 lääkäriä, joista työikäisiä ja työssä tutkimusajankohtana oli 3959.
Lisätietoja:
Janne Aaltonen, Lääkäriliiton toiminnanjohtaja, p. 045 121 8989, janne.aaltonen@laakariliitto.fi
Sami Heistaro, Lääkäriliiton koulutuspäällikkö, p. 040 905 2800, sami.heistaro@laakariliitto.fi
Peppiina Saastamoinen, Lääkäriliitto, tutkija, p. 040 506 9190, peppiina.saastamoinen@laakariliitto.fi