Toiminnallisten häiriöiden hoito: menetelmien arviointi ja palveluvalikoimaa koskeva päätöksenteko tulisi olla systemaattisempaa

Asiantuntijatyöryhmä on valmistellut toiminnallisten häiriöiden yhtenäisiä hoidon perusteita. Toiminnallisten häiriöiden hoito on mainio esimerkki osa-alueesta, jossa menetelmien arviointi ja palveluvalikoimaa koskeva päätöksenteko tulisi olla systemaattisempaa. Ensimmäisinä askelina tulisi vahvistaa Palveluvalikoimaneuvoston ja Käypä hoito -toimituksen resursseja.

Terveydenhuollon käytössä olevat rajalliset resurssit tulee kohdentaa siten, että niillä saadaan aikaiseksi mahdollisimman paljon terveyshyötyä. Tämän tavoitteen saavuttaminen vaatii nykyistä huomattavasti systemaattisempia päätöksentekoprosesseja samoin kuin riittävästi resursoitua tiedonkeruuta ja -analysointia päätöksenteon tueksi.

Lukuun ottamatta lääkekorvausjärjestelmää ja kansallista rokotusohjelmaa, palveluvalikoimaa koskeva päätöksenteko tapahtuu hyvin pitkälle sairaanhoitopiirien ja terveyskeskusten – ja jopa yksittäisen lääkärin – tasolla. Palveluvalikoimissa samoin kuin hoitoon pääsyssä onkin merkittävää alueiden välistä ja myös sisäistä vaihtelua, eivätkä potilaat ole yhdenvertaisessa asemassa suhteessa palveluiden saatavuuteen.

Nykyisellään teknologian arviointiin ja niitä hyödyntävään päätöksentekoon osallistuu huomattava määrä eri toimijoita (ks. lausunto alla).

Jokaisella toimijalla on tällä hetkellä oma perusteltu roolinsa, mutta niiden yhteistoimintaa tulisi parantaa, rooleja selkeyttää ja työn koordinaatiota kehittää siten, että päätöksenteosta muodostuu selkeä ja saumaton kokonaisuus. Lisäksi toimintaa tulisi resursoida huomattavasti nykyistä enemmän, niin menetelmien arvioinnin kuin sitä hyödyntävän päätöksenteon osalta. Yhdenvertaisuuden varmistamiseksi kansallisen tason roolia tulee päätöksenteossa vahvistaa.

Ensimmäisinä askelina kohti systemaattisempaa päätöksentekoa tulisi Palveluvalikoimaneuvoston ja Käypä hoito -toimituksen resursseja merkittävästi vahvistaa. Palveluvalikoimaneuvoston työ on tähän mennessä kohdistunut hyvin kapeaan osaan terveydenhuoltoa, ja se on tuottanut vasta muutaman suosituksen yksittäisistä hoitomuodoista. Jatkossa toimintaa tulisi huomattavasti laajentaa. Tavoitteeksi tulee asettaa, että Palveluvalikoimaneuvoston suositukset kattavat merkittävän osan terveydenhuollon toiminnasta siten, että sen työn tuloksena muodostuu sitovasti määritelty kansallinen terveydenhuollon palveluvalikoima. Sen päätösten tulisi siten olla suositusten sijaan julkisesti rahoitettujen terveyspalvelujen tuottajia sitovia.

Ehdotamme myös harkittavaksi terveydenhuollon laaja-alaisen HTA -arvi-ointia koskevan selvitys- ja kehittämishankkeen käynnistämistä, viimeistään tulevalla 2019–2023 hallituskaudella.

Lue koko lausunto.

Takaisin