Julkilausuma: Alkoholiuudistus vaarantaa terveyden ja talouden

Toiminnot

Alkoholilainsäädäntö vaatii uudistamista, mutta elinkeinopolitiikka ei saa syrjäyttää kansanterveyttä.


Nuorten alkoholikulutuksen on havaittu laskeneen niin Suomessa kuin Euroopassa. Laajin tutkimus on tehty 15/16-vuotiailla koululaisilla, joista Suomessa 74% (Euroopassa 80%) on käyttänyt elämänsä aikana alkoholia ja edellisen kuukauden aikana 32%  (47,5%). Humalassa on ollut edellisen kuukauden aikana 13% (13%). Terveydellisestä ja lääketieteellisestä näkökulmasta kyseessä on kuitenkin ikäryhmä, minkä ei tulisi juoda lainkaan. Nuoret juovat ennen kaikkea laimeita ja makeita alkoholijuomia, mihin WHO on kiinnittänyt huomiota Eurooppaa koskevassa alkoholin haittojen vähentämisen ohjelmassa 2012-20. Kehittyville aivoille alkoholi on erittäin tuhoisaa. Toteutuessaan alkoholilainuudistus vaarantaisi nuorten terveyttä.

Alkoholin käyttö ja humalahakuisuus ovat lisääntyneet etenkin naisilla heidän tullessaan täysikäisiksi. Näin myös vielä syntymättömien lasten kehitys olisi yhä suuremmassa vaarassa, jos alkoholilainuudistus toteutuisi.

Alkoholi on merkittävä selittävä tekijä sosioekonomisten ryhmien välisissä terveyseroissa. Juomisen vähenemä Suomessa on vielä heiveröistä ja se kohdistuu tutkimuksen mukaan korkeimpiin sosioekonomisiin luokkiin.

Hallituksen virallinen tavoite on terveyserojen kaventaminen, mutta alkoholilain muutosehdotukset alkoholin saatavuuden parantamiseksi vaikuttavat päinvastaiseen suuntaan. Alkoholi on merkittävä tekijä lisäämään nuorten syrjäytymistä ja eriarvoistumisen lisääntymistä väestössä.

Suomessa alkoholikulutus sekä siihen liittyvä sairastavuus ja kuolleisuus ovat Euroopan huippua. Alkoholinkulutus kuormittaa terveydenhuoltoa, erityisesti päivystyksiä ja teho-osastoja. Alkoholin aiheuttamat suorat kustannukset yhteiskunnalle ovat nyt 1,4 mrd euroa. Runsas alkoholinkäyttö lisää sairauspoissaoloja, työkyvyttömyyseläkkeitä, aiheuttaa tuottavuuden laskua ja työttömyyttä ja on siten yhteiskunnalle kallis niin tuotannollisesti kuin terveydellisestikin.

Noin puolet suomalaisten saamasta kokonaisalkoholista tulee oluesta. On aivan varma, että lisäämällä alkoholin myyntipaikkoja (350 -> 5300) ja alkoholipitoisuutta (4,7% -> 5,5%), suomalaisten alkoholin kulutus ja sairaudet lisääntyvät välittömästi ja merkittävästi.

Suomen Lääkäriliiton valtuuskunta katsoo, että alkoholilainsäädäntöä uudistettaessa seuraavat seikat tulee huomioida:

  1. Käymispykälää ei tule muuttaa; se johtaa välittömästi uusiin tuotteisiin (mm. ns. limuviinat), joista monet kohdistuvat juuri nuorten houkutteluun aloittaa juominen. Aiemmin tupakkateollisuus houkutteli nuoret aloittamaan. Virhettä ei tule toistaa.
  2. Vähittäiskaupasta ostettavien juomien alkoholipitoisuutta ei tule nostaa. Kun puolet alkoholista saadaan oluesta, päätös on kansanterveydellisesti ja -taloudellisesti hyvin haitallinen.
  3. Jos edelliset jäävät lainsäädännössä huomiotta, tulee sosiaali- ja terveydenhuoltoon lisätä rahaa, jotta potilaat saavat heille kuuluvan hoidon