Tällaisia ovat ainakin yksilöllinen lääkehoito sekä lääkkeiden ja laitteiden yhdistelmät. Aivan uudenlainen tulevaisuuden konsepti on myös geenivirheitä korjaavat geeniterapialääkkeet.
Takanapäin ovat kohta ajat, jolloin lääkkeitä kehitettiin satojen miljoonien potilaiden joukolle. Nyt avainsanoina ovat täsmälääkkeiden kehittäminen ja yksilöllinen hoito. Jo kehitettyjäkin lääkkeitä pystyttäneen tulevaisuudessa kohdentamaan juuri niille potilaille, jotka todella hyötyvät kyseisestä lääkkeestä. Lääkehoitoja räätälöidään tulevaisuudessa yksilöllisesti esimerkiksi perimän perusteella.
Nyt avainsanoina ovat täsmälääkkeiden kehittäminen ja yksilöllinen hoito.
Kehityksen myötä lääkehoitojen vaikuttavuudessa otetaan varmastikin suuri askel eteenpäin. Mutta toki siihen liittyy myös haasteita. Yksi haaste on näiden lääkehoitojen kustannukset. Mitä pienempi on lääkevalmistetta käyttävien potilaiden määrä, sitä pienempi on joukko, jonka tulee lääkkeen kehityskustannukset jakaa. Tästä johtuen lääkkeiden hinnat voivat olla hyvinkin paljon korkeammat kuin suurille potilasjoukoille tarkoitetuilla lääkkeillä. Tässä tilanteessa lääkehoitoa koskevat päätökset pitää tehdä erityisellä tarkkuudella.
Jo nykyisinkin meillä on käytössä pienille potilasjoukoille suunnattuja lääkkeitä, joiden vuosikustannus voi olla kymmeniätuhansia, jopa satoja tuhansia euroja. Terveydenhuollon kokonaisuudessa tämä ei ole ongelma niin kauan kuin näiden lääkkeiden tarve on harvinaista. Mutta terveydenhuollon rahoitus ei kestä tilannetta, että merkittävä osa lääkehoidoista olisi tämän kaltaista yksilöllistä hoitoa.
Toinen pienille potilasjoukoille tarkoitettujen lääkkeiden haaste on vakuuttavan tutkimusnäytön hankkiminen vaikuttavuudesta ja turvallisuudesta. Kun potilasjoukot ovat pienet, on myös lääketutkimusten otokset pieniä, jolloin vahvaa tutkimusnäyttöä on vaikea saada. Epävarmuus priorisointipäätöksenteossa kasvaa.
Tulevaisuutta lienevät myös lääkkeiden ja laitteiden yhdistelmät. Käytössä on jo esimerkiksi lääkestenttejä, mutta elekroniikan komponenttien kehittyminen ja kutistuminen luo aivan uusia mahdollisuuksia lääkkeiden ja kehon sisäisten digitaalisten laitteiden yhdistelmille. Vain mielikuvitus on rajana sille mitä tämä kehityslinja voi tulevaisuudessa tuoda tullessaan.
Lääkehoidot näyttävät siis kovasti monimutkaistuvan. Lääkärille tämä tuo haasteen: miten räätälöidä potilaalle oikea hoito, kun päätöksenteossa hyödynnettävää dataa ja hoitovaihtoehtoja on nykyistä paljon enemmän? Tässä toivottavasti lääkärin apuun tulevat älykkäät tietojärjestelmät, jotka pystyvät hallitsemaan relevantin tieteellisen tiedon ja yhdistämään sen potilastietoon (mm. geenitieto) ja tuottamaan tämän perusteella lääkärille perusteltuja ehdotuksia hoitovaihtoehdoiksi.
Katsotaan mitä tulevaisuus tuo tullessaan. Mitään vallankumouksellisia muutoksia lähivuosina on tuskin tulossa, mutta pidemmällä aikavälillä muutokset lääkehoidoissakin saattavat olla käänteentekeviä.
Lääkäriliitto ja DRA Consulting järjestävät Äly – älykästä lääkehoitoa yksilöllisesti –seminaarin Biomedicumissa Helsingissä 20.3. klo 14-17. Lisätietoa ja ilmoittautuminen