Tauon mekin ansaitsemme!

Minna Kaarisalo

Sairaana terveydenhuollossa jonottaessa ei ensimmäiseksi tule mieleen ajatella, että onkohan minua hoitava lääkäri virkeä vai väsynyt. Asiaa sietää kyllä miettiä. Millaisen lääkärin antaisit itsesi leikata: vasta työvuoroon tulleen vaiko jo kahdeksan tunnin työpäivän ennen leikkaustasi tehneen henkilön?


Terveyskeskusten lääkäripulasta on otsikoitu näyttävästi. Myös päivystyspisteissä on paljon työkuormaa ja työvuorojen kesto venyy pitkäksi. Toki päivystyspisteiden kuormitus vaihtelee eri erikoisalojen ja työpisteiden välillä, mutta päivystävien sairaaloiden keskittyessä on joka paikassa aivan riittävästi työtä.

Lääkäriliiton suositus yötyöstä on tehty yli kymmenen vuotta sitten, mutta se on edelleen täyttä asiaa. Ihmisen biologia ei ole muuttunut miksikään. Univaje heikentää huomattavasti tarkkaavaisuutta ja suorituskykyä. Tutkimukset osoittavat, että vuorokauden valvominen heikentää ajokykyä yhtä paljon kuin 0.8-1.0 promillen alkoholipitoisuus veressä.

Virheet ja sähläykset lisääntyvät väsyneenä. Pienikin virhe – vaikka pilkkuvirhe lääkkeen annostelussa – voi olla todella kohtalokas. Traaginen tapahtuma lääkeannostelussa on hiljattain julkisuudessakin ruodittu. Pieni lapsi sai kymmenkertaisen määrän solunsalpaajalääkettä, ja tapahtuma meni monelta henkilöltä huomaamatta läpi.

Systeemiä korjattiin virheen jälkeen. Nyt annoksen tarkastamiseen on velvoitettu erikoislääkäri. Millä taataan, että erikoislääkäri, joka annoksen miettii, on vireä eikä väsynyt ja laskee aina oikein, ilman mitään virhettä?

Täysin virheetön toiminta lienee utopiaa, mutta tietysti sen pitää olla tavoite terveydenhuollossa. Ja ainakin virheiden määrän pitäisi olla pienempi kuin mitä sen nyt arvellaan olevan. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on nimittäin arvioinut, että joka kymmenes sairaalassa hoidettu potilas kokee haittatapahtuman ja että Suomessa kuolee vuosittain 700–1700 ihmistä niiden seurauksena. Tuollaiset luvut ovat ihan liikaa. 

Nykyajan autotkin muistuttavat tauosta, jos auton tietokone havaitsee jotakin hälyttävää ajajan ratin pyörittämisessä (tai mitä ne autot nyt analysoivatkaan). Autojen turvateknologia on kehitetty tarpeeseen. Auto-onnettomuuksista noin 20 % johtuu väsymyksestä, ja oikein yksitoikkoisilla teillä voi väsymyksen piikkiin menevä prosenttiosuus olla jopa puolet. Jos auto muistuttaa ajajaa, niin kuka muistuttaa lääkäriä tauosta?

Kukaan ei jaksa määräänsä enempää, ei lääkäri eikä hoitaja. Työvuorojen pituuden pitää olla inhimillinen ja riittävistä tauoista pitää huolehtia – ja niille pitää myös päästä, oli jono päivystyspisteessä kuinka pitkä tahansa. Se on kaikkien etu.  

Keskustele

Keskustelu