Puolet käyttää palveluja – ja muuhun meillä ei ole varaa!

Heikki Pärnänen

Oulun väestöstä 10 % kuluttaa 74 % sote-rahoista. Espoolaisista 43 % käyttää terveyskeskuspalveluita – enempään ei ole varaa. Mutta onko meillä varaa jättää ottamatta huomioon 90 % väestöstä käsityksiä palveluita järjestettäessä – tai varaa jättää palveluja tarjoamatta 57 %:lle kaupungin asukkaista?


Sote on puhuttanut viime viikkoina – mutta niin myös nykyisen palvelujärjestelmämme toimivuus. Erilaisia terveyspalvelujärjestelmäämme liittyviä uutisia on putkahdellut lähes jatkuvasti. Ne luovat mielenkiintoisen kuvan järjestelmästämme.  

Kolme viikkoa sitten Hesari uutisoi, että vantaalainen jonottaa terveyskeskuslääkärin vastaanotolle 3-6 viikkoa. Viime viikolla Potilaan Lääkärilehti otsikoi: ”Espoo on saanut jononsa lyhenemään.” Jutun mukaan jonojen pituus vaihteli viime syksynä asemittain 3-8 viikon välillä. Tavoitteena Espoo pitää keskimäärin kahta viikkoa. 

Silmiinpistävintä – ainakin minulle – jutussa oli kuitenkin Espoon terveyspalvelujen johtajan Eetu Salusen hoitoonpääsyn tavoiteaikaan liittyvä kommentti: ”Jos terveyskeskukset toimivat liian hyvin, potilaita alkaa tulla työterveyshuollosta terveyskeskusten asiakkaiksi. Meillä ei ole varaa tuottaa palveluja kaikille.” Jonojen pituutta on siis säädeltävä siten, että kiireisimmät menevät muualle, ilman julkista kustannusvastuuta? 

Ja tuo ei-kaikki tarkoittaa käytännössä noin puolta väestöstä. Hesarin samoin viime viikon uutisoinnin mukaan kunnan terveyskeskuksen palveluita käyttäneiden osuus oli Espoossa viime vuonna vajaat 43 % kaupungin asukkaista, Helsingissä ja Vantaalla 51 %. Espoolla ei siis ole varaa asukkaistaan noin 60 %:n perustason terveyspalveluihin? 

Terveyskeskuspalveluita käyttävät paljon etenkin eläkeläiset ja vanhukset. Tämä vahvistui myös Lääkäriliiton viime marraskuussa teettämässä väestökyselyssä, jonka keskeiset tulokset julkaistiin Lääkärilehden viime viikon numerossa (11/2015). Tulosten mukaan edeltävän vuoden aikana 63 % vastanneista oli käyttänyt terveyskeskuksen palveluita – yli 64-vuotiaista kuitenkin 79 %, ja vastaavasti yli 85.000€ vuositulojen kotitaloudessa elävistä vain 46 %. 

Odotusajat olivat kyselyyn vastanneista lähes 60 %:n mielestä hoitoonpääsyn ongelma – tulos oli sama kuin reilut kaksi vuotta aiemmin tehdyssä kyselyssä. 

Kyselyssä kartoitettiin myös korvaavien palvelujen käyttöä kysymyksellä: ”Oletko joutunut käyttämään julkisen terveydenhuollon sijasta yksityislääkärin palveluja hoitoon pääsyn ongelmien takia?” Kolme neljästä niistä, joiden käsityksen mukaan kotikunnassa oli ongelmia päästä terveyskeskuslääkärin vastaanotolle pitkien jonojen vuoksi, vastasi kysymykseen myöntävästi. Koko vastaajajoukossa osuus oli reilut 40 %, ja hienoisesti lisääntynyt vuoden 2012 kyselyyn. 

Merkittävä osa väestöstä joutuu siis hakeutumaan muualle hoitoon julkisen palvelujärjestelmän toimimattomuuden, resurssipulan – tai jonkin muun vastaavan syyn – vuoksi: ”meillä ei ole varaa tuottaa palveluja kaikille”. 

Kuinka väestö ratkaisisi ongelman? Lähes 80 % kyselyyn vastanneista kannatti laissa säädettävää enimmäisaikaa terveyskeskuslääkärille odottamiseen. Puolen mielestä tuo enimmäisaika saisi olla enintään viikon mittainen. Kaksi kolmasosaa vastanneista kannatti terveydenhuollon resurssien lisäämistä – mutta ei velkaa ottamalla. Hyväksyttävinä keinoina lähes yhtä kannatettuja olivat yhteiskunnan muista toiminnoista leikkaaminen ja asiakasmaksujen korottaminen, veronkorotusten jäädessä hiukan vähemmälle suosiolle. 

Reilun neljän viikon päästä pidetään eduskuntavaalit – ennakkoäänestys alkaa jo kolmen viikon kuluttua. Ehdokaslistat on julkistettu. On siis aika todellisen väestökyselyn – ja ensi vaalikaudella näitäkin asioita ratkotaan.  

Keskustele

Keskustelu