s

Pimeä pelko

Myönnän – pelkäsin lapsena pimeää. Se oli tuntemattomana uhkaava. En voinut nähdä, mitä siellä on – ties millaisia mörköjä se voisi sisältää. Parempi siis karttaa moista, tai juosta karkuun. Ja kun pimeys kuitenkin välillä oli totta, nipistää silmät kiinni ja yrittää kieltää koko asia.

Sote-uudistus on puhuttanut ja puhuttaa. Muutaman viimeisen päivän uutisoinnin perusteella se näyttää yhä epäselvemmältä – pimeämmältä. Jo pelkästään toteutumisen mahdollisuus, ainakaan suunnitellussa aikataulussa. Sisällöstä puhumattakaan.

Viime perjantain Lääkärilehdessä oli juttu Lääkäriliiton jäsenkunnan sote-näkemyksistä (http://www.laakarilehti.fi/liitossa/liitto-toimii/potilaan-valinnanvapauden-laajentaminenlaakarien-nakemykset-osittain-kriittisempia/). Huhtikuussa vuosi sitten ja nyt vuotta myöhemmin kysyttiin täsmälleen samoilla kysymyksillä Lääkäripaneelin jäseniltä käsityksiä valinnanvapauden vaikutuksista.

Valtaosa vastanneista on edelleen sitä mieltä, että valinnanvapauden laajentaminen parantaisi hoidon saatavuutta, lyhentäisi jonoja. Viidessä muussa kysymyksessä muun muassa palvelujen saavutettavuudesta, laadusta, kustannuksista ja väestöryhmien välisistä terveyseroista usko uudistuksen positiiviseen vaikutukseen on romahtanut.

Kyselyn tulokset ovat totta. Eikä viesti ole uusi tai yllättävä. Samaa huolta ainakin itse olen saanut kuulla kuluneiden viime kuukausien aikana erilaisissa jäsentapaamisissa ja muissa kontakteissa. ”Kuinkahan meidän oikein käy”, kuten eräs jäsen kirjoitti. Muutos koetaan uhaksi, ei mahdollisuudeksi.

Mikä on puolittanut uskon uudistuksen positiivisiin vaikutuksiin?

Mikä on puolittanut uskon uudistuksen positiivisiin vaikutuksiin? Lisääntynyt konkreettinen tieto uudistuksen sisällöstä ja vaikutuksista? Vai uudistuksesta julkisessa keskustelussa vahvasti esillä ollut kritiikki, suorastaan uhkaava pelottelu siitä, mitä kaikkea kamalaa muutos tuo tullessaan? Itse uskon viimeksi mainittuun.

”Yleensä elämässä on viisasta luottaa siihen, että kaikki menee hyvin. Siinäkin tapauksessa, ettei itse uskoisi siihen.” Presidentti Mauno Koiviston ’testamentti’, ainakin minulle. Ehkä jonkun mielestä naiivilta kuulostava – mutta minusta mahtava elämänohje. Tähän mieheen olisin todellakin halunnut tutustua!  

En enää pelkää pimeää. Enkä tulevaisuutta, kuinka utuiselta se sitten saattaa näyttääkään. Enkä maalaile uhkakuvia, mielessäni tai muuten. Luomamme uhkakuvat kun saattavat alkaa toteuttaa itseään.

Mukana olemalla lopputulokseen voi myös vaikuttaa.

Neuvoni kollegoille: Menkää mukaan tekemään sote-uudistusta! Erityisesti, jos valmisteltava uudistus teitä huolettaa. Tuntematon kun yleensä huolettaa enemmän – tutumpi asia taas alkaa vaikuttaa jo aivan hyväksyttävältä. Ja mukana olemalla lopputulokseen voi myös vaikuttaa. Uhan voi muuttaa mahdollisuudeksi.

Sote-uudistus nimittäin tehdään maakunnissa. Eduskunta päättää vain puitteet.

Takaisin