s

Mikä vie opiskelijan ulkomaille?

Lääketieteen opiskelijoiden määrä ulkomailla kasvaa edelleen, kertoo Kelan tuore tilasto. Lähdön taustalla vaikuttavat monet asiat.

Ulkomailla opiskelevia, lääketieteen opintoihin opintotukea saavia suomalaisia oli viime lukukaudella 1 120. Luvun jatkuva kasvu yllättää, kun lääkärien koulutusmäärää on Suomessakin muutama vuosi sitten nostettu.

Vuonna 2011 lääketieteen opiskelijoita oli ulkomailla noin kolmesataa, ja suurin osa opiskeli Virossa Tarton yliopistossa. Tällä hetkellä Suomesta suunnataan useimmin Ruotsiin. Latviassa ja Romaniassa opiskelijamäärät ovat myös kasvaneet huimasti.

Ilmiö on osa kansainvälistymistä. Kynnys opiskella tai työskennellä ulkomailla madaltuu, kun erilaisten mahdollisuuksien, tiedon ja kokemusten määrä kasvaa.

Joka viides ulkomailla

Tällä hetkellä Kelan opintotuella lääkärin tutkintoa suorittavista joka viides opiskelee ulkomailla. Vastaava luku on Ruotsissa joka neljäs ja Norjassa lähes joka toinen. Naapurimaissa huippuvuodet on jo ohitettu, vaikka molemmista ulkomailla opiskelee edelleen useita tuhansia opiskelijoita.

Lääkäriliitto selvitti vuosina 2016 ja 2017 opiskelijoiden lähtösyitä ja paluuaikeita kotimaahan valmistumisen jälkeen.

Ulkomailla opiskelevat ovat useammin naisia ja keskimäärin vanhempia kuin vastaavan vuosikurssin lääketieteen opiskelijat Suomessa.

Lähdön taustalla vaikuttavat monet asiat. Yhdellä henkilöllä voi olla useita erilaisia syitä, jotka vaikuttavat lähtöpäätökseen.

Kolme erilaista ryhmää

Olen tunnistanut Lääkäriliiton opiskelijakyselyjen aineistosta kolme erilaista ryhmää. Ensimmäinen ryhmä on kansainvälisyyttä arvostavat opiskelijat, jotka hakeutuvat ulkomaille ensi sijassa englanninkielisten opintojen ja kansainvälisten uramahdollisuuksien takia.

Toinen ryhmä on kotimaassa lääketieteen koulutusohjelmaan pyrkineet ja ilman opiskelupaikkaa jääneet. Heille reitti unelmiin aukeaa opinnoista ulkomailla.

Kolmannen ryhmän muodostavat on ne, jotka haluavat edetä lääkärintutkintoon mahdollisimman nopeasti. Silloin taustalla on uravaihdos tai toinen tutkinto, ja tavoitteena on päästä opiskelemaan ilman pitkää valmistautumista ja lopputuloksesta epävarmaa hakumenettelyä.

Opiskelu ulkomailla on kallista

Kohdemaan hintataso ja lukukausimaksut vaikuttavat myös päätöksiin. Kelan opintotuki, noin 250 euroa tukea ja 800 euroa opintolainaa kuukaudessa, ei riitä edes kattamaan lukukausimaksuja kaikissa maissa.

Lääkäriliiton kyselyn mukaan joka kymmenes opiskelija ei saa opintotukea Suomesta. Opintotukea ei makseta, jos aiemmin käyttänyt opintotukikuukaudet toiseen tutkintoon tai saa tukea kohdemaasta.

On todennäköistä, että kaikki eivät vie opintojaan päätökseen ulkomailla. Siitä ei ole tietoa, että kuinka moni keskeyttää opiskelun ennen valmistumista.

Ulkomailla opiskelevat kokevat opinnoista enemmän kuormitusta kuin Suomessa opiskelevat. Kulttuurierot ja vaikeudet sopeutua erilaiseen ympäristöön ovat syitä tähän. Opintojen jatkaminen riippuu hyvistä arvosanoista, ja opintojen edetessä opiskelijamäärää karsitaan. Toisaalta ulkomailla opiskelevat ovat tyytyväisempiä opetuksen laatuun ja resursointiin kuin Suomessa opiskelevat.

Yhteys Suomeen säilyy

Kasvaako opiskelijamäärä edelleen ja palaavatko valmistuneet lääkärit Suomeen? Oma arvioni on, että määrä kasvaa. Kuinka nopeaa kasvu on, riippuu kotimaan opiskelijavalinnan uudistuksesta ja talous- ja työmarkkinatilanteen kehityksestä. 

Jos työpaikkoja on tarjolla, useimmat palaavat opintojen jälkeen Suomeen töihin ja erikoistumaan.

Jos työpaikkoja on tarjolla, useimmat palaavat opintojen jälkeen Suomeen töihin ja erikoistumaan. Lääkäriliiton kyselyssä yli 60 % ilmoitti, että heidän suunnitelmissaan oli palata kotimaahan valmistumisen jälkeen. Vain 3-4 % vastaajista ilmoitti, että varmasti ei aio palata Suomeen, ja noin kolmannes vielä pohtii asiaa.

Yhteyden säilyminen kotimaahan on tärkeää. Kaksi kolmasosaa ulkomailla opiskelevista onkin vuosittain kesätyössä Suomessa. Osa tekee amanuenssiharjoittelua, toiset tutkimustyötä ja opintojen loppuvaiheessa olevat toimivat myös lääkärin sijaisena. Samalla ulkomailla opiskelevat tutustuvat suomalaisen terveydenhuoltojärjestelmän toimintaan, mikä helpottaa kotimaahan palaamista valmistumisen jälkeen.

Lisätietoa:

Tutkintoa ulkomailla suorittavat lääketieteen opiskelijat

Suomen tilanne

Ruotsin tilanne

Norjan tilanne

 

 

Takaisin