Lakiesitys valinnanmahdollisuuksien laajentamisesta annettu

Heikki Pärnänen

Etkö tunnistanut – eikös kyse ole valinnanvapauslaista? Siis hallituksen esityksestä laiksi asiakkaan valinnanvapaudesta sosiaali- ja terveydenhuollossa, 9.5. aamulla valtioneuvoston yleisistunnossa annettu? Samasta asiasta puhun, mutta lakiesityksellä on virheellinen nimi!


Vastoin kaikkia ihmisten välisen kommunikaation fiksuja periaatteita, kritiikki ensin. Lakiesityksellä on väärä nimi.

Meillä on jo vuosien ajan laajennettu kansalaisten valinnanvapautta julkisesti rahoitetussa terveydenhuollossa. Joten tässä sote-uudistuksen osassa ei siis ole kyse valinnanvapauden luomisesta, vaan kollega Matti Rimpelää siteeraten, valinnanmahdollisuuksien laajentamisesta.

Tylyn kritiikin jälkeen – kait lakiesityksessä nyt jotakin positiivistakin on? Totta kai: lyhyesti sen voisi kuitata sanomalla, että hallitus selvästikin on kuullut lausuntokierroksella saatua ja sen aikana tullutta muutakin kritiikkiä.

Keskeinen kritiikin kohde on ollut aikataulu. Liian kiireellä mennään, 1.1.2019 toteutetaan valinnanmahdollisuuksien laajentaminen siihen liittyvine uusine tuotanto-organisaatioineen. Siis jo vajaan puolentoista vuoden päästä. Aikataulu on muuten tainnut olla tiedossa jo puolitoista vuotta. Vuoden päivät ainakin.

Annetun esityksen mukaan eri maakunnat voivat edetä eri tahtiin. Hyvä niin, valmiudet – vai innokkuus – ovat kuitenkin erilaiset. Nopeimmat ja innokkaimmat aloittavat valinnanvapauspilottien myötä jo tämän vuoden puolella, viimeistään ensi heinäkuun alkuun mennessä.

Nopeimmat ja innokkaimmat aloittavat valinnanvapauspilottien myötä jo tämän vuoden puolella, viimeistään ensi heinäkuun alkuun mennessä.

Ne kokeilevat sote-keskusten vähintäänkin rajatun palvelukokonaisuuden valintaa, erityisesti millaisella aikavälillä asiakas voi vaihtaa valitsemaansa sote-keskusta. Lakiehdotushan lähtee kerran vuodessa tehtävästä valinnasta. Lääkäriliitto on lausunnossaan toivonut vapaampaa uudelleenvalinnan mahdollisuutta. Toisena kokeilun kohteena on henkilökohtaisen budjetin toteuttaminen.

Ja hitaimmat – suurimmat, epäluuloisimmat? Ne voivat anoa poikkeuslupaa 1.7.2019 aloituksen takarajaan, jolloin koko setti on toteutettava vuoden 2021 alkuun mennessä. Niin, ja nuo pilottimaakunnat, niiden pitää toteuttaa koko homma vuoden 2023 alkuun mennessä, pilotit kun voivat jatkua edellisen vuoden loppuun. Porkkanaa ja keppiä.

Toinen kritiikin kohde on ollut palveluntuottajille maksettavat korvaukset. Lääkäriliitto on suhtautunut kapitaatiopainotukseen ymmärtäväisesti. Nyt kiinteän korvauksen vähimmäisosuus sote-keskustuottajille on aiemman 80 %:n sijasta 67 %. Hyvä näin, maakunnat ovat erilaisia.

Kiinteän korvauksen tarvetekijöihin ehdotetaan sisällytettäväksi iän, sukupuolen ja työssäkäynnin lisäksi uutena kohtana ”muut sosioekonomiset tekijät”. Kaikkien maakuntien on näitä kansallisia tarvetekijöitä, joiden painokertoimet THL määrittelee, noudatettava.

Lisäksi kiinteää korvausta määritettäessä on otettava huomioon henkilökohtainen hoidon ja palvelujen tarve. Tavoitteena luonnollisestikin on, että myös palveluja enemmän tarvitsevat potilaat ja asiakkaat olisivat – toivottavasti vähintäänkin – yhtä haluttuja asiakkaita kuin terveemmät. Tätä asiaa on liittokin tuonut lausunnossaan esille, joten kiitän!

Tavoitteena on, että myös palveluja enemmän tarvitsevat potilaat ja asiakkaat olisivat – toivottavasti vähintäänkin – yhtä haluttuja asiakkaita kuin terveemmät.

Löytyy ehdotuksesta muutakin ’pikku-positiivista’, kuten vaikkapa maakuntien mahdollisuus itse päättää neuvolapalvelujen sijoittumisesta tai alaikäisen kohdalla itsenäisen valinnan ikärajan nosto kahdestatoista viiteentoista vuoteen.

Mutta eikö lakiehdotuksessa siis todellakaan ole mitään muuta kritiikin paikkaa kuin tuo virheellinen nimi? Valitettavasti ainakin yksi on.

Kritisoimme esitysluonnoksessa sen kovin monitahoisia valinnanmahdollisuuksia, ja erityisesti velvoittavaa maksu- ja asiakasseteliä. Tältä osin on tullut kosmeettinen korjaus: sekä sote-keskusten että liikelaitosten osalta puhutaan asiakassetelistä. Selkeytys tietysti tämäkin.

Mutta edelleenkin olen huolissani siitä, että liikelaitosten velvoite määritellä jotkin palvelukokonaisuudet kokonaan asiakassetelillä tuotettavaksi voi pahimmillaan pirstoa maakunnan erikoissairaanhoidon kokonaisuutta ja jopa vaarantaa terveydenhuollon ympärivuorokautisen päivystyksen järjestämisen. Ettei näin kävisi, maakuntien on oltava tarkkana asiakassetelipalvelukokonaisuuksia määritellessään. 

Toki myönnän, että perusajatus palvelusetelilainsäädännön korvaamisesta asiakassetelikäytännöllä on tarkoituksenmukainen erityisesti sen vuoksi, että näin jatkossa palveluntuottajasta riippumatta palvelunkäyttäjän itse maksettava osuus on sama. Tämä on erinomainen parannus nykyiseen!

Lopuksi: luin tiistai-aamuna Hesarista vekkulin kolumnin, valinnanvapaudesta (http://www.hs.fi/paakirjoitukset/art-2000005202148.html). Jäin miettimään sen kielikuvaa kakun pilaavasta kirsikasta. Ensinnäkin, voiko edes pilaantunut koristekirsikka pilata koko kakun? Ja toiseksi, onko ehdotettava valinnanvapausmalli todellakin vain kirsikka sote-kakun päällä? Mutta, tämä onkin jo toisen jutun aihe.

Keskustele

Keskustelu