Infektion ehkäisemiseksi tarkoitetuilla laajasti yhteiskuntaan vaikuttavilla päätöksillä on ja tulee olemaan suuria taloudellisia seurannaisvaikutuksia. Tarkkaa tietoa kokonaiskustannuksista ei ole, mutta kyse lienee vähintään miljardeista euroista.
Kaikella on vaihtoehtoiskustannuksensa.
Kaikella on vaihtoehtoiskustannuksensa. Nämä kaikki käytetyt resurssit ovat jostakin muusta pois. Osin muiden sairauksien hoidosta, osin ihan muilta yhteiskunnan sektoreilta. Osin resurssit ovat pois tämän hetken toiminnasta, mutta osin vaihtoehtoiskustannukset realisoituvat vasta pidemmällä aikavälillä.
Koronaepidemia tekeekin terveydenhuollon priorisoinnin konkreettisesti näkyväksi. Tällä kertaa sille tuntuu olevan myös kansan varsin laaja hyväksyntä. Perinteisesti terveydenhuollon priorisoinnista keskusteluun on suhtauduttu nihkeästi, vaikka terveydenhuollon arjessa on toki priorisoitu aina. Voisiko koronaepidemia luoda uuden mahdollisuuden terveydenhuollon priorisointia ja resurssien kohdentamista koskevan päätöksenteon kehittämiseksi?
Epidemiaan liittyvistä interventioista on jouduttu päättämään kiireesti ja tutkimustieto interventioiden kustannusvaikuttavuudesta on varsin epävarmaa. Vasta jälkikäteen voimme arvioida toimien kustannusvaikuttavuutta täsmällisemmin. Todennäköisesti jälkikäteisarviokin tulee sisältämään epävarmuuksia. Tämä ei ole arkipriorisoinnin näkökulmasta poikkeuksellista, päätöksenteossa joudutaan aina nojaamaan enemmän tai vähemmän epävarmuuksiin.
Priorisoinnin näkökulmasta mielenkiintoisia kysymyksiä tulee olemaan interventioiden hinta suhteessa saavutettuihin laatupainotettuihin lisäelinvuosiin ja se, miten tämä tulee suhteutumaan vastaaviin arvioihin, joita on käytetty muiden sairauksien ja hoitojen priorisointipäätöksenteossa aiemmin. Koronainfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon sijoitetaan sen verran massiivisesti resursseja, että saavutetun lisäelinvuoden hinta saattaa nousta varsin korkeaksikin.
Kustannusvaikuttavuus ei kuitenkaan voi olla ainoa priorisointipäätöksenteossa käytetty periaate. Priorisointipäätöksenteossa tulee huomioida lisäksi mm. sairauden vakavuus. Tämä periaate lienee keskeinen käsillä olevan epidemiaan liittyvässä päätöksenteossa. Vaikka tähän mennessä koronainfektio on kansanterveydelliseltä merkitykseltään todella kaukana suurten kansansairauksien takana, ei liene mahdotonta, että se sellaiseksi vielä nousisikin. Voi olla myös järkevää investoida epävarmoihin skenaarioihin varautumiseen, vaikka nämä eivät välttämättä toteutuisikaan.
Yhteiskunnassa myös sairauksilla on arvoasteikkonsa.
Terveydenhuollon priorisointiin vaikuttavat myös yhteiskunnan arvomaailman muut tekijät. Yhteiskunnassa myös sairauksilla on arvoasteikkonsa. Jotkin sairaudet ovat muita ”tärkeämpiä”. Esimerkiksi syöpäsairaudet ovat perinteisesti olleet tässä kärkikastissa, infektiosairaudet eivät niinkään. Mielenterveys- ja päihdeongelmat taas tuntuvat olevan varsin matalalle arvostettuja. Nyt kärkikastiin on selvästi päässyt uusi tulokas, koronainfektio.
Epidemian myötä terveydenhuollon priorisointi on noussut parrasvaloihin. Epidemiaan vastaaminen on priorisoitu tällä hetkellä hyvin korkealle. Tästä huolimatta vaihtoehtoiskustannuksetkin on kuitenkin syytä pitää mielessä tehtäessä päätöksiä koronainfektioiden ehkäisyyn ja hoitoon liittyen.
Lauri Vuorenkoski
terveyspolitiikan asiantuntija
Lääkäriliitto