Pari kuukautta aiemmin Lääkäriliiton tutkimustiimin ja politiikkatoimialan asiantuntijat suunnittelivat Lääkäripaneeliin kysymyspatteriston, jossa lääkäreitä pyydettiin arvioimaan potilaan lisääntyvän valinnanvapauden vaikutuksia terveyspalvelujärjestelmän eri näkökulmista.
Lääkäripaneelin tulosten perusteella lääkärit näkevät lisääntyvän valinnanvapauden parantavan hoidon laatua ja saavutettavuutta. Sen sijaan arviot väestön terveyserojen kaventumisesta, pitkäaikaisten potilassuhteiden edellytyksistä ja kustannustenhallinnasta olivat paljon varautuneempia. Kaikissa näissä tilanteen heikkenemistä odottaa useampi kuin paranemista. Kustannustenhallinnan odottaa vaikeutuvan jopa 60 % lääkäreistä, kun paranemista odottaa alle neljännes.
Kysely toteutettiin maaliskuussa, jolloin lääkärit olivat hiukan mielikuvien varassa arvioidessaan lisääntyvän valinnanvapauden vaikutuksia. Toisin kuin virkamiehillä, heillä ei ollut käytössään yksityiskohtaisinta tietoa ja professori Brommelsin raporttikin valinnanvapaudesta valmistui vasta toukokuussa. Maaliskuussa joka neljäs lääkäri ei osannutkaan arvioida vaikutuksia kustannuksiin ja muihin ulottuvuuksiin jätti ottamatta kantaa noin joka kymmenes lääkäri. Silti lääkärien huolenaiheet olivat samoja kuin sote-uudistuksen valmistelevilla virkamiehilläkin lainsäädännön deadlinen jälleen kerran painaessa päälle. Kentän väki siis tiesi orastavan sudenkuopan jo kuukausia aiemmin.
Lääkärien äänen ja kokemuksien työn äärestä pitää päästä kuuluviin. Lääkäriliiton tehtävä ei ole pelkkä ansio- tai työolosuhde-edunvalvonta, vaan myös antaa jäsentensä asiantuntemus käyttöön kehitettäessä tulevaisuuden terveydenhuoltojärjestelmää. Poliitikkojen ja virkamiesten lisäksi varsinaisen työn tekijöiden äänen kuuleminen on välttämätöntä. Kipukohdat on paikannettava, jotta järjestelmää voidaan tehdä paremmaksi niin yhteiskunnan, potilaan kuin lääkärin kannalta.