Terveyskeskusten lääkärivaje on vakiintunut noin kuuteen prosenttiin. Vakituisten lääkäreiden määrä jatkaa kasvuaan. Heitä on 20 aiempaa enemmän. Myös sijaisten saatavuus on parantunut aiemmasta. Sijaisia on 60 enemmän kuin vuosi sitten. Ostopalveluiden ja ulkoistuksien määrä on edelleen pienessä laskussa.
Myös tilapäisesti täyttämättömien tehtävien määrä, joita ei yritetäkään täyttää, oli viimevuotista pienempi.
- Kyseinen luku vaihtelee esimerkiksi koulutusten tai sairauspoissaolojen takia vuosittain muutamalla kymmenellä, koska kyseessä on poikkileikkaus yhdestä päivästä, tutkija Juho Ruskoaho Lääkäriliitosta sanoo.
Sijaisten määrän kasvua selittävät lääkärien koulutusmääriin 2000-luvun alussa tehty lisäys sekä sitä kautta jatkokoulutettavien lääkäreiden määrän kasvu. Jatkokoulutuksesta vähintään yhdeksän kuukautta suoritetaan terveyskeskuksessa.
Alueellinen vaihtelu on edelleen suurta. Pienin alle prosentin vaje on Varsinais-Suomessa. Eniten hoitamattomia virkoja on Etelä-Karjalassa (21 %). Eniten lääkäritilanne on parantunut Kainuussa, Keski-Pohjanmaalla ja Etelä-Savossa.
Yli puolet terveyskeskuksista ei kärsi lääkärivajeesta lainkaan. Nämä terveyskeskukset hoitavat yhä suuremman osan väestöstä. Alle 10 prosenttia lääkäreistä puuttuu 27 terveyskeskuksesta. Yhteensä näiden terveyskeskusten alueella asuu 74 prosenttia suomalaisista. Pahiten lääkärivajeesta kärsivien terveyskeskusten alueella asuvan väestön määrä on vähentynyt.
Virkamäärä ei ole riittävä
Johtavista lääkäreistä lähes 40 prosenttia kokee, että lääkärivakanssien määrä ei ole riittävä, vaikka kaikki virat olisivat täytetty. Yli puolet suomalaisista asuu näiden terveyskeskusten alueella. Vakanssien riittävyyttä kysyttiin nyt ensimmäistä kertaa.
Yhteensä lisävakansseja tarvittaisiin vähintään 180, joka on noin 5 prosenttia kokonaismäärästä. Vakanssien määrä on hieman lisääntynyt viime vuosina.
Lisävirkojen tarvetta johtavat lääkärit perustelivat väestömäärän kasvulla, väestön sairastavuudella sekä viime vuonna laajentuneilla neuvola- ja kouluterveydenhuollon terveystarkastuksilla. Myös muita tehtäviä on siirtynyt erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon.
Tänä vuonna kysyttiin myös ensimmäistä kertaa johtavien lääkärien arviota terveyskeskuslääkärien työajan jakautumisesta. Lääkärien työajasta kuluu runsas 60 prosenttia avosairaanhoidon vastaanottotoimintaan. Työpanoksesta 14 prosenttia kuluu ennaltaehkäisevään terveydenhuoltoon. Alle 10 prosentin siivun työajasta haukkaavat terveyskeskusten vuodeosasto, kotisairaanhoito, työterveyshuolto ja muu toiminta. Terveyskeskusten välillä on paljon vaihtelua.
Lääkärin työajan priorisointia
Lääkäriliiton johtajan Heikki Pärnäsen mukaan tutkimustulos kertoo siitä, että pysyvä vaje avoimiin virkoihin on ennallaan.
- Osa vajeesta on normaalia lääkäreiden liikkuvuuteen liittyvää vajausta, mutta Suomessa on edelleen alueita, jonne ei saada lääkäreitä töihin.
Pärnäsen mukaan erityisesti terveyskeskuksissa, joista puuttuu lääkäreitä, lääkärin työpanos pitää pystyä ohjaamaan ensisijaisiin tehtäviin.
- Kun kerran on työvoimavajetta ja kaikkea ei ehditä tehdä, työt tulee priorisoida ja miettiä, miten lääkärinosaaminen on parhaassa käytössä ja mitä voidaan jättää tekemättä. Sitä taustaa vasten enemmän kuin 60 prosenttia lääkäreiden työajasta pitäisi kulua avosairaanhoitoon, Pärnänen sanoo.
Pärnänen korostaa, että perusterveydenhuoltoon siirrettävien uusien tehtävien vaatima työaika tulisi aina arvioida.
- Tilanne on kestämätön, jos uusia tehtäviä tulee, resurssit pysyvät ennallaan eikä mitään jätetä pois.
Suomen Lääkäriliitto selvitti johtavilta lääkäreiltä terveyskeskusten lääkäritilannetta 3. lokakuuta 2012. Vastaukset saatiin kaikista 161 terveyskeskuksesta. Tutkimus on toteutettu yhteistyönä STM:n, THL:n ja KT Kuntatyönantajien kanssa.
PP-esitys tutkimustuloksista ja terveyskeskuskohtaiset tiedot
Lisätietoja: - varatoiminnanjohtaja Hannu Halila (Lääkäriliitto), puh. 0500 459 955
- johtaja Heikki Pärnänen (Lääkäriliitto), puh. 040 5465316
- lääkintöneuvos Jukka Mattila (STM), puh. 02951 63386