Terveydenhuollon rakenteet kuntoon: Lääkärit lääkärin töihin

Poliittisten päättäjien on nyt kuntauudistuksen yhteydessä aika ottaa vastuuta ja korjata suomalaisen terveydenhuollon toimimattomat rakenteet sekä siitä johtuva lääkärivaje. Tavoitteena tulisi olla tehokas palvelujärjestelmä ja lääkärityövoiman järkevä käyttö julkisesti rahoitetuissa terveyspalveluissa.

Lääkäriliiton arvion mukaan tällä hetkellä noin 200 lääkärin työpanos vuodessa menee turhien lausuntojen ja todistusten, kuten lyhytaikaisten sairauspoissaolojen, kirjoittamiseen. Noin 600 lääkärin työpanos kuluu vuodessa tuijotettaessa toimimattomien tietojärjestelmien tiimalasia.

Julkinen terveydenhuolto ei houkuttele lääkäreitä, vaan osa heistä siirtyy yksityiselle sektorille, kuten työterveyshuoltoon. Julkisen sektorin byrokratia, järjestelmien jäykkyys sekä oman työn hallinnan katoaminen vähentävät lääkärien halukkuutta toimia julkisessa terveydenhuollossa. Jos suomalainen terveydenhuolto järjestettäisiin järkevästi, pitäisi nykyinen lääkärimäärä riittää kattavaan hoitojärjestelmään kaikille suomalaisille.

Oppia voidaan ottaa muissa Pohjoismaissa onnistuneesti tehdyistä terveydenhuollon palvelujärjestelmän muutoksista. Keskeistä muutoksille on ollut potilaan valinnanvapauden lisääminen ja palvelutuotannon monipuolistaminen. Suomessakin terveyspalvelujen tuottajat voisivat olla sekä kunnallisia että yksityisiä. Näin saataisiin enemmän lääkäreitä julkisesti rahoitettuun terveydenhuollon tuotantoon.

Lääkäriksi ei opita luentosalissa

Suomessa on lähes 20 000 työikäistä lääkäriä, mikä on enemmän kuin koskaan ja mikä on samaa tasoa kuin muissa Pohjoismaissa. Lääkärimäärä myös kasvaa jatkuvasti nykyisilläkin koulutusmäärillä, vaikka eläköityminen otetaan huomioon. Opetus- ja kulttuuriministeriössä on tästä huolimatta esitetty lääketieteen sisäänoton kasvattamista 608:sta 770 opiskelijaan.

Koulutusmäärien lisäys pitää Lääkäriliiton näkemyksen mukaan perustua perusteelliseen selvitykseen lääkärityövoiman kysynnästä ja tarjonnasta. Mahdollinen lisäys on kompensoitava tiedekuntien opettajaresursseihin: Lääketieteen koulutusmääriä on lisätty 1990-luvun lopulta lähes 80 prosenttia. Vastaavasti opettajaresurssit ovat vähentyneet.

Ryhmäkoot ovat nykyisin liian suuria eikä toimenpiteiden oppiminen ole mahdollista. Tämä uhkaa jo vaarantaa potilasturvallisuuden.

Lisätietoja: puheenjohtaja Raija Niemelä, puh. 040 731 6191 tai politiikkatoimialan johtaja Heikki Pärnänen, puh. 040 546 5316 (molemmat varattuina 10.2. klo 10.00 – 11.30)

Takaisin