Suomi on hyvä ja tasa-arvoinen paikka syntyä, mutta ei kuolla. Yli 50 000 suomalaista kuolee vuosittain. Heistä arviolta runsaat 30 000 tarvitsee palliatiivista eli oireenmukaista hoitoa ja hoivaa elämänsä loppuvaiheessa. Saattohoito koskettaa meistä monia suoraan, sekä välillisesti esimerkiksi omaisten kautta. Usein laadukasta saattohoitoa ei kuitenkaan osata tai ymmärretä vaatia.
- Nyt alan ammattilaiset ovat kuitenkin nostaneet epäkohtia esille, ja vaativat parempaa koulutusta saattohoitotyöhön, järjestöistä kerrotaan.
Yhdenvertaisuuden ja resurssien puute kaihertavat suomalaista saattohoitoa. Suomessa saattohoito on pääpiirteittäin laadukasta, mutta sen saatavuus on jakautunut maantieteellisesti epätasaisesti, eikä saattohoitopaikkoja ole riittävästi kaikille niitä tarvitseville. Useilla sairaanhoitopiireillä ei ole tarjota riittäviä erityistason saattohoitopalveluita, ja näillä alueilla asuu noin 400 000 suomalaista. Joka kolmas saattohoitopotilas tarvitsee erityistason saattohoitoa. Hyvää saattohoitoa tulee tarjota myös kotiin asti, ja kotihoidossakin on liikaa kuntakohtaista vaihtelua.
Riittämättömät resurssit näkyvät myös koulutuksessa. Tällä hetkellä esimerkiksi vain lähihoitajien koulutuksessa on määritelty saatto- ja palliatiivisen hoidon ammattitaitokriteerit. Lääkärien perusopetukseen palliatiivinen hoito kuuluu pakollisena vain muutamassa yliopistossa, ja esimerkiksi Helsingin yliopistossa vain 1,5 opintopisteen verran. Vain kahdessa yliopistossa on palliatiivisen lääketieteen professuuri, vaikka alan tutkimuksen, kehittämisen ja koulutuksen tarve on ilmeinen. Lääkäriliitolla on palliatiivisen lääketieteen erityispätevyys, jonka on suorittanut runsaat 160 lääkäriä.
Saattohoidon laadun ja saatavuuden kehittämiseksi järjestöt vaativat saattohoitoon lisää tietotaitoa, resursseja ja alueellista yhdenvertaisuutta. Näiden toteutuminen vaatii muutoksia sekä koulutussisältöihin että terveydenhuollon lainsäädäntöön.
- Potilaan ja omaisten kohtaaminen inhimillisellä ja lämpimällä otteella yksilön tarpeet huomioiden edellyttää riittäviä resursseja, järjestöt toteavat.
Järjestöt käyvät aiheesta keskustelua #saattohoitopakkaus-tunnisteen alla Twitterissä, Facebookissa ja Instagramissa. Tavoitteena on herättää kansalaiset, päättäjät ja alan ammattilaiset vaatimaan parempaa saattohoitoa – meille kaikille.
- Elämän alun tasapuolisuudesta Suomessa kertoo äitiyspakkaus, joka antaa kaikille vauvoille ja heidän perheilleen perustarvikkeet elämän ensi metreille. Elämän loppuvaiheessa tällainen yhteiskunnan kokonaisvaltainen tuki kuitenkin puuttuu. Haluamme herättää ihmiset tämän epäsuhdan ymmärtämiseen, siksi #saattohoitopakkaus, järjestöt tiivistävät.
Parempaa saattohoitoa vaatimassa
Kati Myllymäki
Toiminnanjohtaja
Suomen Lääkäriliitto ry
kati.myllymaki[at]laakariliitto.fi / 040 450 6354
Kirsi Coco
Koulutuspoliittinen asiantuntija
Tehy ry
kirsi.coco[at]tehy.fi / 040 821 5057
Silja Paavola
Puheenjohtaja
Suomen lähi- ja perushoitajaliitto SuPer ry
silja.paavola[at]superliitto.fi / 050 527 5085
Nina Hahtela
Puheenjohtaja
Suomen sairaanhoitajaliitto ry
nina.hahtela[at]sairaanhoitajat.fi / 010 321 3331
Tiina Mäenpää
Puheenjohtaja
Suomen Terveydenhoitajaliitto ry
tiina.maenpaa[at]terveydenhoitajaliitto.fi / 040 542 0557
Kukka Junno
Toiminnanjohtaja
Akavan sairaanhoitajat ja Taja ry
kukka.junno[at]taja.fi / 040 507 3648
Social- och hälsovårdens fackföreningar kräver tillsammans bättre terminalvård i Finland
Mer jämlikhet, utbildning och resurser – det kräver sex föreningar i ett gemensamt ställningstagande för en bättre terminalvård. En högkvalitativ terminalvård är en rättighet för oss alla. Det är #terminalvårdförpackningens budskap.
Finland är ett bra och jämlikt ställe att födas på, men inte att dö på. Över 50 000 finländare dör årligen. Av dem behöver drygt 30 000 palliativ eller symtomatisk vård och omsorg i livets slutskede. Terminalvården berör oss alla direkt, eller indirekt till exempel via anhöriga. Ofta kan eller förstår vi dock inte att kräva en högkvalitativ terminalvård.
– Nu har branschfolket emellertid lyft fram brister och kräver bättre utbildning för terminalvårdsarbetet, berättar man från föreningarna.
Brist på jämlikhet och resurser tär på den finländska terminalvården. I Finland är terminalvården i huvudsak högkvalitativ, men tillgången på den är geografiskt sett ojämnt fördelad, och det finns inte tillräckligt med terminalvårdsplatser för alla som behöver en. Många sjukvårdsdistrikt har inte tillräckligt med terminalvårdstjänster på specialnivå att erbjuda, och i dessa områden bor omkring 400 000 finländare. Var tredje terminalvårdspatient behöver terminalvård på specialnivå. God terminalvård ska också erbjudas hemma, och även inom hemvården är det för stora variationer mellan kommunerna.
Bristen på resurser märks även inom utbildningen. För tillfället är det till exempel endast i närvårdarnas utbildning som det finns kriterier definierade för yrkeskompetens inom terminal- och palliativ vård. I den grundläggande utbildningen för läkare är palliativ vård obligatoriskt endast vid några universitet, och till exempel vid Helsingfors universitet erbjuds sådana studier på endast 1,5 studiepoäng. Endast vid två universitet finns det en professur i palliativ medicin, även om det finns ett tydligt behov av forskning, utveckling och utbildning inom området. Läkarförbundet har en specialkompetens inom palliativ medicin som har avlagts av drygt 160 läkare.
För att utveckla kvaliteten och tillgången på terminalvård kräver fackföreningarna mer kompetens, resurser och regional jämlikhet inom terminalvården. För att dessa ska kunna förverkligas krävs det förändringar i såväl utbildningsinnehållen som lagstiftningen om hälso- och sjukvården.
– Att kunna bemöta patienten och de anhöriga på ett mänskligt och varmt sätt, och kunna beakta individens behov förutsätter tillräckliga resurser, konstaterar föreningarna.
Föreningarna diskuterar temat på Twitter, Facebook och Instagram under hashtaggen #saattohoitopakkaus (terminalvårdsförpackning). Målet är att få upp ögonen på medborgare, beslutsfattare och yrkesfolk så att de ska kunna kräva bättre terminalvård – för oss alla.
– Moderskapsförpackningen är ett tecken på jämlikheten när livet börjar i Finland, och den ger alla nyfödda och deras familjer basförnödenheter för den först tiden. I livets slutskede saknas emellertid ett sådant övergripande stöd från samhället. Vi vill få folk att förstå det här missförhållandet, därav hashtaggen #saattohoitopakkaus, sammanfattar föreningarna.