Lääketieteellisen opetuksen, tutkimuksen ja hoidon laatu uhattuna

Lääkäriksi koulutettavien määrä on yli kaksinkertaistunut 1990-luvun tasosta. Lääketieteellisten tiedekuntien opetushenkilökuntaa ei ole kuitenkaan lisätty. Nyt lääkäriopettajien määrää ollaan päinvastoin vähentämässä.

 

Lääkärikoulutuksen määrää Suomessa on lisätty viime vuosina voimakkaasti siten, että ensi vuonna lääketieteen opinnot aloittaa 750 uutta opiskelijaa. Nykyisellään peräti joka 80. nuorisoikäluokasta koulutetaan lääkäriksi. Samaan aikaan lääketieteellisten tiedekuntien opetushenkilökuntaa ei ole lisätty lupauksista huolimatta.

Lääketieteen koulutusta annetaan Suomessa Helsingin, Turun, Oulun, Tampereen ja Itä-Suomen yliopistoissa. Lääketieteellisille tiedekunnille nyt kaavaillut säästövelvoitteet merkitsevät kymmenien lääkäriopettajien työsuhteiden päättymistä. Yliopistolaitokseen kohdistuvien rajujen säästötavoitteiden vuoksi Lääkäriliiton mielestä yt-neuvottelut ovat yhteistoimintalain mukaan välttämättömät, eikä niitä ole kaikin osin käyty.

Kasvaneiden sisäänottomäärien seurauksena lääkärikoulutuksen laatu on ollut jo ennestäänkin uhattuna. Lääkäriliiton vuosi sitten tekemän laajan opiskelijatutkimuksen mukaan vain 16 prosenttia lääketieteen opiskelijoista ilmoitti saaneensa harjoitella riittävästi erilaisia toimenpiteitä. Opetusryhmien keskimääräinen koko oli 10 opiskelijaa, pahimmillaan jopa 22 opiskelijaa ryhmää kohti, kun suositus on kuusi opiskelijaa ryhmässä. Lääketieteellisistä tiedekunnista haasteellisin tilanne on Oulun yliopistossa.

Suunniteltujen henkilöstövähennysten seurauksena tämä huono tilanne tulee entisestäänkin vaikeutumaan kaikissa lääketieteellisissä tiedekunnissa, mikä väistämättä johtaa lääkärikoulutuksen ja sen seurauksena hoidon laadun vaarantumiseen. Muut lääkärit kuin opetushenkilökunta osallistuvat lisääntyvässä määrin opetukseen, minkä johdosta he voivat hoitaa vähemmän potilaita. Tämä myös siirtää kustannuksia palvelujärjestelmälle.

Lääketieteellisten tiedekuntien henkilöstölle ei jää riittävästi aikaa myöskään tutkimukseen, mikä on yliopistojen toinen päätehtävä. Valtion tukirahoitus kliiniselle lääketieteelliselle tutkimukselle on vähentynyt 10 vuodessa peräti 69 prosenttia.

Hallituksen marraskuussa tekemässä sote-ratkaisussa on päätetty, että 15 sote-alueen joukossa viidellä alueella on jatkossakin yliopistollinen sairaala. Lääkäriliiton valtuuskunta on erittäin huolissaan paitsi lääketieteellisen opetuksen ja tutkimuksen laadusta myös siitä, onko meillä kaavailtujen säästöpäätösten seurauksena jatkossa enää viittä riittävät toimintaedellytykset omaavaa yliopistollista sairaalaa.

Lisätietoja:
Lääkäriliiton valtuuskunnan puheenjohtaja Mikko Pietilä, puh. 040 506 7046
Varatoiminnanjohtaja Hannu Halila (opetuksen ja tutkimuksen osalta), puh. 0500 459 955
Lakimies Katja Aho (yliopistojen säästöjen osalta), puh. 040 905 1924

Takaisin