Lääkäriliiton strategiatyötä toteutetaan parasta aikaa. Yksi osa tätä työtä on nähtävillä ensimmäistä kertaa tänään, uuden logon ja graafisen ilmeen kautta. Ilmeen uudistaminen on hyvin haastava tehtävä. Vanhaan ilmeeseen on totuttu ja se tuntuu ainoalta oikealta vaihtoehdolta. Vanhasta ilmeestä on säilytetty käärme- ja sauvasymbolit, jotka muistuttavat lääketieteen ikiaikaisista perinteistä. Toisaalta ilmeen uudistaminen on helppoa, koska kohtuullisella varmuudella voi odottaa sen epäonnistuneen ison kollegajoukon mielestä. Kun nykyistä ilmettä uudistettiin, Stockmannin liikemerkkiä muistuttava logo sai vastaansa huomattavan määrän kritiikkiä. Liiton ilmeen uudistuksen yhteydessä myös Lääkärilehden ja Fennomedin – koulutus ja it-yhtiömme – liikemerkit ovat uudistuneet saman symboliikan mukaan. Fennomed tunnetaan jatkossa nimellä Lääkärikompassi.
On hyvä, että uudistuksien yhteydessä kaikki asiat käydään läpi ja niihin voidaan tehdä muutoksia. Yksi näkyvä uudistettava asia ovat Lääkäriliiton nettisivut. Niiden tekninen toteutus ja sisältö vaativat lähes ”jytkyyn” verrattavaa kehitystä, jotta liitto pystyy vastaamaan y-sukupolven vaatimuksiin sähköisen asioinnin tarpeista. Lääkäriliiton valtuuskunta on päättänyt panostaa tähän kehitystyöhön seuraavan 3 vuoden aikana yhteensä miljoona euroa. Investoinnin tarkoituksena on kehittää liiton sähköinen ympäristö staattisesta tiedonjaosta suoraan sähköisen asioinnin maailmaan. Muutos on erittäin suuri ja siihen sisältyy valtavasti riskitekijöitä. Uudistusprojekti vaatiikin hyvin suurta panostusta johtamiseen ja asiantuntijuuteen, muuten hommasta voi tulla perinteinen ”onko kiire vai tehdäänkö tietokoneella” -projekti.
Lääkäriliiton uusi puheenjohtaja Raija Niemelä on ottanut tehtävät vastaan vuoden vaihteessa. Nyt on hyvä hetki arvioida kokonaisuutena strategiauudistuksen onnistumista oman puheenjohtajuuteni aikana ja myös niitä asioita, jotka olen sysäämässä uuden puheenjohtajan hoidettavaksi. Vuonna 2010 suurimmaksi strategiatyön haasteeksi nostin tässä samassa tilaisuudessa kysymyksen: ”Miksi kuulua lääkäriliittoon 2020?” En usko, että strategia vastaa kovinkaan hyvin tähän kysymykseen. En tiedä, onko se edes kauhean järkevää yrittää ennustaa tulevaisuutta ja samalla yrittää arvioida yhteiskunnan ja kollegoiden tarpeita vuonna 2020. Yksi selkeä vastaus kysymykseen on kuitenkin mielestäni tullut: Lääkäriliittoon kannattaa kuulua tulevaisuudessa, kun se tarkastelee omaa toimintaansa kriittisesti ja pyrkii kehittämään sitä jäsentensä tarpeita vastaavaksi.
Strategia uudistuksen selkeitä onnistumisia ovat olleet alueellistaminen ja valiokuntalaitoksen uudistaminen. Ennen alueellistamista liiton valiokunnisssa toimi hieman yli 100 eri kollegaa. Nyt uudistetussa ja alueelle viedyssä valiokuntajärjestelmässä toimii reilut 200 eri kollegaa. Olemme saaneet huomattavasti lisää kollegoja aktiivisesti mukaan Lääkäriliiton toimintaan.
Virhearviointeja strategiatyössä on myös tehty, esimerkiksi toimiston toiminnan kehittämisessä. Siksi vielä reilu kuukausi sitten jouduttiin tekemään muutos organisaatiossa ja johtamisjärjestelmässä. Prosessien ja johtamisen kehittäminen on hyvin vaikeaa. On oltava valmis hyvinkin nopeasti tekemään muutoksia valittuun linjaan, jotta toiminta ei jäsenten näkökulmasta vaarannu. Yhdenkään strategian tekeminen ei varmasti ole onnistunut ilman virheitä ja virheiden avoin tunnustaminen luo johdolle todellisen mahdollisuuden kehittyä.
Lääkärikoulutus on jälleen kerran noussut keskusteluun yhteiskunnassa. En spekuloi sillä, mikä on oikea sisäänottomäärä tiedekuntiin. Luvusta on kiistelty pitkään ja poterot, joista mielipiteitä lauotaan, ovat kohtuullisen syvät.
Mielenkiintoista keskustelussa on se, että lääkärivajeen syy tietyillä paikkakunnilla on laiskat ja mukavuuden haluiset lääkärit. Keskustelussa ei mietitä ollenkaan asiaa työntekijän näkökulmasta. Voiko pienen ja syrjäisen paikkakunnan lääkärivajeen takana olla yleinen yhteiskunnan kaupungistuminen? Lääkärit eivät ole ainoa ammattikunta, joka on hakeutumassa kaupunkeihin. Esimerkiksi Kainuun pienten kuntien väkiluku on koko ajan laskusuuntainen. Olisiko tämän kehityksen estämiseksi edellytettävä kaikilta peruskoulun käyneiltä pakkoasumista pienillä ja syrjäisillä paikkakunnilla 3 vuoden ajan?
Lääkärivajetta on ollut myös suurten kaupunkien terveyskeskuksissa. Syytä siihen olisi haettava johtamisesta ja työolosuhteista. Kuitenkin keskustelu pyörii lääkärien ympärillä ja heidän työpaikan valintaansa pyritään syyllistämään kaikin mahdollisin keinoin.
Terveydenhuollon johtamisesta keskustellaan kohtuullisen vähän. Jos siitä puhutaan, vertailukohtaa haetaan aina teollisuuden johtamisesta. Teollisuudessa tuotanto tapahtuu kohtuullisen matalasti koulutetun henkilökunnan tai koneiden avulla. Terveydenhuollossa perustuotanto tapahtuu usein lääkäri-hoitaja -työparin tai erilaisten tiimien toimesta. Tällä tavalla toteutetussa perustuotannossa lyhyimmän koulutuksenkin hankkinut ihminen on suorittanut ammattikorkeakoulututkinnon. Muilta aloilta on hankala löytää vastaavan koulutustason omaavia työntekijöitä perustuotannossa. Teollisuudessa asiantuntijatason tehtävissä työskentelevät ihmiset tekevät terveydenhuollossa vastaavasti koko perustuotannon. Heidän johtamiseen yritetään soveltaa samoja johtamisen menetelmiä kuin koneilla tehtävässä perustuotannossa. Terveydenhuollon asiantuntijoiden johtamisessa täytyisi pikaisesti miettiä uusia tapoja henkilökunnan motivoimiseksi ja kannustamiseksi.
Om ledarskap i hälsovården talas det rätt lite och ifall man diskuterar det är jämförelseobjektet alltid ledarskap inom industrin. Men den industriella produktionen sker med hjälp av relativt lågutbildad personal eller med maskiner. I hälsovården är det däremot ofta arbetspar bestående av läkare och sjukskötare eller olika arbetsteam som svarar för basproduktionen. I en sådan basproduktion har också den person, som har den kortare utbildningen, avlagt yrkeshögskolexamen, medan det i andra sektorer är svårt att hitta personer i basproduktion med motsvarande utbildning. De som svarar för hela basproduktionen inom hälsovården har alltså en utbildningsgrad som motsvarar den hos personer med expertuppgifter inom industrin. Ändå försöker man tillämpa samma ledarskapsmetoder som i basproduktionen på verkstadsgolvet. För ledarskap med inriktning på hälsovårdens experter är det viktigt att snabbt hitta nya sätt att motivera och sporra personalen.
Insentiiveistä lääkärien kohdalla keskusteluun nousee helposti vain palkkaus. Kaikki läsnäolijat tietävät, ettei raha ole se kannustin, jolla parhaat työtulokset saadaan irti. Korkeasti koulutettu asiantuntijahenkilöstö tarvitsee motivoitumiseensa oman työnhallinnan, työnlaadun ja työviihtyvyyden parantamiseen tähtääviä kannustimia. Terveydenhuollon johtamisessa on siirrytty voimakkaasti määrän mittaamiseen ja seurantaan. Tähän suuntaan kannustaa jo hoitotakuukin. Se on erinomainen asia, mutta nyt tulisi kehittää nopeasti mittareita, jotka kannustavat laadun kehittämiseen määrän ohella. Samalla laatu-kustannussuhteen käyttäminen mittarina toisi varmasti lisää välineitä terveydenhuollon johtamiseen. Henkilökunnan yhtenä kannustimena voisi enemmän käyttää vapaa-aikaa. Se on toistaiseksi verovapaa hyödyke, vaikka toisenlaisiakin mielipiteitä julkisuudessa on esitetty.
Lääkäripäivät 2012 ovat tänään alkaneet. Lääkäripäivien kävijämäärä on viimeisten kolmen vuoden aikana ollut 3500 kävijän luokkaa ja näyttää nyt vakiintuneen siihen. Näyttely on tänä vuonna hieman isompi kuin viime vuonna. Sekin on kohtuullisesti löytänyt tasonsa. Tämän vuoden selkeä muutos on ollut iltajuhlaan osallistuminen. Jo ennakkoon on iltajuhlalipun lunastanut noin 600 kollegaa. Vaikuttaisi siis siltä, että iltajuhlaan tehdyt muutokset ovat olleet oikean suuntaisia.
Käytän tässä tilaisuutta hyväksi ja kiitän teitä kaikkia kollegoja, liiton toimiston henkilökuntaa, Duodecimia, FLS:ää ja kaikkia muita yhteistyötahoja antoisasta ja kolme vuotta jatkuneesta työskentelystä suomalaisen terveydenhuollon kehittämiseksi.
Erityisesti haluan kiittää STM:tä siitä, että se poisti kaksoislaillistuksen.
Toivotan teille kaikille oikein hyvää alkanutta vuotta ja oikein antoisia Lääkäripäiviä.
Jag önskar er alla riktigt givande Läkardagar 2012. Gott Nytt År!