Suomalainen kliininen lääketieteen tutkimus on aikaisemmin ollut tieteenaloista korkeimmalle arvostettua. Valtion tukirahoitus (VTR) on vähentynyt kymmenessä vuodessa peräti 69 prosenttia. Ensi vuoden budjettiin sen määräksi esitetään enää 15 miljoonaa euroa, kun taso viime vuonna oli 31 miljoonaa euroa. Lääkäriliiton mielestä tämä vaarantaa vakavasti lääketieteellisen tutkimuksen jatkossa.
Kliininen tutkimus on Suomessa ollut korkeatasoista hyvien lääkäritutkijoiden ansiosta. Meillä on myös hyvät väestörekisterit, ja kansalaiset suhtautuvat myönteisesti tutkimukseen osallistumiseen. Lisäksi perustutkimuksen ja kliinisen tutkimuksen yhdistäminen yliopistosairaaloissa on ollut hedelmällistä. Tätä kautta on saatu välittömiä parannuksia tautien diagnostiikkaan ja potilashoitoon. Hoidon vaikuttavuus on parantunut, ja sitä kautta valtion rahoitus on johtanut suoriin kustannussäästöihin.
Lääkäriliiton mielestä tätä rahoitusta ei saa enää vähentää vaikeasta taloustilanteesta huolimatta. Muuten lääkärien mahdollisuus tehdä tieteellistä tutkimustyötä potilastyön ohessa ei käytännössä enää onnistu. Kliinisen tutkimuksen vaarantuminen heikentää nopealla aikataululla potilashoitoa, sillä tämän päivän tutkimus on huomisen hoitoa. Jos ja kun terveysalan tutkimukseen panostetaan, on tulevaisuudessa odotettavissa myös merkittäviä innovaatioita ja kaivattuja vientituloja.
Lääkäriliiton ja monien muidenkin asiantuntijatahojen näkemyksen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu tulee keskittää viidelle alueelliselle organisaatiolle. Sote-uudistuksen yhteydessä hallitusohjelman mukaan ollaan kaavailemassa enintään 19:ää järjestämisvastuussa olevaa aluetta. Selvityshenkilöhankkeen raportissa elokuussa ehdotettiin 9–12 itsehallintoaluetta. Nämä mallit uhkaavat nykyisten yliopistosairaaloiden asemaa ja merkitsisivät niiden ympärille muodostettujen erityisvastuualueiden pirstomista. Lääketieteellinen tutkimus ja lääkärikoulutus vaarantuisivat edelleen.
Lisätietoja:
Varatoiminnanjohtaja Hannu Halila p. 0500 459 955