Tutkittua tietoa Tutkimusarkisto Lääkärit Suomessa Lääkärit Suomessa Julkaisemme vuosittain tietoja lääkärien lukumäärästä ja työhön sijoittumisesta. Tilastot perustuvat rekisteritietoihin ja lääkäreille kohdistettuihin kyselytutkimuksiin. Tilastot Julkaisemme vuosittain tietoja lääkärien lukumäärästä ja työhön sijoittumisesta. Tilastot perustuvat rekisteritietoihin ja lääkäreille kohdistettuihin kyselytutkimuksiin. Lääkärimääriä käsittelevät tietomme perustuvat pääasiassa seuraaviin lähteisiin: Kaikki Suomessa laillistetut lääkärit ja erikoislääkärit Valvira Suomessa asuvat laillistetut lääkärit & Suomessa asuvat laillistetut työikäiset lääkärit THL, ammattioikeustilasto Lääkäreiden työssäkäynti ja sijoittuminen THL, Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät & Tilastokeskus, Työssäkäynti Tutkintotilastot Vipunen & lääketieteelliset tiedekunnat Hyödynnämme myös muita Tilastokeskuksen, THL:n sekä mm. Kelan, Kevan sekä muiden oleellisten toimijoiden tuottamia tilastoja. Tilastotietoja täydennämme myös kyselytutkimuksilla. Tutustu lähteisiimme tarkemmin tästä Avainsanat:erikoislääkärihyvinvointialuekoulutusmäärälääkärimääräperusterveydenhuolto Suomalaiselle lääkärille ei ole yhtä profiilia Laillistuksien määrä on kasvanut tasaisesti viime vuosina. Valviran laillistamia lääkäreitä oli vuonna 2023 yhteensä 34 183, joista työikäisiä eli alle 65-vuotiaita oli 24 974. Kaikki heistä eivät kuitenkaan asu Suomessa. Valviran ja THL:n tietoja yhdistellen arvioimme, että Suomessa asui 23 350 työikäistä lääkäriä vuonna 2023. Naisten osuus (60 %) Suomen lääkäreistä on miehiä suurempi (40 %). Sukupuolijakauma on pysynyt samantasoisena jo pitkään. Miesten osuus lääketieteen opiskelijoista kasvoi vuosina 2010-2020, ollen lähes puolet lääketieteen opiskelijoista. Sittemmin naismedisiinarien määrä on jälleen noussut. Hieman yli puolet Suomessa asuvista laillisetuista työikäisistä lääkäreistä oli alle 45-vuotiaita vuonna 2020. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty vuodesta 2015 alkaen useamman kerran, jolloin on myös luonnollista, että nuoria lääkäreitä tulee enemmän kuin aikaisemmin. Kuitenkin myös vanhemmissa ikäryhmissä näkyy kasvua ja esimerkiksi eläkeiän saavuttaneiden lääkärien määrä (ja osuus) onkin kasvanut selvästi myös. THL:n ammattioikeustilaston perusteella Suomessa oli vuonna 2020 60–64-vuotiaiden ikäluokassa 2587 laillistettua lääkäriä. Viidelle vuodelle jaettuna arvioidun eläkeiän saavuttaisi 517 lääkäriä / vuosi. Noin 80 % lääkäreistä erikoistuu jossain uransa vaiheessa. Sekä erikoislääkäreiden että erikoislääkärin ammattioikeuksien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina melko tasaisesti. Valviran laillistamia erikoislääkärin oikeuksia vuonna 2023 oli 26 713, joista työikäisillä 16 666. Lääkärille on tarjolla useita erilaisia urapolkuja, sillä työpaikan ja toimialan valinnan lisäksi 50 erikoisalaa mahdollistaa suuntautumisen juuri itse kiinnostavalle alalle, tai jopa useammalle. Suurimpia erikoisaloja lääkärimäärän näkäkulmasta ovat yleislääketiede, sisätaudit, anestesiologia ja tehohoiti, työterveyshuolto, lastentaudit, naistentaudit ja synnytykset sekä radiologia. Pienimpiä aloja ovat suu- ja leukakirurgia, foniatria, kliininen farmakologia ja lääkehoito, perinnällisyyslääketiede sekä liikuntalääketiede. Eniten lääkäreitä työskentelee yliopistosairaalamaakunnissa, eli Uudellamaalla, Pirkanmaalla, Varsinais-Suomessa, Pohjois-Savossa ja Pohjois-Pohjanmaalla. Lääkäreitä on näissä maakunnissa eniten sekä määrällisesti että väestöön verratessa. Lääkäreitä työskentelee kuitenkin erilaisissa tehtävissä terveyskeskuksissa, keskus- ja aluesairaaloissa, yksityisillä lääkäriasemilla, järjestöissä, yliopistoissa ja muissa tehtävissä ympäri Suomea. Kaikki lääkärit eivät tee potilastyötä, vaan lääkäreitä tarvitaan myös esimerkiksi tutkimustehtävissä, lääketeollisuudessa ja muissa asiantuntija- ja kehitystehtävissä. Lääketiedettä voi Suomessa opiskella viidessä eri yliopistossa, yllä mainituissa maakunnissa. Helsingin yliopisto, Tampereen yliopisto, Turun yliopisto, Itä-Suomen yliopisto ja Oulun yliopisto kouluttavat sekä lääketieteen lisensiaatteja, erikoislääkäreitä että lääketieteen tohtoreita. Suomen lääkärikuntaa monipuolistaa myös kasvava määrä ulkomailla tutkinnon suorittaneet, joiden määrä on ollut kasvussa viime vuosina. Suosituimpia opiskelumaita ovat tällä hetkellä Latvia, Viro, Romania ja Ruotsi. Ruotsin asema suosituimpana maana on laskenut viime vuosina pääsyvaatimusten tiukennutta, samalla kun Latvia on noussut suosituimmaksi ja kasvattanut osuuttaan vuosittain. Suomen lääkärityövoimaa kasvattaa sekä ulkomailla opiskelevat suomalaiset että Suomeen muuttavat ulkomaalaiset lääkärit. Suurin osa Suomessa laillistetuista ulkomaan kansalaisista on suorittanut tutkinnon Virossa, pientä kasvua on ollut myös muiden Baltian maiden, Ruotsin, Venäjän, Romanian ja Unkarin osalta. Lääketieteen opiskelijoiden aloituspaikkoja on viime vuosina ollut keskimäärin 750, mutta syksyllä 2024 alkaviin opintoihin oli tarjolla 826 paikkaa, kun lääketieteen aloituspaikkoja lisättiin pysyvästi 70 paikkalla. Lääketieteen opiskelijoista lähes kaikki valmistuvat ja opinto-oikeudesta luopuvien määrä on erittäin pieni. Lääkärimäärä kasvaa Lääkäreiden määrä on kasvanut sekä laillistusten että työssäkäyvien lääkärien näkökulmasta. Määrää kasvattaa erityisesti valmistuvat uudet lääkärit, mutta myös eläkeiän saavuttaneiden työssäkäyvien lääkärien määrä on kasvanut. Suurin osa valmistuvista lääkäreistä tulee kotimaan tiedekunnista, mutta yhä useampi suomalainen opiskelee lääketiedettä ulkomailla ja tutkimustemme mukaan valtaosa suunnittelee palaavansa valmistuttuaan Suomeen töihin. Lääkärimäärään vaikuttaa myös työvoimasta poistuvien määrä eli pääasiassa eläköityvien ja kuolleiden lääkärien määrä. Vuosittain Valvira myös joko rajoittaa tai poistaa terveydenhuollon ammattilaisilta oikeuksia, mutta lääkärien osalta nämä määrät ovat erittäin pieniä. Suomessa asuvat, laillistetut lääkärit (THL, Ammattioikeustilasto)*: TyöikäisetKaikki201117 82518 495201218 44819 260201318 98219 975201419 45120 725201520 09021 480201620 63022 240201721 07622 921201821 46823 637201921 93524 330202022 33324 9652021*22 630*25 600*2022*22 920*26 230*2023*23 350*26 960**vuosilta 2021-2023 ei ole saatavilla tietoa maassa asuvien lääkärien määrästä. Kys. vuosilta esitettynä Lääkäriliiton laskema arvio, joka perustuu THL:n ja Valviran tilastoihin. Suomessa asuvat lääkärit maakunnittain, 2020 (THL, Ammattioikeustilasto): TyöikäisiäKaikkiUusimaa7 5108 479Varsinais-Suomi2 4292 685Satakunta438515Kanta-Häme397462Pirkanmaa2 7002 962Päijät-Häme536616Kymenlaakso312364Etelä-Karjala292333Etelä-Savo278334Pohjois-Savo 14091 531Pohjois-Karjala419472Keski-Suomi807892Etelä-Pohjanmaa467554Pohjanmaa453494Keski-Pohjanmaa177199Pohjois-Pohjanmaa1 9112 092Kainuu147163Lappi439495Ahvenanmaa7390Koko maa22 33324 965 Hieman yli puolet Suomessa asuvista laillisetuista työikäisistä lääkäreistä oli alle 45-vuotiaita vuonna 2020. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty vuodesta 2015 alkaen useamman kerran, jolloin on myös luonnollista, että nuoria lääkäreitä tulee enemmän kuin aikaisemmin. Kuitenkin myös vanhemmissa ikäryhmissä näkyy kasvua ja esimerkiksi eläkeiän saavuttaneiden lääkärien määrä (ja osuus) onkin kasvanut selvästi myös. THL:n ammattioikeustilaston perusteella Suomessa oli vuonna 2020 60–64-vuotiaiden ikäluokassa 2587 laillistettua lääkäriä. Viidelle vuodelle jaettuna arvioidun eläkeiän saavuttaisi 517 lääkäriä / vuosi. Laillistettuja lääkäreitä ikäryhmittäin (maassa asuvat), Ammattioikeustilasto THL: 2014201520162017201820192020Alle 354 8785 0055 1775 1655 1465 1775 19535-445 1615 2655 3505 5485 9006 2126 50745-545 5515 4765 4685 4635 3485 2985 28655-643 9514 3444 6354 9005 0475 2485 35465-741 1841 3901 6101 8452 1692 3952 632 Ikäryhmien osuudet laillistetuista, työikäisistä lääkäreistä (maassa asuvat), Ammattioikeustilasto, THL: 2014201520162017201820192020Alle 3525 %25 %25 %25 %24 %24 %23 %35-4426 %26 %26 %26 %27 %28 %29 %45-5428 %27 %27 %26 %25 %24 %24 %55-6420 %22 %22 %23 %24 %24 %24 % Kaikki laillistetut lääkärit (Valvira)*: Kaikki laillistetut lääkärit, työikäiset*Kaikki laillistetut lääkärit201121 28225 357201221 67226 074201322 07227 773201422 42027 481201522 74328 187201623 06928 898201723 30429 542201823 44230 219201923 69130 982202023 88631 657202124 20032 462202224 51233 264202324 97434 183202425 36734 986*Valviran tilastossa kaikki laillistukset, mutta kaikki eivät asu tai työskentele Suomessa.* työikäiset: alle 65-vuotiaat Lääkäritiheys | Yhdellä lääkärillä on Suomessa laskennallisesti noin 250 potilasta, mutta alueellinen vaihtelu on suurta Vuonna 2020 yhtä laillistettua lääkäri kohti oli noin 250 potilasta, mutta eroja oli runsaasti eri maakuntien välillä. Työssäkäyvää lääkäri kohti luku oli hieman korkeampi, noin 260 potilasta. Myös työssäkäyvien lääkärien kohdalla alueellisia eroja oli selkeästi. Vertailut on laskettu vuoden 2020 tiedoilla, sillä se on viimeisin vuosi jolta kaikki tiedot on saatavilla. Lääkärimäärät perustuvat THL:n tilastoihin ja väestötiedot on haettu Tilastokeskukselta. Lääkäreitä / 1000 asukasta vuonna 2020: Laillistettuja lääkäreitä* / 1000 asukastaTyössäkäyviä lääkäreitä / 1000 asukastaUusimaa4,44,1Varsinais-Suomi5,04,8Satakunta2,02,7Kanta-Häme2,33,3Pirkanmaa5,24,7Päijät-Häme2,63,0Kymenlaakso1,92,2Etelä-Karjala2,32,7Etelä-Savo2,13,0Pohjois-Savo5,75,4Pohjois-Karjala2,62,9Keski-Suomi3,02,8Etelä-Pohjanmaa2,43,1Pohjanmaa2,62,4Keski-Pohjanmaa2,63,5Pohjois-Pohjanmaa4,64,6Kainuu2,12,6Lappi2,53,0Ahvenanmaa2.43,1Koko maa4,03,8*työikäiset lääkärit (alle 65-vuotiaat) Asukkaita / lääkäri vuonna 2020: Asukkaita / laillistettu lääkäri*Asukkaita / työssäkäyvä lääkäriUusimaa227243Varsinais-Suomi198209Satakunta492369Kanta-Häme430305Pirkanmaa194215Päijät-Häme384337Kymenlaakso522445Etelä-Karjala435370Etelä-Savo477335Pohjois-Savo176189Pohjois-Karjala390349Keski-Suomi338352Etelä-Pohjanmaa411319Pohjanmaa388411Keski-Pohjanmaa384284Pohjois-Pohjanmaa217217Kainuu488383Lappi402335Ahvenanmaa413324Koko maa248262*työikäiset lääkärit (alle 65-vuotiaat) Erikoislääkärit | Noin 80 % lääkäreistä erikoistuu uransa aikana Noin 80 % lääkäreistä erikoistuu jossain uransa vaiheessa. Sekä erikoislääkäreiden että erikoislääkärin ammattioikeuksien kokonaismäärä on kasvanut viime vuosina melko tasaisesti. Valviran laillistamia erikoislääkärin oikeuksia vuonna 2023 oli 26 713, joista työikäisillä 16 666. Toistaiseksi ei ole saatavilla tarkkaa tietoa Suomessa asuvien erikoislääkärien tai erikoislääkärien oikeuksien määrästä. Erikoistumiskoulutuksiin voi hakea kaksi kertaa vuodessa. Erikoistuminen kestää vähintään viisi vuotta, ja opinto-oikeus erikoistumiskoulutukseen on kymmenen vuotta. Kaikki laillistukset erikoisaloittain (oikeudet)*: 2020202120222023Akuuttilääketiede122141160189Anestesiologia ja tehohoito1060106310581062Endokrinologia76768183Foniatria23232323Fysiatria163154152158Gastroenterologia142144145154Gastroenterologinen kirurgia285291306308Geriatria383389398410Ihotaudit ja allergologia220220220232Infektiosairaudet128128128127Kardiologia327337342347Keuhkosairaudet ja allergologia237236230228Kliininen farmakologia ja lääkehoito41414040Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede73757486Kliininen hematologia929594101Kliininen kemia88848078Kliininen mikrobiologia84797473Kliininen neurofysiologia76778288Korva-, nenä- ja kurkkutaudit386394384388Käsikirurgia81849094Lastenkirurgia74737575Lastenneurologia108110106106Lastenpsykiatria250255253255Lastentaudit754762762776Liikuntalääketiede46494747Naistentaudit ja synnytykset757756758752Nefrologia989910097Neurokirurgia99100104106Neurologia380387400406Nuorisopsykiatria180176183190Oikeuslääketiede37404444Oikeuspsykiatria65645961Ortopedia ja traumatologia586597595604Patologia157158160160Perinnöllisyyslääketiede38383940Plastiikkakirurgia134138141152Psykiatria10661030995992Radiologia727725730747Reumatologia126124121120Silmätaudit560569576575Sisätaudit1187117411551140Suu- ja leukakirurgia20191517Sydän- ja rintaelinkirurgia10410410095Syöpätaudit245254266262Terveydenhuolto134144154161Työterveyshuolto917924918904Urologia155161171172Verisuonikirurgia879498100Yleiskirurgia630560560524Yleislääketiede2498256125612603*pohjautuu Valviran laillistustietoihin. Taulukossa oikeuksien määrät, ei yksittäisten erikoislääkärien. Kaikki oikeudenhaltijat eivät asu tai työskentele Suomessa. Tilastotietoja Suomessa asuvista laillistetuista lääkäreistä on saatavilla vuoteen 2020 asti. Kuvassa vuodet 2021-2023 kuvaavat Lääkäriliiton laskemaa arviota Suomessa asuvista työikäisistä lääkäreistä. Tiedot päivitetään kun uusia rekisteritietoja julkaistaan. Miten lääkäreitä tilastoidaan? Lääkäreitä tilastoidaan monesta eri näkökulmasta eikä kaikki tilastot ole vertailukelpoisia keskenään. Eri tilastot perustuvat aina omiin määriteltyihin kriteereihinsä, jolloin ns. samalta vaikuttavasta aiheesta voi tiedot olla erilaisia. Hyödynnämme tiedontuotannossamme erilaisia rekisteri- ja tilastotietoja. Ohessa tarkennettuna tietojen sisällöistä ja eri näkökulmista. Lääkärimääriä käsittelevät tietomme perustuvat seuraaviin lähteisiin: Kaikki Suomessa laillistetut lääkärit ja erikoislääkärit Valvira Suomessa asuvat laillistetut lääkärit & Suomessa asuvat laillistetut työikäiset lääkärit THL, ammattioikeustilasto Lääkäreiden työssäkäynti ja sijoittuminen THL, Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät & Tilastokeskus, Työssäkäynti Tutkintotilastot Vipunen & lääketieteelliset tiedekunnat Tutustu lähteisiimme tarkemmin tästä Laillistukset Lääkäreiden laillistuksia myöntää ja valvoo Valvira. Valviran julkaisemista tiedoista saamme kaikkien Suomessa laillistettujen lääkäreiden määrät ja erikoisaloittain oikeudenhaltijoiden määrät. Suomessa asuvat laillistetut lääkärit ja kaikki laillistetut lääkärit Valvira ylläpitää rekisteriä kaikista Suomessa laillistetuista lääkäreistä. Valviran tiedoista saa eriteltyä työikäiset eli alle 65-vuotiaat lääkärit ja eläkeiän saavuttanet, 65-vuotiaat ja sitä vanhemmat lääkärit. Valviran tiedoista ei kuitenkaan selviä, kuinka moni Suomessa laillistettu lääkäri asuu tai työskentelee Suomessa. THL yhdistää laillistustietoja väestötietoihin, joista saamme selville Suomessa asuvien laillistettujen lääkärien määrän. THL:n ammattioikeustiedoissa on kaikki Suomessa asuvat, alle 75-vuotiaat laillistetut lääkärit. Lääkäriliitto käyttää laillistustiedoissa pääasiassa Suomessa asuvien työikäisten lääkärien määrää (THL) ja kaikkien laillistusten määrää (Valvira). Muitakin tietoja kuitenkin hyödynnettään esimerkiksi vertailuissa tai arvioiden laskemisessa. Mitä eroa on erikoislääkärien ja erikoisalan oikeusien määrällä? Yhdellä erikoislääkärillä voi olla useampi erikoislääkärin oikeus kuin yksi, jolloin erikoislääkäreiden määrä ja erikoisalojen oikeuksien määrät eivät tarkoita samaa. Yleisimmin yhtä useampia oikeuksia on erityisesti kirurgian aloilla, sisätautien aloilla ja esimerkiksi yleislääketieteen parina. Valviran rekisterissä tieto esitetään erikoisaloittain oikeuksien määränä. Eroteltavissa on oikeudenhaltijoiden määrät samoilla ikäkriteereillä kuin muissakin laillistuksissa (työikäiset / 65-vuotiaat ja vanhemmat). Suomessa asuvien oikeudenhaltijoiden määrää ei ole kys. rekisteristä saatavilla. Tuorein tieto Suomessa asuvista erikoislääkäreistä erikoisaloittain, viimeisimmän erikoisalan mukaan on vuodelta 2020 (THL). Tilanteesta riippuen käytämme erikoisaloittaisessa tarkastelussa seuraavia kriteereitä:– erikoislääkärit viimeismmän tai pääasiallisen erikoisalan mukaan– oikeudenhaltijoiden määrät erikoisaloittain Työssäkäynti (sektorit, toimipaikat, nimikkeet & ammatit) Lääkäreiden työpaikkoja tilastoidaan sekä työnantajan sektorin että toimipaikan osalta. Lääkäreiden työpaikkoja ja työskentelysektoreita koskevat tiedot ovat pääasiassa peräisin THL:n Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät -tilastosta, mutta tiettyjen teemojen osalta hyödynnämme myös muita tietolähteitä. THL:n tilasto perustuu Tilastokeskuksen työssäkäyntitilastoon. Lääkäreiden työskentelyssä merkitystä on sekä sektorilla että työpaikalla. Vuokratyövoiman osuutta ja määrää seurataan myös, sillä julkisella sektorilla työskennellään myös ns. vuokralääkäreinä yksityisten yritysten kautta. Lisäksi osalla hyvinvointialueista tiettyjä palveluja tai kokonaisuuksia on ulkoistettu yksityisille yrityksille tai ratkaistu muilla keinoilla. Sektoreiden osalta jaottelemme lääkäreiden työskentelyä pääasiassa hyvinvointialueille (sis. HUS-yhtymä, Helsinki ja Ahvenanmaa), valtiolle, yksityiselle, järjestöihin ja yliopistoihin. Tilastokeskuksen työssäkäyntitilasto kuvaa työllisiä vuoden viimeisellä viikolla. Sellaiset lääkärit, jotka eivät ole viiteajankohtana työssä tai työskentelevät muissa sellaisissa tehtävissä, että he eivät lukeudu lääkäreihin. Näin ollen laillistettujen ja työssäkäyvien määrä ei ole sama. Työssäkäyntitilastossa ja muissa virallisissa tilastoissa (Tilastokeskus, THL) käytetään usein AML2010-ammattiluokitusta, joka luokittelee lääkärit kolmeen ryhmään työnkuvan perusteella. Ammattiluokitus ei kuvaa erikoistumistilannetta, vaan pääasiallista työnkuvaa. AML2010-luokittelu on lääkäreiden osalta haasteellinen, sillä käytetyt ammattinimikkeet eivät ole yhteneväiset lääkärien laillistus- ja nimiketietojen kanssa. AML2010-luokituksessa lääkärit on luokiteltu seuraavasti: AML2010-luokituksen mukainen nimikeLuokka sisältääYleislääkäriErikoistumattomat lääkärit, yleislääketieteen erikoislääkärit ja yleislääketieteen erikoistuvat lääkäritErikoislääkäriErikoislääkärit ja erikoistuvat lääkärit (poislukien yleislääketieteen & suu- ja leukakirurgian erikoislääkärit ja erikoistuvat lääkärit)YlilääkäriJohtavat ja vastaavat sairaalan, terveyskeskuksen tai lääketieteellisen erikoisalansa toiminnasta. Mikäli Lääkäriliitto julkaisee AML2010-luokituksen mukaisia tilastoja, on nimikeluokkien sisällöistä ilmoitettu erikseen. Lähtökohtaisesti toiminnassamme erottelemme lääkärit seuraavasti: Erikoistumistilanteen perusteella: Lääkäri, ei erikoistunutErikoistuva lääkäriErikoislääkäri Nimikkeen tai työpaikan perusteella:TerveyskeskuslääkäriErikoistuva lääkäriErikoislääkäriOsastonlääkäriApulaisylilääkäriYlilääkäri Lääketieteen opiskelu ja tutkinnot Lääketieteen opiskelijoista on saatavilla tilastotietoa ja toiminnassamme hyödynnetään erityisesti Opetushallituksen ylläpitämän Vipunen-tilastopalvelun tietoja. Myös muiden lähteiden, kuten tiedekuntien ja yliopistojen omien tilastojen, tiedekuntien yhteisen Lääketieteelliset-sivuston ja Tillastokeskuksen tietoja hyödynnetään. Myös opiskelijoita käsittelevissä tilastoissa on erilaisia mittareita joten riippuen siitä, mitä tietoa on hyödynnetty, voi opiskelijoiden määrä vaihdella jonkin verran eri tietolähteiden välillä. Tutkintotilastoissa voi olla julkaisisjasta riippuen vaihtelua. Esimerkiksi Vipusen tilastot pyöristetään tietosuojasyistä tietyin kriteerein. Sijoittuminen työpaikoille ja sektoreille on pysynyt tasaisena, mutta eroja syntyy eri ryhmien välillä Työikäisistä lääkäreistä julkisella sektorilla työskentelee 74 %, yksityissektorilla 24 %, ja loput järjestöissä ja muilla toimialoilla. Yliopisto- ja keskussairaalat ovat lääkärien suurimpia työllistäjiä. Niissä toimii yhteensä noin puolet työssä olevista lääkäreistä. Reilu viidennes lääkäreistä työskentelee terveyskeskuksissa. Lähes kaikki vastavalmistuneet lääkärit aloittavat työuraansa julkisessa erikoisairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Vaikka lääkärimäärän kasvu on tuonut enemmän lääkäreitä esimerkiksi yksityiselle sektorille, on eri sektorien ja työpaikkojen osuudet pysyneet pitkään samankaltaisina, kun tarkastellaan kaikkien työssäkäyvien tai työikäisten lääkärien lukuja. Nähtävissä on kuitenkin, että vaikka yleiskuva on pysynyt samana, on eri lääkäriryhmien välillä tapatunut muutoksia. Sukupolten välillä on lääkäreiden työskentelyssä jonkin verran eroa. Naisista 24 % työskenteli terveyskeskuksissa, kun miehistä vain 18 %. Sen sijaan lääkäriasemilla miehistä työskenteli 21 %, kun naisista 17 %. Naislääkärietä on määrällisesti enemmän (lääkäreistä 60 %), joten määrällisesti naisia on eniten niin julkisella kuin yksityisellä sektorilla, samoin kuin sairaaloissa, terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla. Yksityisellä sektorilla miesten osuus on kuitenkin lähes puolet, vuonna 2021 miehiä oli 45 %. Terveyskeskuksissa miesten osuus on hieman kasvanut ollen vuonna 2021 34 % ja sairaaloissa tilanne on pysynyt melko tasaisena, sairaalalääkäreistä naisia on lääkäreiden sukupuolijakaumaa mukaillen noin 60 %. Sekä mies- että naislääkäreistä noin puolet työskentelee sairaaloissa. Lääkäreiden päätoiminen työskentely ei kuitenkaan huomioi kaikkea lääkäreiden työskentelyä, sillä lääkäreiden osa-aikainen työskentely on kasvanut ja työskentely useammassa toimipaikassa on lääkäreille melko yleistä. Tilastot perustuvat pääasiassa päätoimiseen työskentelyyn. THL, Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021 Lääkärit työelämässä Työpaikat | työikäisistä lääkäreistä 74 % työskentelee julkisella sektorilla Työikäisistä lääkäreistä julkisella sektorilla työskentelee 74 %, yksityissektorilla 24 %, ja loput järjestöissä ja muilla toimialoilla. Yliopisto- ja keskussairaalat ovat lääkärien suurimpia työllistäjiä. Niissä toimii yhteensä noin puolet työssä olevista lääkäreistä. Reilu viidennes lääkäreistä työskentelee terveyskeskuksissa. Lähes kaikki vastavalmistuneet lääkärit aloittavat työuraansa julkisessa erikoisairaanhoidossa tai perusterveydenhuollossa. Eläkkeelle siirtyvistä lääkäreistä on noin puolet julkisen sektorin palveluksessa. Osa lääkäreistä on työssä yliopistoissa sekä valtion virastoissa ja laitoksissa. Päätoimensa lisäksi joka viides lääkäri pitää sivutoimista yksityisvastaanottoa. Neljännes lääkäreistä toimii erilaisissa esihenkilötehtävissä. Eniten lääkäreitä on sekä lukumäärällisesti että väestömääriin verrattuna yliopistomaakunnissa. Työssäkäyvät lääkärit (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): TyöikäisetKaikki200917 29917 552201017 99918 305201118 45318 766201218 52418 857201318 82619 173201419 19719 568201519 34919 777201619 49319 960201719 73520 217201819 91320 438201920 26120 917202020 50921 160202120 50921 2462022*21 176*21 872**vuoden 2022 luvut ovat Tilastokeskuksen Työssäkäyntitilastosta, joten luku ei ole täysin vertailukelpoinen THL:n 2009-2021 lukuihin. Työssäkäyvät lääkärit maakunnittain (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät, 2021,THL): TyöikäisiäKaikkiUusimaa6 8407 114Varsinais-Suomi2 2282 283Satakunta577601Kanta-Häme519536Pirkanmaa2 4232 474Päijät-Häme578597Kymenlaakso367381Etelä-Karjala302316Etelä-Savo365382Pohjois-Savo1 2761 306Pohjois-Karjala454464Keski-Suomi805826Etelä-Pohjanmaa533550Pohjanmaa438457Keski-Pohjanmaa230241Pohjois-Pohjanmaa1 8731 919Kainuu178183Lappi511528Ahvenanmaa8388Koko maa20 57921 246 Lääkärit eri sektoreilla (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): JulkinenYksityinenJärjestötMuutNTyöikäiset*74 %24 %1 %1 %20 579Kaikki työssäkäyvät73 %25 %1 %1 %21 246Naiset75 %22 %2 %1 %12 814Miehet69 %29 %1 %1 %8 432Alle 35-vuotiaat85 %13 %1 %1 %5 46035-44-vuotiaat78 %19 %1 %2 %6 06045-54-vuotiaat67 %31 %1 %1%4 64955-59-vuotiaat61 %36 %2 %0 %2 25160-64-vuotiaat60 %38 %2 %0 %2 15965-74-vuotiaat51 %46 %2 %0 %667*työikäiset: alle 65-vuotiaat Lääkäreiden sijoittuminen eri toimipaikoille (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): TerveyskeskusSairaalaLääkäriasemaMuutNTyöikäiset*22 %51 %18 %9 %20 579Kaikki työssäkäyvät21 %50 %19 %10 %21 246Naiset24 %49 %17 %10 %12 814Miehet18 %51 %21 %10 %8 432Alle 35-vuotiaat33 %53 %8 %6 %5 46035-44-vuotiaat20 %56 %13 %10 %6 06045-54-vuotiaat15 %50 %24 % 11 %4 69455-59-vuotiaat16 %42 %29 %13 %2 28360-64-vuotiaat16 %41 %32 %12 %2 15865-74-vuotiaat16 %28 %34 %22 %667*työikäiset: alle 65-vuotiaat Terveyskeskukset | nuorten lääkärien osuus terveyskeskuksissa kasvaa Noin 22 % työikäisistä lääkäreistä työskentelee päätoimisesti terveyskeskuksissa. Vuonna 2021 terveyskeskuksissa työskenteli noin 4500 lääkäriä. Vaikka terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien osuus on pysynyt samalla tasolla lähes koko 2000-luvun, on terveyskeskuksissa työskentelevien lääkärien määrä kasvanut. Terveyskeskuslääkärit alueittain 2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Lääkäreitä% alueen lääkäreistäEtelä-Karjala6220 %Etelä-Pohjanmaa14326 %Etelä-Savo6617 %Helsinki58912 %Itä-Uusimaa7031 %Kainuu5430 %Kanta-Häme16130 %Keski-Pohjanmaa6226 %Keski-Suomi25030 %Keski-Uusimaa15827 %Kymenlaakso9425 %Lappi12824 %Länsi-Uusimaa31930 %Pirkanmaa55723 %Pohjanmaa8819 %Pohjois-Karjala9721 %Pohjois-Pohjanmaa44623 %Pohjois-Savo25820 %Päijät-Häme6611 %Satakunta19532 %Vantaa ja Kerava22145 %Varsinais-Suomi46220 %Koko maa454921 % Terveyskeskuksessa työskentely on yleisempää naislääkäreille, mutta miesten osuus on viime aikoina noussut hieman. Vaikka ns. suuri kuva muuttuu hitaasti, on nähtävissä jo kuinka mieslääkärieden määrä on kasvanut ja naisten määrä taas hieman laskenut. Sukupuolten määrät ja osuudet terveyskeskuksissa (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Naisia%Miehiä%20102 56368 %1 18132 %20112 68669 %1 19831 %20122 80270 %1 19630 %20132 87971 %1 19129 %20143 09870 %1 31130 %20153 20670 %1 35230 %20163 29771 %1 36029 %20173 21770 %1 37530 %20183 22270 %1 36230 %20193 01769 %1 36131 %20203 08568 %1 36632 %20213 01366 %1 53634 % Suurin osa terveyskeskuksissa työskentelevistä lääkäriestä on työsuhteessa hyvinvointialueeseen, mutta yrityksen kautta terveyskeskuksissa töyskentelevien määrä on viime vuosina kasvanut. Kaikki terveyskeskuslääkärit (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Lääkäreitä20103 74420113 88420123 99820134 07020144 40920154 55820164 65720174 59220184 58420194 37820204 55120214 549 Terveyskeskuksissa nuorten lääkärien osuus on kasvanut ja vuonna 2021 jopa 40 % terveyskeskusten lääkäreistä oli alle 35-vuotiaita. Kun yli 45-vuotiaiden osuus oli 2010-luvun alkupuolella vielä lähes puolet, oli se vuonna 2021 enää 33 %. Eläkeiän saavuttaneiden lääkärien, eli 65-74-vuotiaiden lääkärien osuus terveyskeskuksissa on pysynyt tasaisena ja on noin 2 %. Alle 35-vuotiaiden osuus terveyskeskusten lääkäreistä (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Terveyskeskusten lääkärit, ikäryhmät (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Alle 45-vuotiaat45-74-vuotiaat201052 %48 %201153 %47 %201253 %47 %201355 %45 %201456 %44 %201558 %42 %201659 %41 %201761 %39 %201862 %38 %201963 %37 %202065 %35 %202167 %33 % Terveyskeskuslääkärien keski-ikä 2011-2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Sairaalat | ovat lääkäreiden suurimpia työllistäjiä Sairaalat ovat lääkärien suurin työllistäjä ja noin puolet lääkäreistä työskentelee sairaaloissa. Työvoiman kehitys sairaaloissa on lääkäreiden osalta ollut tasaisempaa kuin terveyskeskuksissa ja lääkäriasemilla: nuorten lääkärien osuus on kasvanut hieman, kun 2010-luvun alkupuolella alle 45-vuotiaiden osuus oli noin 55 %, oli se vuonna 2021 59 %. Sairaalalääkäreiden määrässä ja osuudessa on alueellisia eroja, määrällisesti eniten lääkäreitä on suurimmissa sairaaloissa, kuten yliopistosairaaloissa ja isompien kaupunkien keskussairaaloissa. Uudenmaan hyvinvointialueilla erikoissairaanhoidosta vastaa HUS-yhtymä, muilla alueilla hyvinvointialue itse. Tilastossa sijaintitiedot perustuvat työskentelypaikkaan. Sairaalalääkärit alueittain 2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Lääkäreitä% alueen lääkäreistäEtelä-Karjala17154 %Etelä-Pohjanmaa31758 %Etelä-Savo24364 %Helsinki2 60055 %Itä-Uusimaa11952 %Kainuu10658 %Kanta-Häme26750 %Keski-Pohjanmaa14259 %Keski-Suomi38046 %Keski-Uusimaa27847 %Kymenlaakso20454 %Lappi26650 %Länsi-Uusimaa29728 %Pirkanmaa1 16247 %Pohjanmaa25456 %Pohjois-Karjala28161 %Pohjois-Pohjanmaa90847 %Pohjois-Savo64950 %Päijät-Häme32554 %Satakunta28247 %Vantaa ja Kerava11123 %Varsinais-Suomi1 14750 %Koko maa10 58550 % Sairaalalääkäreiden sukupuolijakauma noudattelee lääkäreiden sukupuolijakaumaa, naiset 60 % ja miehet 40 %. Tilanne on kehittynyt 2000-luvun aikana ja naisten osuus on kasvanut, sillä 2000-luvun alkupuolella tilanne oli vielä 50/50. Kaikista naislääkäreistä 45 % työskenteli 2000-luvun alkupuolella sairaaloissa, kun vuosina 2019-2021 osuus on ollut jo 50 %. Sairaalalääkärit vuosina 2010-2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Naisia%Miehiä% Kaikki20104 77345 %3 76850 %8 54120115 05145 %3 86651 %8 91720125 07545 %3 78050 %8 85520135 29546 %3 87251 %9 16720145 47046 %3 92051 %9 39020155 35745 %3 79549 %9 15220165 57746 %3 86150 %9 43820175 84747 %4 04551 %9 89220185 80546 %3 92749 %9 73220196 20749 %4 30952 %10 51620206 37750 %4 33352 %10 71020216 28749 %4 29851 %10 585 Vaikka myös sairaaloissa on nuorempien lääkäreiden osuus kasvanut, ei muutos ole ollut yhtä jyrkkä kuin terveyskeskuksissa, sillä lääkärimäärä on pääsääntöisesti kasvanut lähes kaikissa ikäryhmissä, mutta kasvu on ollut voimakkainta alle 45-vuotiaiden lääkärieden kohdalla. Sairaalalääkäreiden keski-ikä vuosina 2011-2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Yksityiset läääkäriasemat | vanhemmat lääkärit siirtyvät lääkäriasemille Lääkäriasemilla selkein kasvu on tapahtunut vanhemmissa ikäluokissa, erityisesti 60-64-vuotiaissa. Määrällisesti eniten lääkäriasemilla kuitenkin päätoimisesti työskenteli 45-54-vuotiaita, vaikka ikäryhmän osuus kaikista lääkäriasemilla työskentelevistä on myös laskenut eniten. Alle 45-vuotiaiden lääkärien osuus lääkäriasemilla vuonna 2021 oli 32 % (vrt. sairaala 59 % ja terveyskeskus 67 %). Lääkärien määrä lääkäriasemilla 2010-2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Lääkäreitäjoista yrittäjiäyrittäjien osuus %20103 3071 68451 %20113 2641 75654 %20123 4361 78652 %20133 4061 71250 %20143 3291 62449 %20153 1501 60951 %20163 1741 67053 %20173 5861 54243 %20183 7081 65245 %20193 7061 60443 %20203 8041 59842 %20213 9621 68843 % Taulukosta on nähtävissä, että yksityisten lääkäriasemien kasvu perustuu suurimmaksi osaksi työsuhteessa olevien määrän kasvuun, kun taas päätoimisten yrittäjien määrä on pysynyt melko tasaisena, tarkoittaen samalla yrittäjien osuuden pienenemistä. Keski-ikä lääkäriasemilla 2011-2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Lääkärit lääkäriasemilla alueellisesti (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Lääkäreitä% alueen lääkäreistäEtelä-Karjala5919 %Etelä-Pohjanmaa7614 %Etelä-Savo4813 %Helsinki86618 %Itä-Uusimaa2812 %Kainuu1810 %Kanta-Häme7113 %Keski-Pohjanmaa2912 %Keski-Suomi15319 %Keski-Uusimaa10618 %Kymenlaakso5715 %Lappi9618 %Länsi-Uusimaa31930 %Pirkanmaa50220 %Pohjanmaa8719 %Pohjois-Karjala6714 %Pohjois-Pohjanmaa36319 %Pohjois-Savo22517 %Päijät-Häme15626 %Satakunta9115 %Vantaa ja Kerava9820 %Varsinais-Suomi44019 %Koko maa3 96219 % Lääkäriasemilla työskentely oli miehillä hieman yleisempää kuin naisilla. Vuonna 2021 miehistä 21 % työskenteli lääkäriasemilla ja naisista 17 %. Lääkäriasemilla työskentelevistä lääkäreistä naisia oli kuitenkin 55 % ja miehiä 45 %. Yrittäjyys | lääkäreistä 10 % toimii päätoimisena yrittäjänä Päätoimisena yrittäjänä lääkäreistä toimii 10 %. Päätoiminen yrittäjyys on hieman yleisempää mieslääkäreillä (13 %) kuin naislääkäreillä (8 %). Lääkäreiden päätoiminen työskentely ei kuitenkaan huomioi kaikkea lääkäreiden työskentelyä, sillä lääkäreiden osa-aikainen työskentely on kasvanut ja työskentely useammassa toimipaikassa on lääkäreille melko yleistä. Työmarkkinatutkimuksemme (2022) mukaan joka viides lääkäri piti päätoimensa ohella yksityisvastaanottoa. Yrittäjien osuus on pysynyt tasaisena jo useamman vuoden, mutta määrällisesti kasvua on tapahtunut jonkin verran – kuten koko lääkärimäärässä. Vaikka miesten kohdalla yrittäjien osuus on suurempi, on naisyrittäjiä ollut määrällisesti hieman enemmän, joskin ero on tasaantunut ja vuonna 2022 miesyrittäjien määrä ohitti naiset. Päätoimisten yrittäjien määrä (Työssäkäynti 2022, Tilastokeskus): NaisetMiehetKaikkiOsuus*20101009924193310 %20111022976199810 %20121056982203811 %20131029907193610 %201498283018129 %201596582017859 %20161043932197510 %201796980417739 %20181013985199810 %2019101392519389 %202099598519809 %202110681061212910 %202210611140220110 %*yrittäjänä toimivien osuus kaikista työssäkäyvistä lääkäreistä Yrittäjien osuus vaihtelee alueellisesti ja suurimmat osuudet yrittäjinä toimivissa oli maakunnissa, joissa sijaitsee suurimmat kaupungit. Määrällisesti yrittäjiä oli eniten yliopistosairaalamaakunnissa. Yrittäjien määrä ja osuus alueen lääkäreistä 2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Maakunta (yrittäjien määrä)Yrittäjiä alueen lääkäreistä %Uusimaa (867)12 %Varsinais-Suomi (250)11 %Pirkanmaa (247)10 %Pohjois-Pohjanmaa (189)10 %Satakunta (57)9 %Keski-Suomi (76)9 %Pohjanmaa (39)9 %Pohjois-Karjala (39)8 %Päijät-Häme (50)8 %Pohjois-Savo (102)8 %Kanta-Häme (41)8 %Etelä-Pohjanmaa (41)7 %Kymenlaakso (27)7 %Etelä-Savo (26)7 %Lappi (32)6 %Etelä-Karjala (17)5 %Kainuu (9)5 %Keski-Pohjanmaa (11)5 % Uudenmaan alueet, 2021 (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): Yrittäjiä alueen lääkäreistä %Länsi-Uusimaa (214)20 %Vantaa ja Kerava (62)13 %Helsinki (515)11 %Itä-Uusimaa (23)10 %Keski-Uusimaa (53)9 % Valtaosa yrittäjistä toimii terveydenhuollossa, muilla toimialoilla työskenteli vuonna 2021 11 % yrittäjistä. Muilla toimialoilla työskentely oli yleisempää niillä alueilla, joissa yrittäjiä oli enemmän. Toimipaikoista selvästi yleisin on lääkäriasema, joilla työskenteli peräti 80 % kaikista yrittäjistä. Muissa terveydenhuoltopalveluissa työskenteli 10 % (sis. terveyskeskukset, 2 %). Yrittäjistä 3 % työskenteli sote-toimialojen ulkopuolella ja 8 %:lla toimiala oli tuntematon. Muiden toimipaikkojen osuus on viime vuosina noussut jonkin verran, sillä vielä vuosina 2011-2015 noin 90 % lääkäriyrittäjistä työskenteli lääkäriasemilla. Yrittäjien toimipaikat (Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät 2021, THL): LääkäriasemaMuut th-palvelut*MuutTuntematon200497 %2 %1 %0 %200597 %2 %0 %1 %200695 %3 %0 %1 %200795 %4 %0 %1 %200895 %4 %0 %0 %200993 %6 %0 %1 %201087 %7 %4 %1 %201188 %7 %4 %1 %201288 %7 %4 %1 %201388 %7 %4 %0 %201490 %7 %2 %1 %201590 %7 %1 %2 %201685 %8 %2 %5 %201787 %8 %2 %3 %201883 %9 %2 %6 %201983 %8 %3 %6 %202081 %9 %2 %8 %202180 %9 %3 %8 % Lääkäreiden työttömyys on vähäistä Lääkäreiden työttömyys on hyvin vähäistä, ollen vuosittain noin 1 %. Vaihtelua kuukausitasoslla on vuosittain joitakin kymmeniä (henkilömäärä). Tilastokeskuksen työnvälitystilastossa kuvataan työttömien työnhakijoiden, kaikkien työnhakijoiden ja avoimien työpaikkojen määrää kuukausitasolla. Vaikka työttömien työnhakijoiden määrä on kasvanut hieman, on työttömien työnhakijoiden osuus pysynyt tasaisena. Työttömät työnhakijat, lääkärit (Työnvälitystilasto, Tilastokeskus): Joulukuu%-osuus lääkäreistä*Keskiarvo/kk (koko vuosi)200714814920081211482009144141201016615920111610,9 %15620121791,0 %17320132041,1 %19520142281,2 %21620152531,3 %24320162611,3 %25920172181,0 %25320181840,9 %21520191980,9 %20120202481,1 %25220211880,8 %22420222120,9 %22120232190,9 %220*maasssa asuvat, laillistetut & työikäiset (alle 65-vuotiaat) lääkärit (Ammattioikeustilasto, THL) Kokonaisuudessaan lääkäreitä on työnhakijoina enemmän ja vain osa on työttömiä (ylempi taulukko). Kaikki uutta työtä etsivät eivät kuitenkaan ilmoittaudu TE-palveluihin, joten uutta työtä hakevien lääkärien todellista määrää ei tiedetä. Kaikki ilmoittautuneet työnhakijat, lääkärit (Työnvälitystilasto, Tilastokeskus): Joulukuu%-osuus lääkäreistä*Keskiarvo/kk (koko vuosi)200733430520083103182009310303201032531320113141,8 %30320123742,0 %33320133792,0 %36620144612,4 %42020154662,3 %45720165252,5 %49120174692,2 %50820184051,9 %44020193981,8 %41120204942,2 %47720213771,7 %42820224171,8 %41420234501,9 %452*maasssa asuvat, laillistetut & työikäiset (alle 65-vuotiaat) lääkärit (Ammattioikeustilasto, THL) Myöskään kaikki avoimet työpaikat eivät päädy TE-palveluiden tietoon ja sitä kautta tilastoihin. Työnvälitystilaston mukaan avoimia työpaikkoja lääkäreille on kuitenkin enemmän kuin työnhakijoita. Avoimet työpaikat (Työnvälitystilasto, Tilastokeskus): JoulukuuKeskiarvo/kk (koko vuosi)20073143662008315337200932234220103894112011428420201245144220134184642014369442201536939920163603742017376431201838749820193434992020474468202159652720224958722023653887 Tutkinto- ja koulutustilastot Tutkinto- ja koulutustilastot perustuvat pääasiassa Vipusen, Tilastokeskuksen ja lääketieteellisten tiedekuntien tilastoihin. Lääketieteen tutkinnot lääketieteen lisensiaatti, perustutkinto ulkomailla opiskelevat erikoislääkäri lääketieteen tohtori erityispätevyydet Lue lisää Tilastojen tiedot haku- ja valintatilastot & aloituspaikat opiskelijoiden määrä tutkinnot tutkintojen läpäisyajat sukupuoli-, ikä- ja aluejakaumat Lääketieteen opiskelijat Suomessa Lääketieteen opiskelijoiden määrä on kasvanut viime vuosina useaan otteeseen, kun aloituspaikkamääriä on nostettu. Aloituspaikkoja laskettiin selvästi 90-luvulla laman seurauksena, mikä näkyy pienempinä valmistumismäärinä vuosituhannen vaihteen molemmin puolin. Vuodesta 2015 alkaen uusia lääketieteen opiskelijoita on aloittanut vuosittain yli 700 ja vuodesta 2024 alkaen yli 800. Eniten lääkäreitä valmistuu Itä-Suomen yliopistosta. Naisten osuus lääkäreistä on pitkään ollut miehiä suurempi, joskin noin vuosina 2010-2015 aloittavien miesopiskelijoiden määrä oli tyypillistä korkeampi. Tämän jälkeen naisten osuus on jälleen kasvanut. Opinnot aloittaneet*OpiskelijoitaValmistuneet20004942955351200155830633722002602320739620036313489363200461936754202005627385245920066404032414200760641255372008606418251020096114224582201061941346572011609419758220126134167603201364942125642014696427263620157344368624201676444226602017761458457320187464656645201972746506572020729472867520217594719702202277547467292023765476172920248264833*tilastokrieetereissä vuosivaihtelua, joten tilanne kuvaa joko aloituspaikkoja, opinnot aloittaneita tai paikan vastaanottaineita. Eri tilastopalveluiden tilastokrieeteissä myös eroja jolloin yksittäisten henkilöiden märäässä voi vuositasolla olla eroja, esimerkiksi tilastopalvelu Vipunen pyöristää lukuja tietosuojasyistä. Naisten osuudet: Opinnot aloittaneet*OpiskelijoitaValmistuneet200063 %64 %200163 %63 %200264 %61 %200363 %64 %200464 %64 %200563 %70 %200661 %62 %70 %200762 %61 %68 %200851 %59 %65 %200957 %58 %63 %201057 %57 %66 %201154 %56 %59 %201254 %55 %62 %201350 %54 %61 %201448 %53 %58 %201549 %52 %52 %201652 %51 %59 %201757 %52 %54 %201864 %53 %57 %201964 %55 %51 %202066 %58 %51 %202164 %60 %51 %202265 %62 %54 %202366 %64 %54 %*tilastokrieetereissä vuosivaihtelua, joten tilanne kuvaa joko aloituspaikkoja, opinnot aloittaneita tai paikan vastaanottaineita. Eri tilastopalveluiden tilastoissa on myös eroja jolloin yksittäisten henkilöiden märäässä voi vuositasolla olla eroja, esimerkiksi tilastopalvelu Vipunen pyöristää lukuja tietosuojasyistä. Valmistuneet lääkärit yliopistottain (Vipunen): HelsinkiItä-SuomiOuluTampereTurku2000102726333842001966972547820021028484517520038769756072200493849957872005909911469872006937881788120071201059693123200893105901021232009126129111841292010141120123117153201112011712010512320121021381141171322013123132114939920141171471261051412015123132123120126201614113814111412620171051299612312320181231471539612620191171531291111472020171141132105126202111415616511115620221531531441321472023138168147141135 Lääketieteen opiskelijat ulkomailla Seuraamme vuosittain ulkomailla lääketiedettä opiskelevien suomalaisten määrää. Tiedot perustuvat Kelan opintoetuustilastoon ja kuvaa sitä määrää opiskelijoista, jotka nostavat opintotukea. LukuvuosiHenkilöä2011-20122982012-20133572013-20144522014-20156042015-20167612016-20179562017-201810632018-201911202019-202011632020-202111982021-202211902022-202311292023-20241142Opintoetuustilasto, Kela Suosituimmat opiskelumaat lukuvuonna 2023-2024: Maa2023-2024%Latvia40135 %Romania24221 %Viro11210 %Ruotsi1109 %Liettua605 %Bulgaria303 %Italia282 %Yhdistynyt kuningaskunta202 %Norja192 %Puola182 %Tanska151 %Saksa131 %Opintoetuustilasto, Kela Ruotsi on ollut pitkään yksi suosituimmista kohdemaista, mutta viime vuosina sen suosio on hieman laskenut. Sen sijaan Baltian maiden, erityisesti Latvian suosio on kasvanut ja Latvia onkin nykyään selvästi suosituin opiskelumaa. Myös Romaniassa opiskelevien osuus on kasvanut selvästi. Opiskelijoiden määrän kehitys suosituimmissa maissa: LukuvuosiRuotsiLatviaRomaniaViro2011-2012423617822012-2013564825852013-2014806632952014-201512797551012015-2016206113821152016-20173031541091102017-20183291911391062018-20193062311541042019-20203042581751092020-20212653171771202021-20222033601861162022-20231353842011092023-2024100401242112Opintoetuustilasto, Kela Erikoistuvat lääkärit Erikoislääkäreitä valmistuu vuosittain noin 700, mutta tarkka määrä vaihtelee vuosittain. Erikoistuvien lääkärien määrä on kasvanut. Määrällisesti suurin erikoislääkärien kouluttaja on Helsingin yliopisto. Erikoistuvat lääkärit ja valmistuneet erikoislääkärit (Vipunen): Erikoistuvia lääkäreitäValmistuneita2010335452220113477528201239275162013409560620144092540201540935612016456654620175899627201850316722019538264520205406756202154036812022540069320236852741* laaketieteelliset.fi -sivuston ja Vipusen tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia Valmistuneet erikoislääkärit erikoisaloittain (Lääketieteelliset, laaketieteelliset.fi)*: 2020202120222023Akuuttilääketiede16192024Anestesiologia ja tehohoito32333338Endokrinologia3373Foniatria3000Fysiatria10639Gastroenterologia8639Gastroenterologinen kirurgia86510Geriatria32191322Ihotaudit ja allergologia561211Infektiosairaudet8454Kardiologia15151519Keuhkosairaudet ja allergologia115105Kliininen farmakologia ja lääkehoito2012Kliininen fysiologia ja isotooppilääketiede24613Kliininen hematologia7339Kliininen kemia1113Kliininen mikrobiologia1212Kliininen neurofysiologia51105Korva-, nenä- ja kurkkutaudit17191113Käsikirurgia5674Lastenkirurgia3123Lastenneurologia6725Lastenpsykiatria981011Lastentaudit35362739Liikuntalääketiede1523Naistentaudit ja synnytykset35222524Nefrologia2622Neurokirurgia4543Neurologia20182117Nuorisopsykiatria1271317Oikeuslääketiede1340Oikeuspsykiatria0113Ortopedia ja traumatologia17231614Patologia6884Perinnöllisyyslääketiede2123Plastiikkakirurgia9679Psykiatria35313250Radiologia34252841Reumatologia10654Silmätaudit41333044Sisätaudit41333044Suu- ja leukakirurgia1113Sydän- ja rintaelinkirurgia1322Syöpätaudit1413199Terveydenhuolto14131616Työterveyshuolto53485029Urologia6111311Verisuonikirurgia5723Yleiskirurgia3725Yleislääketiede155140152137* laaketieteelliset.fi -sivuston ja Vipusen tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia Valmistuneet erikoislääkärit yliopistottain (Vipunen)*: 20192020202120222023Helsingin yliopisto243261246237231Itä-Suomen yliopisto84998781111Oulun yliopisto819096108111Tampereen yliopisto138171135171174Turun yliopisto9913211499114* laaketieteelliset.fi -sivuston ja Vipusen tilastot eivät ole täysin vertailukelpoisia Lääketieteen tohtorit Lääketieteen tohtorin tutkinto on tieteellinen jatkotutkinto ja sen voi suorittaa Suomessa viidessä yliopistossa: Helsingin yliopistossa, Tampereen yliopistossa, Turun yliopistossa, Oulun yliopistossa ja Itä-Suomen yliopistossa. Tutkinnon suorittaminen edellyttää lääketieteen lisensiaatin tai ulkomaisen vastaavan tutkinnon suorittamista. Lääketieteellisissä tiedekunnissa voi suorittaa myös esimerkiksi filosofian tohtorin tai muiden tieteenalojen tutkinnon ja sellaisiin opintoihin voidaan hyväksyä myös muiden soveltuvien ylempien korkeakoulututkintojen suorittaneita. Vuosittain valmistuu noin 200 lääketieteen tohtoria. Viime vuosina tohtoriopinnot aloittaneita on ollut noin 300 vuosittain (Vipunen): Paikan vastaanottaneetOpiskelijoitaValmistuneet200098421620019572252002759171200369318920046571922005648186200667816520076781562008663162200971418620107951562011891162201295415320131032156201410981712015116117720161284162201714113561742018147140718620191441503219202015016081952021276162619820222971497198202331514671982024297 Naisten osuudet: Paikan vastaanottaneet %Opiskelijoita %Valmistuneet %200057 %51 %200159 %60 %200259 %53 %200358 %54 %200458 %55 %200559 %56 %200661 %58 %200762 %62 %200862 %63 %200963 %61 %201063 %63 %201164 %61 %201265 %63 %201364 %54 %201464 %57 %201562 %61 %201664 %56 %201764 %64 %55 %201863 %65 %60 %201956 %65 %62 %202058 %63 %62 %202161 %61 %61 %202258 %62 %58 %202359 %62 %64 %202465 % Tohtorin tutkintoa suorittavat, ikäryhmät 2023 (Vipunen): Erityispätevyydet Erityispätevyydet ovat Lääkäriliiton ylläpitämä järjestelmä ja erityispätevyyden suorittaminen edellyttää Lääkäriliiton jäsenyyttä. Erityispätevyys on yksi tapa lääkärille osoittaa ammatillista kehittymistä. Erityispätevyyksistä suurin osa on monialaisia ja niitä on mahdollisuus suorittaa monen erikoisalan sekä osa myös perustutkinnon pohjalta. Lääkäreillä on mahdollisuus suorittaa erityispätevyys niillä osaamisalueilla, jotka liitto on hyväksynyt erityispätevyysjärjestelmään. Suoritetut erityispätevyydet työikäisillä lääkäreillä: Erityispätevyys20222024Diabeteksen hoito147154Haavanhoito8687Ilmailulääketiede1924Infektioidentorjunta (ent. sairaalahygienia)2322Kansainvälinen terveydenhuolto2524Kehitysvammalääketiede1922Kivunhoitolääketiede7366Kuntoutus139141Lastenneuvola- ja kouluterveydenhuoltotyö4446Lastenpsykoterapia2117Lastenpsykoterapian kouluttaja96Liikennelääketiede2027Lääkeala3636Lääkärikouluttaja312349Matkalääketiede2018Muistisairaudet7369Musiikkilääketiede1313Nuorisolääketiede9999Palliatiivinen lääketiede198249Psykoterapia8580Psykoterapian kouluttaja2828Päihdelääketiede105116Reumaortopedia1616Seulontamammografia9293Silmäkirurgia143156Sotilaslääketiede3129Sukelluslääketiede ja ylipainehappihoito1212Terveydenhuollon laatu ja potilasturvallisuus3256Terveydenhuollon tietotekniikka6361Unilääketiede2641Vakuutuslääketiede107114Yleissairaalapsykiatria4137Andrologia*76Obstetrinen anestesiologia*54Päivystyslääketiede*7978Lastenanestesiologia ja tehohoito*1916Hematologiset laboratoriotutkimukset*99Ensihoitolääketiede*7977Lastenreumatologia*75Sydänanestesia*2521Tehohoitolääketiede*2622Neuroanestesiologia*109Lastenortopedia ja traumatologia*1719Yhteensä24402574*lakkautetut ohjelmat Kansainvälisyys & kansainväliset tilastot Kansainvälistä osaamista Suomeen saadaan erityisesti ulkomailla lääketiedettä kasvavissa määrin opiskelevien suomalaisten avulla, mutta Suomessa asuu ja työskentelee myös ulkomailta muuttaneita ja muiden maiden kansalaisia. Suomesta ulkomaille muuttavien lääkärien määrästä ei ole saatavilla tarkkaa tietoa. Saatavilla on myös kansainvälistä tilastotietoa lääkäreiden määrästä ja terveydenhuollosta eri maissa. Eri maissa on erilaiset terveyspalvelujärjestelmät ja eroja on myös koulutuksissa ja ammattilaisten työnkuvissa ja vastuissa, joten eri maiden tilastot eivät ole kaikilta osin vertailukelpoisia. Kansainvälisissä tilastoissa hyödynnämme pääasiassa OECD:n ja Eurostatin tilastoja, Pohjoismaisessa yhteistyössä tuotettuja tilastoja sekä eri maiden tilastoviranomaisten tilastoja. Kansainvälisyys Suomen lääkärikunnassa Ulkomailla lääketiedettä opiskelee tällä hetkellä jo lähes 1200 suomalaista. Suurimpia opiskelumaita suomalaisille ovat Latvia, Viro, Ruotsi ja Romania. Ruotsissa opiskelevien määrät ovat viime vuosina laskeneet, kun vuonna 2018 Ruotsin lääketieteellisissä tarkennettiin hakijoiden kielivaatimuksia. Latvian osuus on kasvanut vuosittain. Tutkimustemme mukaan valtaosa ulkomailla opiskelevista aikoo palata Suomeen töihin. Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden määrät Suomessa asuvista laillistetuista lääkäreistä ovat kasvaneet viime vuosina. Kaikkiin laillistettuihin nähden prosenttiosuus on kuitenkin pysynyt melko tasaisena, ollen 16 % vuonna 2020. Ulkomailla tutkinnon suorittaneet työikäiset lääkärit (THL, ammattioikeustilasto): Ulkomailla tutkinnon suorittaneetOsuus laillistetuista (%)2011251514 %2012265614 %2013277215 %2014288615 %2015301515 %2016312615 %2017325915 %2018335816 %2019349816 %2020362616 % Ulkomailla tutkinnon suorittaneiden osuudet eri ikäryhmistä 2020 (THL, ammattioikeustilasto): Osuus ikäryhmästä %Alle 30 vuotta17 %30-34 vuotta13 %35-39 vuotta18 % 40-44 vuotta19 %45-49 vuotta18 %50-54 vuotta13 %55-59 vuotta14 %60-64 vuotta14 %65-74 vuotta16 % Ulkomaan kansalaisten osuus laillistetuista lääkäreistä sen sijaan on kasvanut hieman. Myös määrässä on isoa kasvua, erityisesti työikäisissä lääkäreissä. Naisia on hieman suurempi osuus, noin 55 %. Ulkomaan kansalaisia on eniten nuorimmissa ikäryhmissä ja vanhempien ikäryhmien osuudet ovat vuosien varrella laskeneet. Laillistetut lääkärit (työikäiset), ulkomaan kansalaisuus (THL, ammattioikeustilasto): Ulkomaan kansalaisetOsuus laillistetuista (%)20119045 %201210135 %201310866 %201411666 %201512536 %201612916 %201713747 %201814297 %201920239 %2020265012 % Nuorten lääkärien määrä on kasvanut selvästi edellisen parin vuoden aikana. THL:n ammattioikeustilaston mukaan vuoteen 2018 asti esimerkiksi alle 30-vuotiaiden osuus oli useamman vuoden noin 12-16 %, mutta vuonna 2019 jo 29 % ja vuonna 2020 jopa 38 %. Määrällisesti tarkasteltuna kasvua onkin tapahtunut juuri nuoremmissa ikäryhmissä, kun vanhempien ikäryhmien määrät ovat pysyneet melko tasaisina. Ikäryhmät, laillistetut lääkärit, joilla ulkomaan kansalaisuus, 2020 (THL, ammattioikeustilasto): Työssäkäyvistä lääkäreistä (THL, 2021) noin 10 % on syntyperältään muualla kuin Suomessa syntyneitä. Naislääkärien osuus Suomessa korkea myös kansainvälisessä vertailussa Naiset ovat aina olleet merkittävä osa terveydenhuoltoa. Historian saatossa naisten rooli parantajista, kätilöistä, kouluttamattomasta ja epävirallisesta hoitajasta aina noitavainoihin on kehittynyt selvästi, joskin historia naisten roolista lääketieteessä on monipuolinen ja vaihtelee edelleen eri valtioiden välillä. Nykyään noin 67 % terveydenhuollon henkilöstöstä maailmassa on naisia (valtaosa hoitajia tai kätilöitä), mutta terveydenhuollon johtotehtävissä toimivista noin 75 % on edelleen miehiä (WHO). Naislääkäreiden osuus on kasvanut kaikissa OECD-maissa viime vuosikymmeninä. Naislääkäreiden keski-ikä on alhaisempi kuin mieslääkäreiden ja naispuolisten lääketieteen opiskelijoiden osuus on näin myös ollut kasvussa – samalla kuin enemmän mieslääkäreitä sisältävien vanhempien ikäluokkien kohdalla eläköityminen on ollut yleisempää. (OECD, 2022) Suomenssa, muissa Pohjoismaissa ja Virossa naisten osuus lääkäreistä oli korkein Virossa ja matalin Islannissa. Toiseksi eniten naislääkäreitä on Suomessa, joskin myös Tanskassa, Ruotsissa ja Norjassa naisten osuus on yli 50 %. Ainoastaan Islannissa naisten osuus miehiä pienempi, joskin naisten osuus on kasvanut edellisinä vuosina ollen vuonna 2022 jo lähes puolet (48 %). Laajemmin naislääkäreiden osuudet ovat korkeimpia itäisessä Euroopassa, erityisesti Baltian maissa. (OECD) Naisten osuuden kehittymisestä lääkärikunnassa on tehty sekä kansainvälistä vertailua että kansallisia selvityksiä. Kokonaisuudessaan naisten osuuteen vaikuttavia syitä on havaittu esimerkiksi kodin- ja lastenhoitoon liittyvistä kulttuurisista ja naisen asemaa kuvaavista, että eri maiden historiaan liittyvistä syistä. Naisten kasvavan osuuden on spekuloitu olevan myös riski terveydenhuollolle, sillä naisten on epäilty työskentelevän miehiä todennäköisemmin esimerkiksi osa-aikaisesti mm. perhesyiden vuoksi ja vaikuttavan näin lääkäripulan syntyyn – joskin on todettu, että suurempi merkitys on palvelurakenteilla, toimintakulttuureilla ja sukupolvien eri keinoilla sovittaa yhteen työtä ja muuta elämää. Erilaiset kansalliset selvitykset eivät näin ollen myöskään ole aina vertailukelpoisia eri valtioiden välillä. Naisten osuus maan lääkäreistä, OECD 2020: Taustasyitä naisten määrälle eri maissa Pohjoismaissa Islantia lukuun ottamatta naisten osuus lääkäreistä on jo pidempään ollut suuri, erityisesti Suomessa. Monissa Pohjoismaista esimerkiksi palkalliset ja pitkät perhevapaat ovat mahdollistaneet naisille paremmat mahdollisuudet urakehitykselle mutta samalla jakaneet hoivavastuuta myös miehille. Myös naisten osuus korkeasti kouluttautuvista on yleisestikin korkealla tasolla. Ainoana Pohjoismaista Islannissa mieslääkäreiden osuus on ollut selvästi korkeampi, mutta naisten osuuden kasvu kulkee samassa linjassa naisten korkeasti kouluttautuvien määrän kanssa, joka on Islannissa ollut selvässä kasvussa. Islannissa naisten osuus alemman korkeakoulututkinnon suorittavissa on jo selvästi korkeampi ja myös maisteritason opinnoissa naiset ovat menneet miesten ohi, mutta miesten osuus tohtoritason opinnoissa on edelleen hieman korkeampi. Itä-Euroopan maiden naisten korkeasta osuudesta on tehty jonkin verran selvityksiä ja esimerkiksi Neuvostoliiton, maailmansotien ja yleisesti naisten aseman vaikutukset nähdään määrän taustasyinä. Esimerkiksi Virossa maailmansotien aikaan monet lääkärit joko pakenivat maasta tai heidät vangittiin, jolloin myös lääkäritarve kasvoi ja naisille avautui mahdollisuuksia opiskella yliopistossa. Maailmansotien vaikutus naisten lääkärimäärään on havaittu myös muissa maissa, kun miesten lähtiessä rintamalle avautui naisille tie lääketieteen opiskeluun. Muun Itä-Euroopan lisäksi myös esimerkiksi Venäjällä naislääkäreiden korkean osuuden taustalla on nähty Neuvostoliiton vaikutukset, kun valtion ohjaamana lääkärin työstä tuli yksi matalimmin palkatuista ja naisia alettiin kouluttaa (myös puutteellisesti) lääkäreiksi. Yhtenä syynä nähdään myös, että naisten koulutusmahdollisuuksien auetessa lääketiede oli yksi niistä aloista, joita naisten ylipäänsä oli mahdollista opiskella. Onkin arveltu, että opiskelumahdollisuuksien rajoittuessa vahvasti esimerkiksi lääke- ja luonnontieteisiin, on sen kulttuurin vaikutus edelleen vahva erityisesti itäisessä Euroopassa. Sen sijaan esimerkiksi Japanissa, jossa naislääkäreiden määrä on alhainen, on nähty syynä erityisesti vahva oletus siitä, että kodin ja lasten hoito on naisten tehtäviä, jolloin vaativan opiskelun ja uran luominen ei välttämättä ole mahdollista. Yhdysvalloissa on edelleen muihin läntisiin maihin verrattuna melko pieni osuus naisia, mutta sielläkin muutosta on ollut ilmassa, sillä viime vuosina naisten osuus lääketieteen opinnoissa on ohittanut miehet. Lääkäreiden sukupuolijakauma vaihtelee maittain (Lääkärilehti, 2024) Sukupuoli sulkee lääkäreiltä ovia Japanissa (Lääkärilehti, 2024) Tietoa ja tilastoja Keräämme tietoja lääkärimääristä pääasiassa erilaisista rekistereistä. Tärkeimpiä tietolähteitä ovat Valvira, THL, Vipunen ja Tilastokeskus. Lisäksi hyödynnämme mm. Kevan tilastoja, Lääkäriliiton jäsenrekisteriä & Työmarkkinatutkimusta, Lääketieteelliset.fi- ja Kelan tilastoja täydentämään tietoja. Lääkärit Suomessa PDF 4.3.2025 Erikoislääkärit PDF 4.3.2025 Lääketieteen opintotilastot PDF 4.3.2025 Muut julkaisut Lääkärien määrä kasvaa (Lääkärilehti, 2024) Lääkäreiden sukupuolijakauma vaihtelee maittain (Lääkärilehti, 2024) Sukupuoli sulkee lääkäreiltä ovia Japanissa (Lääkärilehti, 2024) Tilastolähteet Valvira, Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöt THL, ammattioikeustilasto THL, Terveys- ja sosiaalipalveluiden henkilöstö sekä alan ammattinimikkeillä työskentelevät THL, Julkisen sektorin sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstö Vipunen, tutkinto- & koulutustilastot Lääketieteelliset, erikoislääkärikoulutustilastot Keva, eläköitymistilastot julkiselta sektorilta Tilastokeskus, työssäkäynti Tilastokeskus, työnvälitystilasto Tilastokeskus, paikallishallinnon palkat Tilastokeskus, yksityisen sektorin kuukausipalkat Tilastokeskus, valtion kuukausipalkat Tilastokeskus, palkkarakennetilasto Kela, opintoetuustilasto Kela, sairausvakuutustilasto OECD, kansainväliset tilastot Eurostat, kansainväliset tilastot Lisätietoja Anna Sirviö Tutkija 041 732 5823 anna.sirvio@laakariliitto.fi