Lääkäriliiton eduskuntavaalitavoitteet 2027 Eduskuntavaalitavoitteet 2027 Suomalaisten luottamus terveydenhuoltoon täytyy palauttaa. Tässä onnistutaan, kun jokaiselle suomalaiselle tarjotaan mahdollisuus omalääkäriin, terveydenhuollon rahoitusmalli uusitaan ja laadukas, väestön tarpeisiin perustuva lääkärikoulutus varmistetaan. Mahdollisuus omalääkäriin vuoteen 2030 mennessä Tavoite Hyvinvointialueita edellytetään tarjoamaan mahdollisuus omalääkäriin vuoteen 2030 mennessä. Omalääkäri voi toimia työntekijänä tai ammatinharjoittajana. Omalääkärijärjestelmän soveltaminen parantaa hoidon jatkuvuutta sekä saatavuutta ja rakentaa näin luottamusta terveydenhuoltoon. Suomalaista terveydenhuoltoa vaivaa luottamusvaje. Luottamus terveydenhuoltoon on erityisesti luottamusta ihmiseen, eli hoidosta vastaavaan lääkäriin. Omalääkärimalli on yleisimmin Euroopassa sovellettu perusterveydenhuollon toteuttamistapa. Näissä maissa lääkäriin pääsee tyypillisesti parissa päivässä. Suomen kaltaiset perusterveydenhuollon jonot ovat siis eurooppalaisessa kontekstissa poikkeuksellisia. Omalääkärimallia rakennettaessa tulee ottaa huomioon perusterveydenhuollon järjestämisen kokonaisuus: mallia ei tule rakentaa tavalla, joka tuottaisi lisäkuormitusta terveysasemille, mikäli sektorityö järjestetään edelleen niiden kautta. Terveydenhuollon rahoitusmalli uusittava Tavoite Terveydenhuollon rahoitusmalli uusitaan tavalla, joka turvaa väestön palvelut perustuslain edellyttämällä tavalla sekä antaa hyvinvointialueille mahdollisuuden kehittää toimintaansa ja löytää kustannusvaikuttavia toimintatapoja pitkällä tähtäyksellä. Rahoitusmallin tulee kannustaa vaikuttavaan hoitoon ja ennaltaehkäisyyn sekä karsimaan osaoptimointia. Hyvinvointialueiden omavastuuta kehitetään valtion ja hyvinvointialueiden vastakkainasettelun vähentämiseksi. Tulevaan vanhushuoltosuhteen heikentymiseen varaudutaan luomalla mekanismeja, joiden avulla vanhuspalvelujen rahoituspohjaa laajennetaan verorahoituksen täydentämiseksi. Terveydenhuollon rahoitusmallin uusimisen johtavina periaatteina tulee olla riittävyys, pitkäjänteisyys, kannustavuus ja oikeudenmukaisuus. Nykymalli asettaa valtion ja alueet vastakkain, samoin kuin hyvinvointialueet keskenään, eikä tämä tuota terveydenhuollon näkökulmasta pitkäjänteistä kehitystä. Mekaanisesta ja holtittomiin henkilöstövähennyksiin johtavasta aikarajasta tulee luopua ja lisätä hyvinvointialueiden omavastuun elementti, jolloin alueet voivat itse osittain säädellä rahoituksen kehitystä. Omavastuun ei tarvitse tarkoittaa verotusoikeutta, vaan se voidaan toteuttaa olemassa olevien verojen kautta. Diagnoosiperustainen alueiden keskinäinen rahanjakomalli uusitaan siten, että se kannustaa kustannusvaikuttavampaan ja ennaltaehkäisevämpään palvelujärjestelmään. Monikanavarahoituksen ongelmia lievennetään siirtämällä valtion vastuulla olevia rahoitusinstrumentteja, kuten matka-, kuntoutus- tai lääkekorvausvastuita hyvinvointialueiden rahoitusvastuulle. Laadukas ja väestön tarpeisiin perustuva lääkärikoulutus Tavoite Lääketieteellisten tiedekuntien sisäänottomäärien muutokset perustuvat tutkittuun tietoon ja erityisesti palvelutarpeen muutokseen perustuvaan lääkärityövoiman kysynnän kehitykseen. Lääkärien laadukas perus-, erikoistumis- ja täydennyskoulutus turvataan potilasturvallisuuden takaamiseksi. Palveluverkkoratkaisuissa pitää huomioida vaikutukset lääkärikoulutukseen sekä erikoislääkärityövoiman saatavuuteen. STM:n koulutuskorvausten taso tulee nostaa vastaamaan koulutuksen todellisia kustannuksia. Samalla voidaan pilotoida koulutuskorvausten painottamista tietyille vahvistettaville erikoisaloille ja alueille määräajaksi ja selvittää tämän ohjauskeinon vaikuttavuus. Lääkärimäärä kasvaa jo nyt tehdyillä päätöksillä vähintään 300–400 työikäisellä lääkärillä joka vuosi johtuen valmistuneiden suuremmasta määrästä suhteessa eläköitymiseen, ulkomailla opiskelevien palaamisesta Suomeen sekä työperäisestä maahanmuutosta. Samaan aikaan hyvinvointialueiden rahoitustilanne on haastava, mikä johtaa siihen, ettei lääkärimäärä julkisissa terveyspalveluissa merkittävästi kasva. Tämän vuoksi on odotettavissa, että nuoria lääkäreitä päätyy yhä enemmän yksityiselle sektorille. Myös tekoälyn ja etälääketieteen kehitys saattaa jarruttaa lääkärien kysynnän kasvua. Erikoislääkärien alueellinen ja erikoisalakohtainen saatavuus haastaa palvelujärjestelmää. On tärkeää, että maan eri osissa taataan laadukas erikoistumiskoulutus, vahva seniorituki ja oppimisen mahdollistava työkuormitus. Koulutuskorvausten vähentyminen vaikeuttaa jo nyt palvelujärjestelmässä tapahtuvan koulutuksen mahdollisuuksia, ja hyvinvointialueiden säästöt entisestään pahentavat tilannetta. Lisätietoja Suomen Lääkäriliiton linjaus reunaehdoista hoidon jatkuvuuden varmistavalle omalääkärimallille julkisesti järjestetyssä perusterveydenhuollossa Suomen Lääkäriliiton linjaus koulutusmääristä Lääkäriliitto ja Talentia: Hyvinvointialueiden säästövelvoite puolitettava Lääkäriliiton koulutuspoliittinen vaikuttaminen Lääkärilehti: Terveydenhuollon rahoitusmalli on uusittava Tutkittua tietoa Tuotamme tietoa Lääkäriliiton edunvalvonta- ja vaikuttamistyön ja terveydenhuollon päätöksenteon pohjaksi. Lue lisää