Sotehen-ennakointimallissa päädytään väärään johtopäätelmään lääkärityövoiman kysynnän ja tarjonnan epäsuhdasta

Sosiaali- ja terveyspalvelujen henkilöstötarpeen ennakointi -raportissa (Sotehen, Valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnan julkaisusarja 2024:13) esitetty malli tarjoaa hyvän perustan kansalliselle ennakointityölle sosiaali- ja terveydenhuollon eri ammattiryhmien osalta. 

Mallissa on tuotu yhteen näkymä työvoiman tarjonnan ja tarpeen kehittymisestä vuoteen 2040, mutta ennakointimallin menetelmälliset virheet johtavat vääriin johtopäätelmiin. 

Ennakointimallin laskelmia ei siksi pidä sellaisenaan käyttää lääkärien koulutuspaikkamäärää koskevien linjausten tai muiden politiikkapäätösten perusteena. 

Miten menetelmävirheet näkyvät?

Sotehen-raportissa ennakoidaan, että lääkärityövoiman tarjonta kasvaa vuosina 2021–2040 noin 190 lääkärillä vuodessa, eli 20 vuoden aikana yhteensä noin 3 800 lääkärillä. Tämä tarjonta ei vastaisi raportissa ennakoituun tarpeen lisäykseen, vaan vuoteen 2040 mennessä olisi odotettavissa 3000–5000 lääkärin vaje. 

Päätelmä on virheellinen kahdesta syystä.

1. Hammaslääkärit on sisällytetty lääkärityövoimatarpeen ennusteeseen, mutta jätetty pois lääkärityövoiman tarjontaennusteesta

Sotehen-raportin taulukkoon 2 (s. 57) on listattu Tilastokeskuksen ammattiluokituksen luokat, jotka on laskettu mukaan lääkärimäärää koskevaan tarvearvioon (Yleislääkärit, Ylilääkärit, Erikoislääkärit ja Hammaslääkärit). 

Lääkärityövoiman tarjontaa koskevassa luvussa todetaan puolestaan: ”Lääkärien ammattiryhmä pitää sisällään yleislääkärit, ylilääkärit ja erikoislääkärit” (s. 112).  

Tarpeen ennuste lähtee liikkeelle vuoden 2019 tilanteesta (24 954 lääkäriä), mikä on tarjontaennusteen lähtövuoden (2020) tilannetta 3 200 korkeampi. Ero johtuu lähinnä hammaslääkäreiden sisällyttämisestä vain tarve-ennusteeseen (s. 124, kuvio 36).

2. Tarjontaennusteessa on käytetty vanhentuneita tietoja koulutusmääristä ja ulkomailla opiskelusta/maahanmuutosta

Sotehen-raportissa kotimainen koulutus kasvattaa lääkärien määrää vuosittain 657 henkilöllä (s.114). Koulutustuotos perustuu vuonna 2019 valmistuneiden määrään ja samaa tuotosta on käytetty koko 20 vuoden ennusteperiodin ajan.  

Lääketieteen aloituspaikkamääriä on kuitenkin nostettu tuntuvasti viime vuosina (Lähde: opetus- ja kulttuuriministeriö, lääketieteelliset tiedekunnat ja Vipunen).  

Esimerkiksi viimeisin paikkamäärän lisäys toteutettiin vuonna 2024, jolloin paikkamäärää nostettiin pysyvästi 71:llä. Vuodesta 2024 lukien lääkärikoulutuksen aloituspaikkamäärä lääketieteellisissä tiedekunnissa on 826. Opinnot aloittavista 10 vuoden jaksolla yli 95 % myös valmistuu lääketieteen lisensiaatiksi (Lähde: Vipunen) ja siirtyy valmistuttuaan osaksi lääkärityövoiman tarjontaa. 

Samalla ulkomailla tällä hetkellä opiskelevista noin 1100 opiskelijasta (Lähde: Kelan opintoetuustilasto) – noin 200 opiskelijaa kullakin vuosikurssilla – valtaosan odotetaan valmistuttuaan palaavan Suomeen töihin.  

Vuonna 2024 lääkärin oikeudet Suomessa myönnettiin 404 ulkomailla tutkintonsa suorittaneelle (355 EU/ETA-maassa ja 49 EU/ETA-maiden ulkopuolella) (ks. kuvio alla). Vaikka tästä luvusta vähennettäisiin ne lääkärit, jotka mahdollisesti hakeutuvat töihin Suomen ulkopuolelle, nettomaahanmuutto on jo vuosien ajan ylittänyt Sotehen-raportissa laskelmissa käytetyn määrän 93 per vuosi (s. 114–115). 

Lääkärimäärä kasvaa ennakointimallilla arvioitua enemmän 

Edellä esitetyn valossa Lääkäriliitto arvioi, että mikäli koulutusmäärät, maahanmuutto ja ulkomailla opiskelu pysyvät ennallaan, työikäisten lääkärien määrä nousee varovaisestikin arvioiden 300–400 lääkärillä vuodessa, ei 190 lääkärillä kuten Sotehen-raportissa esitetään.  

Koska Sotehen-raportissa käytetty ennusteperiodi on pitkä, 20 vuotta, myös virhe työvoimatarjonnan ennakoidussa määrässä vuonna 2040 on merkittävä. Sotehen-raportissa lääkärityövoiman tarjonnan ennakoidaan olevan 25 500 vuonna 2040, mikä on noin 3 100 lääkärin verran Lääkäriliiton ennakoimaa tasoa (28 600) matalampi. Tästä noin 1 900 johtuu kotimaisen koulutuksen ja 1 200 ulkomaisen opiskelun ja muun maahanmuuton liian matalasta tasosta Sotehen-ennusteessa.  

Hammaslääkärien sisällyttäminen työvoimatarpeen ennakoinnin lähtölukuihin liioittelee työvoimatarjonnan ja tarpeen epäsuhtaa. Kun hammaslääkärien laskennallinen vaikutus ennusteessa poistetaan ja työvoimatarjonnan osalta käytetään ajantasaisia parametreja, kuva lääkärien työvoimatilanteesta vuonna 2040 muuttuu merkittävästi: Sotehen-raportissa ennakoitu 3000–5000 lääkärin vaje muuttuukin virhelähteiden korjaamisen jälkeen mahdolliseksi ylitarjonnaksi.  

Ylitarjonnan ennakoituun määrään vaikuttaa mm. se, miten hyvinvointialueiden tämänhetkistä työvoimavajausta ennakoinnissa käsitellään. 

Vaikuttaisi kuitenkin siltä, että arvio tulevasta lääkärityövoiman ylitarjonnasta ei muutu, vaikka viimeisin koulutuslisäys alkaakin vaikuttaa vasta vuodesta 2030 eteenpäin. Arvio ei muutu siinäkään tapauksessa, että tämänhetkinen lääkärivaje julkisella sektorilla tai lääkärien osa-aikatyöt nykytasossaan (25 % osa-aikaisia; keskimääräinen työpanos noin 70 %) huomioitaisiin. 

Pelkästään edellä kuvatun hammaslääkäreitä koskevan menetelmäeron korjaaminen muuttaa johtopäätelmää merkittävästi. 

Tietojen päivittäminen ja jatkuva kehittäminen on tärkeää

Sotehen-raportin tuottaminen rahoitettiin kertaluonteisena VN-TEAS -hankkeena. Sote-palveluiden henkilöstötarpeen ennakoinnin olisi kuitenkin hyvä olla jatkuvaa budjettirahoitteista toimintaa, jotta poliittisessa päätöksenteossa voidaan nojata aina ajankohtaisiin ja mahdollisimman tarkkoihin tietoihin. 

Lääkäriliitto katsoo, että ennakointimallin seuraavassa versiossa käytetyt parametrit tulisi ajantasaistaa. Ennakoinnissa olisi arvokasta huomioida myös muun muassa osa-aikaisen työskentelyn vaikutukset työvoimatarjonnan kehitysnäkymään.